tag:blogger.com,1999:blog-47643730984896335792024-03-13T16:35:37.374+02:00TietomalliKirjoittelua tietomallintamisesta talotekniikkaväritteisestiterojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.comBlogger154125tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-61372266992758802372020-04-10T20:13:00.000+03:002020-04-11T12:01:57.719+03:0010v vanhaa tekstiä Graniselta, CAD 1980-2010Vuonna 2010 julkaistiin hieno Olof Granlund Oy:n 50v historiakirja:<br />
"Suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960"<br />
<br />
Minulle annettin tehtäväksi kirjoittaa CAD-kehityksestä, vaikka olin ollut tuolloin vasta 10v firmassa hommissa. Haastattelin 1980 - 2000 -luvulla työskennelleitä henkilöitä ja yritin ymmärtää sen ajan tapahtumia.<br />
<br />
Alla oleva kirjoitus on alkuperäinen tekstini, joka ei mennyt läpi laaduntarkkailusta. Kirjassa stoori on erilainen, mutta asiasisältö suurin piirtein sama.<br />
<br />
10v sitten otti hieman päähän, että mielestäni hyvä ja aikaavievä duuni ei sellaisenaan kelvannut, mutta nyt olen jo sinut sen kanssa...<br />
<br />
<br />
<br />
---<br />
<br />
<br />
<h1>
<span lang="EN-GB">CAD 1982 - 2010<o:p></o:p></span></h1>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h2>
Alkutaipaleet 1982-1989<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Alkutaipaleet cad-järjestelmän
hankinnassa olivat kokeellista, linjaa hakevaa toimintaa. Tietokoneita yhtiössä
jo oli, mutta mitään niistä ei käytetty tasokuvien tai kaavioiden piirtämiseen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Ensikosketus CAD järjestelmiin
saatiin vuonna 1982, kun yhtiöön hankittiin Sirius S1–tietokone <sup>1</sup>,
CP/M käyttöjärjestelmällä. Ohjelmistona oli juuri taivaltaan aloittelevan
firman Autodesk inc. lippulaivatuote AutoCAD 1.0. Koneen hankinnassa mukana oli
vahvasti sähköosaston panostusta ja sähköpiirtoon sitä lähinnä käytettiinkin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Toimitusjohtaja Olof
Granlund pyysi tutkimaan, että säästetäänkö AutoCADillä mitään. Koneella
tehtiin muutama sarjatuotantoprojekti Venäjälle, jonka jälkeen sitä enää
käytetty – säästötavotteita ei varmaankaan siis saavutettu.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Niin yllättävältä kuin se
voi kuulostaakin, tarjontaa cad-ympäristöistä oli jo tuohon aikaan olemassa
aika paljon. Muun muossa Tekninen laskenta Oy, eli nykymuodossa Tekla tarjosi
jo mahdollisuuksia cad-suunnitteluun omalla ALVISR –integroidulla
rakennussuunnitteluohjelmistollaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Seuraava cad-valinta ei
kuitenkaan kohdistunut Teklan tuotteisiin, vaan luotettiin Wärtsilän sekä
Arkkitehtiryhmä Erik Kråkström Ky:n kokemuksiin<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Prime Medusasta<sup>2</sup> minikonejärjestelmästä. PC koneisiin ei enää
CADiä asennettu, vaan luotettiin minikoneisiin, siis usean käyttäjän
järjestelmiin jossa laskentateho oli keskuskoneella.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Ensimmäinen Prime Medusa
kone maksoi vuonna 1985 arviolta kolmen-neljän saksalaisen hyvän auton verran -
satoja tuhansia markkoja. Olof Granlund oli todennut, että tästä kehityksestä
ei voi jäädä jälkeen ja löytänyt yhtiön kassasta rahoituksen ensimmäisen
cad-järjestelmän hankinnalle.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Medusan myyntiedustajalla
oli Wärtsilästä tullut, vähän käytetty koneikko, jota he tarjosivat Granlundille.
Kun kaupat oli tehty, Primen myyntipäällikkö (nykyinen FutureCADin toimitusjohtaja)
sanoi, että: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Eiköhän juoda kahvit,
vaikka tämä oli varmaan Primen historian pienin kauppa</i>”. Olof kuulemma puri
hammasta, joi kahvit ja sanoi ulkona: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Tuosta
talosta ei kyllä enää osteta yhtään mitään</i>”.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Eikä paketti ollut ihan
täydellinenkään, vaan siihen piti ostaa lisäksi kuvaruutueditori, EMACS. Käytännössä
siis tekstieditori. Hintalappu tälle oli 5.000mk.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Medusa tuli ilman mitään erikoista
sovellusohjelmaa. Erinäisiä ohjelmistoja löydettiin Ruotsista mutta myös itse
rakennettiin mm. Haltonin päätelaitesymboleja ja muita LVI-teknisiä symboleja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Myös LVI-kaavioiden tekoa
alettiin siirtää Medusalle, symboleiden käsittelyssä cad-tekniikka näytti
mahdollisuudet tuottavassa käytössä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Vuonna 1986 alkoi ensimmäinen
suomalainen jokaisen suunnittelualan kattava CAD-projekti, Jyväskylän VTT:n
kotimaisten polttoaineiden laboratorio – haastava kohde jo suunnittelumielessä.
Erikoislaboratorioita ja muita haastavia LVIS-teknisiä ratkaisuja. CAD
suunnittelussa oli mukana niin arkkitehti-, rakenne- kuin LVI -suunnittelu.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Kohde oli
Rakennushallituksen koehanke, jossa sovittiin mm. tasojaot eri suunnittelijoiden
kesken. Rakennushallitus (nyk. Senaatti kiinteistöt) oli siis jo tuolloin edelläkävijä
hankkeiden suunnitteluttamisessa ajankohdan uusimmin menetelmin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Arkkitehtiryhmä Erik
Kråkström Ky oli suunniteluut mm. Loviisan ydinvoimalan arkkitehtuurin sekä
lukuisia muita teollisuuden kohteita. Heillä oli käytössä myös Medusa, joten tiedonsiirto
onnistui ilman konversioita. Tiedonsiirto hoidettiin modeemien välityksellä
suoraan suunnittelijoiden kesken, eli projektipankkeja ei ollut vielä
sekoittamassa projekteja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Käytössä ei ollut
viitekuvia, vaan, arkkitehtipohjien päivitykset tehtiin tasojaon kautta. Oli
siis erittäin tärkeää piirtää oikeille tasolle, koska kuvien päivitys tapahtui
deletoimalla vanhat tasot ja tuomalla uudet sisään.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Kun Medusan käyttö
siirtyi tuotantotyökaluksi, huomattiin myös pieniä puutteita. Kun piirtäjä zoomasi
johonkin kulmaan rakennusta, vei se lähes kokonaan minikoneen tehot. Muut cad-työskentelijät
tuskastuivat, kun oman päätteet tehot katosivat hetkessä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Parannusideoiden toivossa
käytiin myös tutustumassa muihin yrityksiin, mm. Imatran Voimaan jolla oli
vähän alle miljoona markkaa maksanut työasema tuplanäytöllä. Työaseman
erikoisuus oli ”rautazoom” ja panorointi, jolloin minikoneen tehoja ei
zoomailuun käytetty. Jostain syystä tällaista työasemaversiota ei kuitenkaan
Granlundille hankittu.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Ensimmäisten projektien perusteella
voitiin todeta että cadin käyttö ei ainakaan nopeuta suunnittelua. Käsin tehden
syntyi kustannustehokkaammin tasopiirustuksia. Mutta firman johto oli nähnyt
selvästi tulevaisuuden – tämä oli se tie, jota tulee kulkea ollakseen taloteknisen
suunnittelun kärjessä. Tuohon aikaan suunnittelijoiden piirissä oli myös
eriäviä näkemyksiä – joidenkin mielestä cad-piirtämiseen tuhlataan turhaan
firman resursseja ja rahaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Mutta yhdellä alalla Medusa
oli ylivoimainen – suurkeittiösuunnittelussa. Granlundilla oli myös
suurkeittiösuunnittelutoimeksiantoja, joissa oli riittävää toistuvuutta koskien
keittiölaitteita. Samalla saatiin tehtyä seinäprojektiot, joiden teko
nopeutui<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>huomattavasti verrattuna
käsinpiirtoon. Oma, laaja laitekirjasto rakennettiin suunnittelukohteiden
yhteydessä. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Samoin RAU suunnittelu
käytti vahvasti Medusaa apuna. Toistuvien symbolien käsittey sekä helpohko
ohjelmoitavuus olivat Medusan valtteja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Medusaa eivät käyttäneet vain
Granlundin piirtäjät, vaan se oli myös suunnittelijan eli nuorien vastavalmistuneiden
teekkarien työkalu. Heillä oli siis käytännössä kaksinkertainen työpanos kohteiden
suunnittelussa. Piti rakentaa LVI-tekniset järjestelmät sekä vielä piirtää
kohteet ”puhtaaksi” cadillä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">CAD suunnitelmien
muoville saattaminen oli vielä eksoottisempaa kuin nykyaikoina. Rapido kynäplotterit
repivät alussa muoveja sekä transparentteja ja tulostuksen sai aina aloittaa
alusta – kunnes löydettiin toimiva kokonaisuus välillä mustekynä – muovikalvo.
Huopatussien tullessa markkinoille tulostus helpottui hieman. Piirturi oli
mukana alusta asti, eli vuodesta 1985 lähtien.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Medusan käytöstä eräs
veteraanimme totesi: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Medusassa oli se
hyvä puoli, että siihen sai tosi helposti itsekin tehtyä ohjelmia, paljon
helpommin kuin Autocadiin, mutta muuten piirtäminen oli aika onnetonta, sillä
se oli suunniteltu kolmikätisille ihmisille. Yksi käsi ohjasi kursoria, toinen
antoi komentoja ja kolmas näpytteli näppäimistöä. Eli ei mikään ergonomian
riemuvoitto</i>.”</span><span lang="EN-GB" style="color: #1f497d; font-family: "calibri" , sans-serif; font-size: 11.0pt;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Medusalla tehdyt
suunnitelmat ajoittuvat vuosiin 1986-1989. Parhaimmillaan Medusan minikoneessa
oli 4 työasemaa kiinni.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">1: <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Sirius_S1">http://en.wikipedia.org/wiki/Sirius_S1</a><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">2: <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Prime_Computer">http://en.wikipedia.org/wiki/Prime_Computer</a><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><o:p> </o:p></span> </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h2>
PC- koneet tulevat, 1990-<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">1990 alussa sähköosasto
hankki PC koneeseen AutoCADin uusimman version, jolloin entiset minikoneiden
käyttäjätkin totesivat, että vähemmällä rahalla voi saada vastaavan
cad-suunnitteluympäristön. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">1990 tehtiin yhtiössä
selvitys siitä, mihin suuntaan maailma oli menossa cad-rintamalla.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Ansiokkaan selvityksen
loppuyhteenveto oli:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 54.0pt; mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Arial; mso-fareast-font-family: Arial;"><span style="mso-list: Ignore;">1.<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="mso-ansi-language: FI;">CAD
suunnittelu tulee tapahtumaan PC työasemissa jotka on kytkettynä verkkoon<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 54.0pt; mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Arial; mso-fareast-font-family: Arial;"><span style="mso-list: Ignore;">2.<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="mso-ansi-language: FI;">LVI-CAD
–laitteiden hankintaa ohjaa projektien vaatimukset ja sovellusohjelmien
kehitys.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-left: 54.0pt; mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-family: Arial; mso-fareast-font-family: Arial;"><span style="mso-list: Ignore;">3.<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="mso-ansi-language: FI;">Säätösuunnittelu
tulee laajentumaan kaavioiden piirrosta suunnittelutietokannan hallintaan<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Tämä oli viimeinen isku
minikoneiden käytössä cad-suunnitteluun. Aluekonttoreissa oli jo hankittuna pc
koneita jotka olivat varustettuja AutoCADillä ja ARK tuoteperheen
ohjelmistoilla ja pääkonttorilla sähköosasto oli siirtynyt AutoCADiin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Tulevat koneet olivat PC
työasemia ja ne varustettiin LVI-ARK / Sähäkkä sovelluksin. Rakennusautomaatiokaavioiden
piirtoon tehtiin oma sovellus, jonka kehittyneempää, vuonna 1997 tehtyä versiota
käytetään konsernissa edelleen, ajanmukaisin muutoksin varustettuna.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Pääkaavioiden piirtoon
Granlund kehitti vuonna 1991 AutoCADin päälle oman ohjelmiston nimeltä GOSÄPI.
GOSÄPI oli todellinen menestys, ja olisi varmaan käytössä vieläkin vuonna 2010
jos se käyttöä ei olisi erikseen kielletty 2000 luvun puolivälissä. Kieltoon ei
ollut syynä se, että kerrankin oli tehty toimiva ohjelmisto, vaan sen kehitys
uusille AutoCAD versioille vaati liikaa resursseja ja halu siirtyä
ohjelmistoperheissä yhtenäisiin tuotteisiin. Silti, CAD ylläpidolle kantautuu
silloin tällöin tukipyyntöjä erään pääkaaviosovelluksen tiimoilta… <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Vuonna 1991 cad
työasemalle oli hintalappuna 131.000mk. Hinta sisälsi keskuskoneen 386 prosessorilla
sekä erillisen 387 matematiikkaprosessorin, jonka AutoCAD 11 vaati toimiakseen.
Monitori oli 21” Salora varustettuna Rasterexin näytönohjaimella. Niiden osuus kokonaishinnasta
oli enemmän kuin keskusyksikön.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Koska oli todennettu,
että CAD ei nopeuta työskentelyä ja suunnittelijan resursseja siihen ei kannata
aina hukata, päädyttiin loogiseen vaihtoehtoon – piirtäjistä alettiin kouluttaa
cad-piirtäjiä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Kuitenkin osaa
suunnittelijoista kiehtoi cad-maailma sen verran, että myös he halusivat olla
kehityksen kärjessä tällä saralla. Niinpä cad osaaminen ei ollut vain yhden
ammattiryhmän hallinnassa, vaan osa suunnittelijoista piirsi kohteensa
puhtaaksi, käyttäen cad-järjestelmää myös suunnittelutyökaluna.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Vuonna 1991 suunniteltiin
AutoCADillä Inarin Sähkölaitos käyttäen kaikkia suunnittelualoja mukana,
tasopiirustuksista kaavioihin. CAD säännöissä pidettiin tärkeänä, että jokainen
ilmoittaa käyttämänsä tasot sekä niiden värit ja tulostuspaksuudet. Välillä
tuntuu, että tämä käytäntö on valitettavasti jäänyt historiallisena
kuriositeettina voimaan vielä näihinkin päiviin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Tietokoneiden määrä
kasvoi konsernissa 1993 jälkeen nopeaa tahtia, 40-70 koneen vuosihankintatahtia.
Voidaan todeta, että Granliund siirtyi käsinpiirrosta CAD suunnitteluun vuosien
1994-1999 aikana.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Informaation siirto
CAD-kuvista tietokantoihin on aina ollut Granlundin vahvuus. Valaisimia, hanaluetteloita,
RAU-automaatiopisteitä jne. tietoja on siirretty joko cad-järjestelmästä
tietokantaan tai toisinpäin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">LVI–ARK ja Sähäkkä vakiinnuttivat
paikkansa PC koneiden piirtotyökaluna 1990 luvun ajaksi. Autodeskin cad-alusta
on käytössä konsernissa edelleenkin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h2>
IFC<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Yhtion johto oli 1990
luvun alusta lähtien solminut suhteita kansainvälisen ohjelmistokehityksen tiimoilta.
Eräs kulmakivi oli Suomen delegaation saapuminen San Rafaeliin 1996, jossa
Autodeskin ehdotuksesta perustettiin IAI:n Nordic Chapter. IAI tunnetaan
nykyisin BuildingSMART organisaationa, jonka tarkoitus on levittää
tietomallinnuksen ideaa ja tukea / organisoida IFC:n kehitystä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Mielenkiintoista tässä
kuviossa on se, että IFC:kehitys on Autodeskin alkuunlaittama hanke ja kun se
todella saatiin käyntiin, alkoi Autodesk vetäytyä syrjempään sen
toiminnallisuuksista. Näin ollen IFC:n tämän hetken kehitys nojaa
BuildingSMARTin organisaatioon – jossa Granlund on ollut mukana<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>organisaation perustamisesta lähtien,
vuodesta 1995.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Huomionarvoista on myös
Suomessa tuohon aikaan ollut valveutuneisuus tietomallinnuksen kehittämisessä.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tekesin vetämä Vera –teknologiaprojekti
mahdollisti monen uraa-uurtavan ohjelmistojen<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>ja prosessien käyttönoton. Eräistä lisäpotkua saaneista ohjelmistoista /
yhtiöistä voidaan todeta Solibri, MagiCAD ja Tekla – Granlundia unohtamatta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Vera -projektin ajankohta
osui juuri oikeaan hetkeen, kun verrataan mitä maailmalla tapahtui. IAI oli
perustettu, oli yhteinen ymmärrys siitä, että CAD ei voi olla vain kynän jatke
- piirtotyökalu. Vera mahdollisti osarahoituksen uusien menetelmien
kehittämiselle.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">1990 luvun puolivälissä
kansainvälistymisen aikana tuli idea toteuttaa energia- ja olosuhdesimuloinnit
rakennuksen 3D-malliin perustuvina. Koska ARK 3D malleja ei ollut tuohon aikaan
projekteissa olemassa, kehitettiin oma ohjelmisto; SMOG, Space Modeller of Olof
Granlund. Kuten arvata saattaa, nimi herätti mielenkiintoa Kalifornian alueella
erinäisissä esittelytilaisuuksissa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">SMOGilla mallinnettiin
seinät arkkitehdin 2D pohjan päälle, lisättiin tilat, ikkunat ja ovet ja
ajettiin kohteesta IFC tiedosto ulos.</span><br />
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span>
<span style="mso-ansi-language: FI;">IFC tiedoston geometriatiedot luki
sisällensä Granlundin tekemä Energia ja Olosuhdeohjelmisto ”Riuska”, käyttäen
omatekemää väliohjelmaa nimeltä BSPro.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Enää ei tarvittu pinta-alojen ja tilavuuksien manuaalista näpyttelyä,
vaan geometria- ja tilatieto oli valmiina mallissa. Voitiin keskittyä
olennaisempaan, eli tietosisällön kasvattamiseen (materiaalit, aikataulut,
iv-konepalvelualueet jne.). <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">SMOGin kehitys
lopetettiin 2000 luvun alussa ja siinä tehdyt tekniikat siirrettiin Progman
Oy:n MagiCAD Room ohjelmistoon, jota käytetään tänäkin päivänä vastaavaan
tarkoitukseen. Granlundin tekemä BSPro elää edelleen väliohjelmana mm. MagiCADin
ja Riuskan IFC-siirtorajapintana.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><o:p> </o:p></span> </div>
<h2>
Valaistussimuloinnit<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Sähköosasto laski jo 1980
luvulla omatekemillään ohjelmistoilla valaistuskäyriä (GOLUX) jotka piirtyivät
huoneen pohjakuvaan ”korkeuskäyrinä”. Välillä suunnittelija joutui
selittelemään asiakkaalleen, että miten nämä ”korkeuskäyrät” liittyvät huoneen
valaistustasoon.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Seuraava askel siihen,
miten saadaan asiakas hahmottamaan tilojen valaistutasot olivat valaistussimuloinnit.
Tarjotaan asiakkaalle siis fotorealistinen tietokonemallinnus tilasta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">On edelleenkin tärkeää,
että puhutaan valaistussimuloinneista, eikä visualisoinneista. Visualisointi on
kiva kuva, mutta simulointi pitää sisällään oikeiden valaisinten
valaistustiedot sekä kohdetilan materiaalien heijastuskertoimet niin
huolellisesti säädettynä todellisuutta vastaaviksi kuin voidaan – riippuen
tietenkin käytetyn ohjelmiston mahdollisuuksista ja mallintajan
ammattitaidosta..<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Valaistukseen ja
CAD-maailmaan erikoistuneet suunnittelijamme seurasivat kateellisena vieressä,
kun valaisinvalmistaja Fagerhultilta löytyi Silicon Graphicsin raudan päällä
toimiva Lightscape –ohjelmisto. Oli yleisesti maailmalla tunnustettu, että se
oli paras softa valaistuksen simulointiin – ohjelmasta saatiiin esim. tekniset
valaistusarvot numeroina suoraan simuloidun kuvan päälle ja materiaalien sekä
valojen hienosäätöön oli riittävästi mahdollisuuksia. Granlund teki muutamaan
kohteeseen tilojen geometrian ja Fagerhult tarjosi palveluna siihen heidän
valaisimillaan tehdyn simuloinnin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Käytiin myös neuvotteluja
erillisen yhteystyökumppanin kanssa oman valaistussimulointiohjelmiston
tekemisestä. Kesken näiden neuvottelujen kuultiin, että Lightscape tullaan
saamaan myös PC alustalle. Sen seurauksena neuvottelut loppuivat ja Granlundille
hankittiin Suomen ensimmäinen Lightscapen PC lisenssi, joulukuussa 1996.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Tämän jälkeen voitiin
asiakkaalle tarjota fotorealistisia mallinnoksia suunnittelukohteista, jotka
erotti valokuvasta vain se, että valokuva oli ”likaisempi” ja mallinnos hieman
laboratoriomainen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Aina asiakasta tai muita
suunnittelijoita eivät valaistustasot näissä kuvissa kiinnostaneet – eräässä
kohteessa esiteltiin kohdetta arkkitehdille, joka alkoi ihmetellä
teräsrakenteita. Kävi ilmi, että mallintajamme oli tehnyt rakennesuunnittelijan
2d piirustusten perusteella teräsrakenteet malliin. Teräsrakenteiden
massiivisuus tuli arkkitehdille yllätyksenä, ja hän ilmoitti
rakennesuunnittelijalle, että niin asia ei voi olla - rakenteet on muutettava.
Rakennesuunnittelija muisti kiittää sähkösuunnittelijaa heidän työnsä uudelleensuunnitteluttamisesta…<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Lisäksi auditorioista on
poistunut mm. ensimmäisiä penkkirivejä valaistussimulointien tuloksena, kun
ollaan istuttu virtuaalisesti ensimmäisellä rivillä ja todettu, että siitä ei
näe juuri mitään. Useiden kohteiden tuolien väritys on muuttunut ja muita
pienempiä asioita. Tarkoituksena on siis ollut tehdä tutkielma, miten valaistus
riittää kohteessa mutta ne kääntyvät nopeasti sisustussuunnittelijan työkaluksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Nykyään ollaan oltu
hieman viisaampia ja tarjottu teknisiä visualisointeja valaistussimulointien
tilalle, jos halutaan tutkia tilan geometriaa tai huonekalujen sijoitusta.
”Kivan kuvan” tekemiseen menee murto-osa siitä ajasta joka
valaistussimulointiin käytetään mutta informatiivinen sisältö tilan käytön ja
tavaroiden käytettävyyden suhteen on riittävä<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Valaistussimulointien
veteraanimme muistelee: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Koneiden
suorituskyky on aina ollut lujilla valaistussimulointien kanssa. Yleensä vielä
nykyäänkin koneet laitetaan laskemaan yöksi ja aamulla katsotaan mitä syntyi.
Aiemmin se oli yleensä niin, että perjantai-iltana saatiin malli
laskentakuntoon, ja maanantai-aamuna nähtiin, kuinka pitkälle laskenta oli
edistynyt; joskus valmiiksi, joskus ei. Pahinta oli, kun laskenta keskeytyi
johonkin virheeseen ja parin vuorokauden laskenta oli siinä</i>.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Kannettavat
tietokoneetkin olivat yleistyneet 1990 luvulla: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Siihen aikaan, kun läppärit olivat tehottomia, minulla oli
visualisointeihin käytössä ihan oma ”kannettava” PC. Eli sellainen normaalia tuplaten
korkeampikoteloinen tehomylly, johon väsäsin kantohihnat. On jäänyt mieleen
yksi kerta, kun menimme palaveriin Nokian johonkin neukkariin, ja sinne
kuljettiin sellaisen katetun sisäpihan läpi, jossa ihmisiä istui syömässä ja
kahvilla. Tuntui, että kaikki seurasivat hymyillen kulkuamme, kun raahasin
toisessa kädessä sitä hienoa ”kannettavaani” (siihen oli muuten hienosti
hihnoilla kiinnitetty näppiskin mukaan) ja toisessa kädessä melkein yhtä isoa
videotykin kantolaatikkoa (joka oli siis sellainen metallivahvisteinen sininen
oikein kunnon aski). Hiki tuli aina päähän neuvottelukeikoilla… Toista on nykyään.</i>”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Lightscapen kehitys
valitettavasti lopetettiin vuosituhannen vaihteessa ja ominaisuudet siirrettiin
Autodesk 3DS MAXiin – joskin mallintajat ovat sanoneet, että vasta viimeaikoina
3DS MAX on päässyt lähelle sitä tasoa, mitä Lightscape oli. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB"><o:p> </o:p></span> </div>
<h2>
ELVIS ja todelliset tuotetiedot<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">LVI-ARK oli vain
piirto-ohjelma. Se oli tiedossa jo 1980 –luvun lopulla ja pyrkimys oli saada seuraavan
sukupolven ohjelmisto, jolla voitaisiin suorittaa verkostojen tasapainotus
suoraan cad-suunnitelmasta. 1990 luvun alussa verkostot mallinnettiin
”solmupisteitä” käyttäen erilliseen laskentaohjelmistoon (Putkiplus)
suunnittelijan skissien tai valmiin suunnitelman avulla. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Tähän tuli muutos, kun
Progman Oy julkaisi ensiversion ELVIS Designer ohjelmistosta. AutoCADin päälle
rakennettu ohjelmisto näytti uhkaavasti hieman perinteisiltä piirto-ohjelmilta,
mutta hienoudet paljastuivat aika nopeasti. Valmistajien tuotekirjastosta
voitiin esimerkiksi valita Oraksen tai Danfossin linjasäätöventtiilit ja
käyttää niiden esisäätöarvoja suoraan cad-kuvassa. Ihmetys oli suuri, kun
patteritehoja muutettaessa esisäätöarvot muuttuivat suoraan mittaviivaan, eikä
niitä pitänyt käydä Putkiplussalla tarkistuttamassa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Verkostojen automaattinen
mitoitus oli yksi ohjelmiston myyntiargumenteista. Kohtalaisen nopeasti tuli
todennettua, että matematiikka verkostojen mitoituksessa on yksinkertaista,
mutta sitä ei voi jättää pelkästään tietokoneohjelman laskettavaksi. Pilke
silmäkulmassa olleet puheet siitä, että ”insinööriä ei enää tarvita”
realisoituivat aika nopeasti, kun nuoret suunnittelijat mitoittelivat
Elviksellä verkostoja ja ihmettelivät, että miksei radiaattoriverkoston painehäviö
voisi olla 450kPa?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Kantapään kautta opittiin
interpoloinnin metodi – antaa ohjelmiston mitoittaa verkosto, sen jälkeen
käydään se käsin korjaamassa halutun kokoiseksi ja tämän jälkeen
tasapainotetaan kokonaisuus. </span>Analysoidaan lopputulos ja tehdään tarvittavat
muutokset. Metodi, joka pätee vielä tänäkin päivänä.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Verkoston automaattisen
mitoituksen ja olemassa olevan verkoston tasapainotuksen ero paljastui eräässä
projektissa aika nopeasti. Muutoskuviin oltiin lisätty varauksia muutamille
laitteille ja piirtäjä oli käskyttänyt ohjelmistoa mitoittamaan verkosto
uudelleen, kun olisi pitänyt vain tasapainottaa verkosto olemassa olevalla
putkistolla. Muutoskuvat lähtivät matkaan <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ja aika nopeasti tuli urakoitsijalta
varmistuspyyntö siihen, että puretaanko todellakin kaikki asennetut runkoputkistot
ja suurennetaan dimensiolla? Jälleen tuli todistetuksi, että suunnittelijaa tarvitaan
ja uloslähtevät kuvat on tarkistettava suunnittelijan toimesta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Elvis ja ARK sovellukset
olivat toiminnassa rinta-rinnan arviolta vuoteen 1999 asti. Todettakoon sekin,
että entiset Elvis –käyttäjät siirtyivät erittäin mielellään seuraavan
sukupolven ohjelmistoihin – ohjelman käyttö ei ollut aina ruusuilla
tanssimista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h2>
MagiCAD ja tietomallit<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Progman Oy:n kehittämän MagiCAD
ohjelmiston käyttöönotto kaikissa uusissa LVI-projekteissa kävi erittäin
helposti. Eräänä kauniina, aurinkoisena päivänä yhtiön johto ilmoitti, että:
”Tästä hetkestä eteenpäin kaikki LVI-suunnittelukohteet mallinnetaan
MagiCADillä”. Tämä tapahtui vuonna 2001.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Sitä ennen MagiCADin
ilmanvaihtosovellusta oli vuonna 1997 alkaneiden testausten jälkeen käytetty
menestyksellisesti muutamissa isoissa suunnittelukohteissa vuosina 1998-2000. Usko
uuteen putkipuolen sovelluksenkin oli vahva ja tiedossa oli, että
sähköpuollellekin tulee vastaava tuote sillä ohjelmiston kehitys oli aloitettu
yhteistyössä Progmanin kanssa vuonna 2000.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Sähkösovelluksen
kehittämisestä veteraanimme toteaa: ” <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Useamman
kerran jouduttiin Susilahden Maurin (Progman Oy:n toimitusjohtaja) kanssa
palaveria pitämään ja kättä vääntämään, hänelle kun sähkömaailma oli ihan uusi
aluevaltaus. Ensin piti hänet saada vakuuttuneeksi, että jotkin asiat
sähkösuunnittelussa todellakin tehdään tietyllä tavalla. Ja tietysti meidänkin
täytyi tuulettaa vähän ajattelumaailmaa, cad kun oli siihen asti ollut
pääasiassa pelkkä tussin ja sapluunan korvannut väline. Sama tuuletus puolin ja
toisin jatkuu edelleen.”</i><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><br /></i></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Tietomallipohjainen
verkostojen suunnittelu oli tullut talotekniikkaan jäädäkseen. Todellinen, objektipohjainen
3D oli kiva lisä, mutta äänilaskelmat, painetasolaskelmat ja ohjelmiston nopeus
edeltäjäänsä verrattuna edesauttoivat riskivapaata valintaa seuraaviin
projekteihin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Vuonna 2000 aloitettiin Senaatti
–kiinteistöjen pääkonttorin saneeraus (Lintulahdekuja, Helsinki). Kohteen
kaikki LVI verkostot mallinnettiin 3D:nä ja laskettiin matemaattisesti
toimiviksi. Yhdistelmämalliakin yritettiin rakentaa, mutta tietokoneiden tehot
riittivät vain IV-verkoston 3D-kuvan ulosottamiseen. IV-konehuoneesta tehtiin
animaatioita sekä Still –kuvia. Kohde osoitti, että valittu tie tietomallinnuksessa
oli ehdottomasti oikea.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Ulkomaan kohteista, jossa
ohjelmistoa käytettiin suunnittelussa oli Hampuriin rakennettava ”Color Line
Arena” - nykyaikainen monitoimihalli, jossa jääkiekko vain häiritsee bisnestä. Mallinnus
valmistui vuonna 2001. Saksalaiseen tyyliin urakoitsijat yleensä piirtävät
kohteen asennuspiirustukset. Projektivetäjämme tarjosivat heille useaan
otteeseen tekemiämme suunnitelmia sillä perusteella, että kohde on mallinnettu
kolmedimensioisena sekä sisältää laskelmat tasapainotustietoineen. Lisäksi verkostot
ovat riittävällä tarkkuudella oikeissa paikoissa <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Kohde rakennettiin
suunnitelmillamme ilman suuria ihmeellisyyksiä. Vastaanottovaiheessa todettiin
eräässä iv-koneverkostossa ääniongelmaa, jonka lähteenä urakoitsija ilmoitti
olevan raskaat palopellit. Omissa laskennoissa totesimme äänilähteen olevan
perinteisesti IV-kone ja sillä liian pienet äänenvaimentimet.</span><br />
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span>
<span style="mso-ansi-language: FI;">Pystyimme
todistamaan tämän äänikaistakohtaisella laskelmalla, jossa MagiCAD siis laskee
jokaisen komponentin verkoston varrelta ja antaa niille kaistakohtaiset
desibeliarvot. Tuloste on isoissa verkostoissa tietenkin aika pitkä, joten
editoimme sen lukukelpoiseen muotoon, jossa jätimme vain merkittävät
komponentit listalle.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Saksalaiset tyrmäsivät
laskelman todeten, että se ei voi pitää paikkaansa. Päätimme siis laittaa koko
laskelman menemään (tulostettuna arviolta 50kpl A4 sivua pelkkää numeroa).
Lopputuloksena saimme vastauksen: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">OK,
äänilähde on IV-kone</i>”. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Kun sähkösovelluskin
saatiin vuonna 2002 virallisesti käyttöön, voitiin omin silmin nähdä, että myös
kaapelihyllyyn voidaan tehdä 45 asteen mutkia. Aina ei tarvitse iv-kanavalla
niitä väistää.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">MagiCADin huomattavasti
edistyksellisempi käyttölogiikka ja laskentojen nopeus olivat ammattilaisen
käsissä loistava työpari.</span><br />
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span>
<span style="mso-ansi-language: FI;">Kun harjoittelukohteet oli tehty heräsivät muutamat
rakennuttajatkin osaten kysyä jo suunnittelupyynnössä tuotemallipohjaisen
suunnittelun lisähintaa (”tietomalli” –sanaa ei oltu vielä tuolloin keksitty).
Käytännössä lisähintaa ei ollut, tuotemallipohjaisuus ja 3D kuuluivat
normaaliin suunnittelukäytäntöön.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Valitettavasti
nykyäänkään ei käytetä vielä kaikkia MagiCADin mahdollistamia asioita hyödyksi
työmaaolosuhteissa. Suunnittelijalla olisi mahdollisuus tehdä säätöpiirustukset
todellisilla tuotetiedoilla, jos vain saisimme kaikkien komponenttien
mitoitustekniset tiedot urakoitsijalta. Tai mikä estäisi urakoitsijaa itse
tekemästä ko. malleja, eli jatkaa suunnitelmamallista työmaan toteutusmallin
tekemiseen?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Vuonna 2010 kaikki
osastot käyttävät tietomallipohjaisia suunnittelutyökaluja normaalissa cad-työskentelyssä.
LVI, sprinkler, sähkö, rakennusautomaatio ja kiinteiden sairaalalaitteiden
objektit voidaan siirtää IFC tiedostojen kautta järjestelmistä toisiin. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h2>
Yhdistelmämallit<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">3D suunnittelun
yleistyessä tuli nopeasti selvä tarve saada verkostot visuaalista tarkastelua
varten saman tiedoston sisälle. 3D-pelit olivat valloittaneet maailman ja jo
vuodesta 1993 oltiin nähty uusien pelimoottorien tulo esim. peleissä Doom ja
Quake. Vuoden 2003 aikoihin pelimaailma oli valovuoden rakennusteollisuuden
CAD-maailmaa edellä – ainakin arkkitehtuurin ja talotekniikan puolella.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Suomalaisen
menestyksekkään - kannuksensa jo hankkineen -<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>pelitalon edustaja sanoi eräässä seminaarissa 2000 luvun alussa suurin
piirtein näin: ”<i style="mso-bidi-font-style: normal;">Te rakennusalalla käytätte
ohjelmistoja jotka ovat 1980 luvulta. Ne ovat hitaita ja epästabiileja. Jos me
tehtäisiin CAD softa, se olisi sata… TUHAT kertaa nopeampi kun nykyiset</i>”. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Ketään seminaariyleisöstä
ei naureskellut uholle – oletettavasti kaikki tiesivät kaverin puheen pitävän
paikkansa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Erilaisia ohjelmistoja ja
formaatteja tutkittiin, mutta mitään täysin sopivaa ei löytynyt. Maailmaa ei
vielä 1990 luvun lopussa kiinnostanut rakennusteollisuuden kapean sektorin
3D-mallinnusta tekevät yhtiöt. Kuului jopa puhetta, että 3D tulee kuolemaan nopeasti
– sitä ei tarvita.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Solibri oli julkaissut jo
aiemmin IFC tiedostojen tarkastukseen soveltuvan ohjelmiston, jolla voitiin
yhdistää IFC-mallit toisiinsa. Ohjelmisto ei ollut kuitenkaan vielä sovelias
normaalin mallintajan työkaluksi. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Laboratorio-olosuhteissa
voitiin rakennella virtuaalimalleja joita tutkittiin mm. Cave –ympäristöissä
3D-lasit päässä, mutta wow –efekti kesti lähinnä yhden kohteen tarkastelun,
toisen ja kolmannen kohteen edessä tuli tunne, että tämä on jo nähty.
Suoranaiseen verkostojen suunnitteluun, normaalin suunnittelun avustukseen
näistä työkaluista ei vielä ollut.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Noin vuonna 2004 T&K
osasto löysi kontaktiensa avulla firman nimeltä ”Navisworks” ja heidän tuotettansa
testailtiin oman aikansa. Ohjelma oli lähellä sitä, mitä haettiin, mutta jotain
kuitenkin puuttui. Meni vielä vuoden verran, kunnes Navisworks julkaisi uuden
version ohjelmasta ja sitä testattiin mm. Helsinkiin Eläinsairaalan ja Aurora 2
-projekteissa menestyksellisesti. Näissä malleissa oli yhdistettynä ensimmäistä
kertaa LVIS-tekniikka, näimme itsekin rakennusmallimme kokonaisuudessaan 3D:nä <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Toinen samoihin aikoihin
Navisworksia vahvasti käyttänyt projekti oli Malmö Arena - jälleen yksi
monitoimiarena <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tällä kertaa tehtynä
Ruotsiin. Tässäkin kohteessa oli LVIS -tekniikka mallinnettuna kokonaisuudessaan.
Betoniset katsomorakenteet saatiin Ruotsista rakennusurakoitsijalta ja teräksiset
kattorakenteet saatiin Ruukilta Teklalla mallinnettuna. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Yllämainittujen ja muutamien
muiden kohteiden perusteella tehtiin strateginen valinta. Navisworks tulee
olemaan MagiCADin rinnalla toimiva työkalu, josta mallinnuksen yhteydessä
tarkastellaan jatkuvasti kokonaisuuden rakentumista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Tuota asiaa voisi joku
Teklaa käyttävä rakennesuunnittelija pitää itsestään selvyytenä (eli että kokonaisuus
on näkyvillä CAD-suunnittelussa), mutta meille, AutoCAD alustoilla
työskenteleville se oli uutta. Sellaista tietokonetta ei saa edes rahalla, joka
pyörittäisi AutoCADin päällä monitoimiarenan kaikkia suunnittelualoja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Kun oltiin tehty päätös
Navisworksin hankinnasta ja laitettu lisälisenssit tilaukseen (ohjelmaa teki
silloin itsenäinen, pieni englantilainen ohjelmistotalo) kuultiin muutaman
viikon päästä maailman CAD-markkinoilta uutisia. Autodesk oli ostanut
Navisworksin. Asian kuuleminen ei tuonut välttämättä positiivisia reaktioita
käyttäjien keskuudessa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Vuonna 2010 käytössä on
täydessä sovussa keskenään toimivat Solibri Model Checker ja Navisworks Review.
Molemmille on löytynyt selvä paikka tietomallipohjaisessa suunnittelussa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h2>
CAD suunnittelun tulevaisuus<o:p></o:p></h2>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Tulevaisuuteen on vaikea
katsoa. Lienee kuitenkin selviö, että suunnitelmista tullaan saamaan entistä enemmän
informaatiota rakentamista ja ylläpitoa ajatellen. Nykysysteemeinkin
informaation ulosotto on mahdollista, mutta ei vielä sillä tasolla että se
olisi arkipäivää ja jokaisen käyttäjän hallittavissa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Suunnittelija tulee
tarjoamaan entistä tarkempia ja täydellisempiä tietokantoja työmaan käyttöön,
esim. laitehyväksyntiin ja vastaanottoihin. Urakoitsijat ovat suorassa
yhteydessä rakennuksen laiteluettelokantaan ja keräävät sieltä itse
informaatiota kilpailuttaakseen tuotteita.</span><br />
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span>
<span style="mso-ansi-language: FI;">Urakoitsijoiden ja rakennuttajakonsulttien
ammattitaito kasvaa tietomallien tullessa yksinkertaisemmin hyödynnettäviksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Työmaalle tulee syntymään
uusi ammattiryhmä, tietomalliasiantuntijat. Urakoitsijat tulevat huomaamaan,
että malleissa on paljon sellaista informaatiota joka helpottaa heitän työtään.
He alkavat itse kaivaa tätä informaatiota tietomalleista. He alkavat myös
päivittää mallia omia tarpeita varten, esimerkiksi suorakaidekanavien
asennuskuvien ja kannakointien tekemiseksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Virtuaalimaailmat tulevat
takaisin kunhan tekniikka kehittyy vielä hieman pidemmälle. Nyt surffaillaan
yhdistelmämallissa monitorin ruudulla, jatkossa lasien kanssa. Ei ketään jaksa
vaivautua mihinkään erikoisvarusteltuun koppiin – virtuaalilasit päähän ja olet
omalta työpisteeltäsi mallin sisällä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Tietomallin editointi
onnistunee tässä virtuaaliympäristössä paremmin kuin nykyisin. Ja voihan siellä
nähdä toisenkin suunnittelijan tekemässä omia töitään… toivottavasti he eivät
tuota paljoa melua, sillä IV-suunnittelija voi olla tarkastuskierroksella
mittamaassa äänitasoja eri tiloissa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Valmiit 3D verkostomallit
heijastettaneen työmaalla esim. käytäväalueelle hologrammeiksi. Tämän
perusteella verkostojen asennus luulisi helpottuvan – tai ainakin näkee heti,
jos on asentamassa toisen suunnittelualan verkostojen eteen omia putkiaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">Suunnitteluympäristöjen
kehityksessä on edessä mielenkiintoinen käänne menneisyyteen. Keskusjärjestelmät
tulevat takaisin. Jokaiselle mallintajalle ei enää hankita tehotyöasemia, vaan
koneiden laskentatehot keskitetään ja hallinnoidaan kootusti serverihuoneen
sisällä. Kapasiteettiä on tällöin tarjolla enemmän kuin yhtäaikaisten
käyttäjien työasemissa yhteensä. Mallintajalla on käytössä kevyempi PC, joka
vastaa ominaisuuksiltaan normaalin nettisurfailun vaatimia tarpeita.<o:p></o:p></span><br />
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">On aivan sama, mitä
tulevaisuudessa keksitään. Granlund tulee olemaan sen kehityksen kärjessä sillä
olemme tottuneet tekemään itse oman tulevaisuutemme.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;">---</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
Mistä löysin tämän kirjoituksen...? Ajattelimme "Innovaatiot ja Kehitys" osastolla tehdä </div>
<div class="MsoNormal">
historiikki siitä, mitä ollaan tehty vuosien saatossa. Olin jo unohtanut ym. tekstin, mutta kun kaivelin arkistojani, sieltähän se esiin putkahti ... ajattelin, että julkaisemisen arvoinen kirjoitus, joka ei ole aiemmin päivänvaloa nähnyt.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
---<br />
<b>Vuoden kuva</b></div>
<div class="MsoNormal">
30v sitten tehty CAD strategia, á la Eino Kukkonen:</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZPER8u932x_FxLqVR1XLoPDES2a9PSqTUPKlSzvykdg30KcRkL9pIge-zkfUSmBAlNJ2gPzcLi9AlC-eQ1_C9t9R6f-DodO_4LsC5CSxxWZByI0wTDnABAUlLMF6zg41sTlcyQpM-8dUp/s1600/Sieppaa.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="265" data-original-width="531" height="159" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZPER8u932x_FxLqVR1XLoPDES2a9PSqTUPKlSzvykdg30KcRkL9pIge-zkfUSmBAlNJ2gPzcLi9AlC-eQ1_C9t9R6f-DodO_4LsC5CSxxWZByI0wTDnABAUlLMF6zg41sTlcyQpM-8dUp/s320/Sieppaa.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="mso-ansi-language: FI;"><br /></span></div>
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-55337669796284464102019-07-05T21:46:00.002+03:002019-07-21T19:02:30.180+03:00buildingSMART Finland, tietosisällön vakiointibuildingSMART Finland Talotekniikan toimialaryhmä on julkaisut tietomallien vakioidun tietosisällön vaatimukset, ladattavissa täältä:<br />
<a href="https://buildingsmart.fi/talotekniikan-tietomallien-tietosisallon-vakiointitaulukko-julkaistu/">https://buildingsmart.fi/talotekniikan-tietomallien-tietosisallon-vakiointitaulukko-julkaistu/</a><br />
<br />
Tämä taulukko on alkulaukaus sille, että alkaisimme käyttää myös TIETOA suunnittelun aineistoissa.<br />
<br />
Teemme edelleen suunnitelmia pelkästään visuaaliseen tarkasteluun.<br />
<br />
Meiltä puuttuu ymmärrys siitä, että tietomalli täydentää paperituotetta, emmekä osaa / uskalla käyttää tietomalleja rakentamisen ykköstiedonlähteenä.<br />
<br />
Piirustukset eivät tule häviämään mihinkään, ne ovat yksi osa tietomallia. Yksi näkymä moniulotteiseen tietosisältöön.<br />
<br />
Räikeimpänä esimerkkinä talotekniikan puolelta voidaan ehkä pitää sähköteknisten kaavioiden ylivaltaa. Asiat esitetään piirustuksen muodossa, jotka ihminen tulkitsee tuotteeksi. Lisäksi muut dokumentit "täydentävät" kaavioiden tietoja. Näitä kaavioita ei voi poistaa kokonaan, niille on ehdottomasi oma paikkansa. Mutta mutu -arvioni on, että 80% tietosisällöstä voidaan tuottaa koneluettavaksi jotta esim. jakokeskusvalmistaja voi tuottaa hinta-arvion tehokkaammin (muutettuaan tietenkin ensiksi oman tarjoussysteeminsä...).<br />
<br />
Ym. ei tarkoita sitä, että tiedot pitäisi olla IFC-malleissa. Ne voivat olla yhtä hyvin tietokannoissa, johon päästään kiinni API rajapinnoin.<br />
<br />
Kuten tiedetään, taustani on LVI -suunnittelu, siksi on helppo ottaa silmätikuksi alue, josta en tiedä juuri mitään. Mutta kyllä minuta ihmetyttää, että projektissa voi olla yli 800 (kahdeksansataa) kaaviota eikä yhtään sähköteknistä laiteluetteloa - pois lukien valaisimet.<br />
<br />
<h3>
<b>Vakiointitaulukon tarkoitus</b></h3>
bSF TATE-vakiointitaulukko on tehty, jotta eri suunnittelufirmat voisivat tuottaa tilaajalle tietomalleja samanlaisella tietosisällöllä. Näin suunnittelutoimistojen tuotos näkyy tilaajalle päin samanlaisena tietosisällön suhteen.<br />
<br />
Ainakaan minulta, tilaajat eivät ole tällaista koskaan vaatineet. Se johtuu siitä, että tilaajat eivät vielä arvosta tietosisältöä. Kun vakioitu tietosisältö alkaa olla "uusi normaali", tulee ohjelmistoja jotka hyödyntävät tietoa skaalautuvasti. Tämän jälkeen myös tilaajat hahmottavat uuden tilanteen - portfoliotason tiedolla johtaminen on mahdollista, koska tiedot ovat semanttisia - tietosisältö on tiedossa, tiedetään mistä kentästä luetaan mitäkin tietoa ja mitä se tarkoittaa.<br />
<br />
Näin siis voidaan tehdä koneluettavia, kolmannen osapuolen ohjelmistoja jotka ymmärtävät heti, mitä suunnittelija on tuottanut.<br />
<br />
Kiinteistöjen omistajaorganisaatiot hyötyvät tästä eniten. Rakennusten tekniset tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään.<br />
<br />
<br />
<h3>
<b>Miten otetaan käytäntöön?</b></h3>
Suomessa, MagiCAD Group ja Kymdata ovat luvanneet tehdä omiin ohjelmistoihinsa valmiit asetukset, jotka valitsemalla voidaan tuottaa IFC-tiedostot, jotka tukevat bSF speksiä.<br />
<br />
Arvio asetusten julkaisemisesta: vuoden 2019 aikana<br />
<br />
<b>Tilaajat</b>: kun käyttötapaustaulukot on tehty, voitte viitata niihin tarjouspyynnöissä. Kun nyt vuonna 2019 tilaatte suunnittelun YTV2012 speksin mukaisesti, niin saatte oletettavasti juuri sen, mitä haluatte.<br />
<br />
Tämän vakiointitaulukon tietosisällön tuottaminen onnistuu helposti, kun sovellusohjelmistojen IFC-export määrityksiin / asetuksiin pystytään luomaan omia sisältöasetuksia.<br />
<br />
Suunnittelu tehdään normaalisti, ja kun tehdään IFC-export, niin valitaan bSF-speksin mukaiset asetukset - ei lisätyötä suunnittelijalle, kun mennään YTV2012 mukaisilla asetuksilla.<br />
<br />
<h3>
<b>Yhteistoiminnallisuus</b></h3>
Taulukossa on paljon tietokenttiä. Kaikkia ei ole tarkoitettu täytettävän BIM-softan / suunnittelijan toimesta, vaan taulukko varautuu tulevaan, yhteistoiminnalliseen toimintatapaan, jossa rakennusorganisaatiot yhdessä tuottavat tietoa tilaajan tarpeisiin.<br />
<br />
Suunnittelija tuottaa tilaajan vaatimaa tietoa, rakennusurakoitsija täydentää sitä esim. hankintojen ja aikataulutuksen näkökulmasta sekä ylläpito-organisaatio hyödyntää sekä rikastuttaa tätä tietoa omiin tarpeisiinsa.<br />
<br />
Ym. skenaario ei ole mahdollista tiedostopohjaisessa, IFC-malleihin perustuvassa toimintakulttuurissa. Siksi tarvitaan avointa tietosisällön vakiointimäärittelyä, joka kokoaa usean eri järjestelmän tietosisältömääritykset yhden speksin alaisuuteen.<br />
<h3>
<br /><b>Tulevaisuus</b></h3>
Taulukko on tehty, jotta softavalmistajat näkevät, minne ala haluaa tietomallinnusta viedä. Taulukossa on asioita, jotka eivät ole vielä mahdollista toteuttaa. Taulukossa otetaan kantaa mm. LoI (Level of Information) ja LoG (Level of Geometry) määrityksiin. Näille ei ole selkeää speksiä vielä olemassa, mutta bimforum.org järjestelmän LOD -systeemi kertoo periaatteet.<br />
<br />
Tulevaisuudessa tietomallit tulevat olemaan pilvessä. Myös natiivimallit. Tämä helpottaa tiedon jakamista ja tuottamista usean eri toimittajan kesken. Suunnitelu, urakointi ja ylläpito lähenevät toisiansa.<br />
<br />
Salatut erikoiskohteet tulevat kärsimään tästä suuntauksesta, mutta oman pilven rakentaminen on tietyin reunaehdoin mahdollista.<br />
<br />
<h3>
<b>Onko ristissä muiden vastaavien hankkeiden kanssa?</b></h3>
Ei ole, sillä nyt puhutaan ruohonjuuritason vakioinnista. Tämä ei ole nimikkeistö, kuten esim. CoClass tai Cuneco.<br />
<br />
Lisäksi tämä on paljon suppeampi näkökulma, kuin esim. CoBIE määrittelee. Olemme pyrkineet ottamaan käyttöön minimimäärän tietoa - jolla kuitenkin pärjätään 80% tapauksista.<br />
<br />
Eveliina Vesalainen teki aiheesta myös diplomi-insinöörityön, jossa verrattiin eri nimikkeistöjä:<br />
<a href="https://buildingsmart.fi/talotekniikan-bim-nimikkeistojen-parhaat-kaytannot-eveliina-vesalainen-granlund/">https://buildingsmart.fi/talotekniikan-bim-nimikkeistojen-parhaat-kaytannot-eveliina-vesalainen-granlund/</a><br />
<br />
Even dippa oli yksi perusta tämän bSF vakiointityön tekemiselle.<br />
<br />
<h3>
<b>Vakiointitaulukon rakenne</b></h3>
Taulukko on nyt julkaistu Excel -formaatissa, mutta laajamittainen käyttö vaatii omaa sivustoa tai ohjelmistoa. Asia on työn alla... ehdotuksia otetaan vastaan.<br />
<br />
Taulukko koostuu kahdesta osiosta:<br />
<br />
1. <span style="text-indent: -18pt;">Propertylistauksesta, jossa
on listattuna propertyt ja propertysetit.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;">2.</span><span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal; text-indent: -18pt;"> </span><span style="text-indent: -18pt;">Käyttötapaustaulukoista, jossa
kerrotaan mitä propertyjä milläkin talotekniselle komponentille tulee olla ko.
käyttötapaukseen liitettynä.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTtLJ0lnam9iCwyD-gH16jwjn3BZ9KVZADbtJ_WikE_Gxrj7nMF3KQ7l-MUbv1FOZO_iqyxgsdMFyehzYe_nAl0OASOv9QWrVwGGSZBuWGpn-lSsGZnkR1DeNZ3A2zh21r2AH9uqM02sKo/s1600/Screen+Shot+07-02-19+at+04.57+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="931" data-original-width="1508" height="393" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTtLJ0lnam9iCwyD-gH16jwjn3BZ9KVZADbtJ_WikE_Gxrj7nMF3KQ7l-MUbv1FOZO_iqyxgsdMFyehzYe_nAl0OASOv9QWrVwGGSZBuWGpn-lSsGZnkR1DeNZ3A2zh21r2AH9uqM02sKo/s640/Screen+Shot+07-02-19+at+04.57+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Nyt on siis julkaistu osa 1, eli propertylista. Siihen tulee vielä täydennyksiä, eli tarkoitus on vielä vakioida eri propertyjen arvot, jos property sen mahdollistaa (ei numeerinen).</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Esimerkkinä tästä esim. property "</span><span style="text-indent: -24px;">Discipline" (t</span><span style="text-indent: -18pt;">ekniikanala). Sen arvot voidaan vakioida, eli vastaukset voisivat olla: "Ilmanvaihto", Sähkötekniikka", Rakennusautomaatio"...</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<br />
<h3>
<span style="text-indent: -18pt;"><b>Property? Propertyset?</b></span></h3>
<span style="text-indent: -18pt;">Mitä nuo ovat?</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;">Property on IFC-tiedostossa oleva Attribuutti. Propertyset on IFC-tiedostossa oleva Ominaisuusjoukko.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Propertysetit sisältävät propertyjä.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;">Propertyllä on joku arvo/vastaus (Property Value)</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Esimerkki:</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;">Propertysettiin "bSF_Technical" on määrätty liitettäväksi property "Material". Property Value tähän voi olla esim. "Cu" tai "Copper". Tästä pääsemme edellisen kappaleen kysymykseen - mikä halutaan vakioiduksi vastaukseksi?</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Selection List voi kertoa propertylle "Material" vastaukseksi "Cu" tai "Copper". Tai "Kupari" Millä mennään eteenpäin? Tähän buildingSMART Finland haluaa vastauksia kentältä. </span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<br />
<h3>
<span style="text-indent: -18pt;"><b>Kielivalinta</b></span></h3>
<span style="text-indent: -18pt;">Meidän oli tehtävä päätös, että mennäänkö suomenkielellä vai kansainvälisellä, ifc-speksin mukaisella vaihtoehdolla. Valinta päätyi kansainvälisyyteen.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Kansainvälisesti tietosisällön vakiointihankkeita on menossa useita, mutta emme löytäneet sieltä suoraan, suomalaiseen suunnittelu- / rakentamiskulttuuriin soveltuvia vaihtoehtoja. Lopputulos oli tehdä speksi englanniksi. Ajatuksena myös se, että ehkä joku toinen maa ottaisi meidän tekemän speksin käyttöön - näin saisimme synergiaa aikaiseksi. Näitä vakiointeja ei ole kuitenkaan julkaistu vielä kovinkaan montaa.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Huomioitavaa siis on, että virallinen bSF vakiointi tarkoittaa vakiointia englanninkielisillä propertyillä ja propertyseteillä. Property value (eli arvot propertyille) voivat olla joko englantia, numeroita, swahilia tai valintoja "Selection List" -listasta. Siis sitä, mitä tilaaja vaatii omalle kohteelle tuotettavaksi.</span><br />
<h3>
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span><span style="text-indent: -18pt;"><b>Käyttötapaustaulukko (=ruksihelvetti)</b></span></h3>
<span style="text-indent: -18pt;">Ehdottomasti vaikein osuus tämän vakiointitaulukon jalkauttamisesta kentälle tulee olemaan käyttötapaustaulukoiden käyttö.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Käyttötapaustaulukot kertovat, mitä tietosisältöä tilaaja haluaa saada suunnitelmiinsa, rakennusvaiheeseen ja ylläpidon käyttöön.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Käyttötapaustaulukot eivät ole vielä tehtynä tässä ensimmäisessä julkaisussa. Vuoden 2019 aikana tehdään taulukko, joka vastaa Yleisten Tietomallivaatimusten YTV2012 tietosisältövaadetta.</span><br />
<br />
Julkaistussa excelissä on mukana myös tyhjä taulukko käyttötapausmäärittelyjen tekemiseksi. Isoin haaste sen tekemiselle oli erilaisten LVISA laitteiden kategoriointi. Onko meillä käytössä omat sisältövaatimukset komponenteille "Venttiili" ja "Linjasäätöventtiili". Vai menevätkö ne samalla tietosisällöllä?<br />
<br />
Käyttötapaustaulukoita tehdään tarpeen mukaisesti lisää. Niitä voi tehdä tilaajat haluamallansa tietosisällössä, mutta ainakin taulukot ylläpidon-, määrälaskennan- , yleissuunnittelun ja toteutussuunnittelun vaatimuksista tullaan tekemään bSF TATE-ryhmän toimesta.<br />
<br />
<h3>
<b>TATE-komponenttien kategoriat</b></h3>
Henkilökohtaisesti erittäin korkealle arvostamani henkilöt olivat sitä mieltä, että kategorisointi on täysin turhaa. Komponenteille kerrotaan yhdellä propertyllä, mikä se on. Eli esim. "Ultraviolettisterilisaattori" olisi oman kategorian arvoinen. Ajatus oli, että jokaisella komponentilla on "Minä olen" -tyyppinen propertytieto.<br />
<br />
Tähän ei menty, vaan tehtiin kaksiportainen komponenttien tunnistusjärjestelmä.<br />
Property "Object Type" kertoo pääkategorian, joka on siis käyttötapaustaulukoiden otsikkona.<br />
Property "Object Subtype" kertoo tarkenteen pääkategorian laitteelle.<br />
<br />
Esimerkki:<br />
"Object Type" = "Venttiili"<br />
<span style="text-indent: -18pt;">"Object Subtype" = "Linjasäätöventtiili"</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Näin siis saadaan 95% TATE -komponenteista päägategorioiden alle ja kun halutaan kertoa todella tarkka speksi komponentin tyypistä, voidaan kirjoittaa kenttään "Object Subtype" arvo "</span>Ultraviolettisterilisaattori<span style="text-indent: -18pt;">". Tämä kenttä toimii kuten vaatimus "Minä olen" -tiedolle.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<br />
<h3>
<span style="text-indent: -18pt;"><b>Yksiköt (Units)</b></span></h3>
<span style="text-indent: -18pt;">Taulukon julkaisun jälkeen tuli heti pari kyselyä siitä, että millä yksiköillä arvot kirjoitetaan.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Pääsääntö on se, että käytetään IFC-speksin mukaisia logiikoita - mitä se sitten tarkoittaakaan.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Excelissä sarakkeessa " i " näkyy "plus" merkintä, jonka avaamalla saa näkyville ne yksiköt, joita halutaan ohjelmistoissa näkyvänä. (excelissä on siis piilotettuna sarakkeita)</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Eli jos on Discipline "Piping" niin olisi kiva, jos olisi kPa arvoja paineen yksikkönä. Jos on "Ventilation", niin "Pa" on paljon parempi arvo näytöllä kun klikkaa komponenttia.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Yksiköiden käyttö IFC speksin sisällä ei vaikuta olevan mitenkään yksinkertaista eri softatoimittajien välillä. Tästä otetaan mielellään kommentteja vastaan - miten tämä tulisi speksata, jotta softat pystyvät yksiselitteisesti toimimaan siten, että käyttäjä näkee yksiköitä, joita haluaa nähdä.</span><br />
<br />
<h3>
<span style="text-indent: -18pt;"><b>Tilaajat, rakennuttajakonsultit, tarjousten laatijat</b></span></h3>
<span style="text-indent: -18pt;">Toivon, että ette käytä tätä tietosisällön vakiointitaulukkoa lyömäaseena esim. luovutusmallien tekemisen yhteydessä.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Jos ruksaatte käyttötapaustaulukkoon "Kaikki" tiedot, niin miettikää, mille osapuolelle niiden täyttö tulee osoittaa. Miettikää, mikä tieto on tärkeää ja mikä ei.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Ennen kaikkea miettikää, kuka tulee tietoa käyttämään? Ei ole mitään järkeä pyytää as-built tietoa, jos sitä ei tulla käyttämään missään hyödyksi. Tuleva saneeraus ei riitä vastaukseksi - se tulee vasta 5-10 vuoden päästä. Rakennus (ja softat) on muuttunet jo tuohon mennessä. </span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Henkilökohtaisesti en tiedä yhtään kohdetta, joissa olisi ylläpidon aikana ollut CoBIE käytössä, (tai sillä siirretty tietoja) ylläpitojärjestelmään. Se että BIM mallit on kunnossa, ei tarkoita sitä, että ne olisivat käytössä. Ja päivittyisivät rakennuksen elinkaaren aikana.</span><br />
<br />
<span style="text-indent: -18pt;">Suunnittelijalle ja urakoitsijalle jokainen ruksi maksaa rahaa. Se näkyy myös tarjoushinnoissa.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Kun vaaditte tietosisältöä, muistakaa myös varmistaa, että saatte sitä.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">On epäreilua, jos joku lipeää siitä, mitä on pyydetty. Kun EIR (</span><a href="https://www.designingbuildings.co.uk/wiki/Employer%27s_information_requirements_EIR">https://www.designingbuildings.co.uk/wiki/Employer%27s_information_requirements_EIR</a> ) on tehty, niin BEP (<a href="https://www.designingbuildings.co.uk/wiki/BIM_execution_plan_BEP">https://www.designingbuildings.co.uk/wiki/BIM_execution_plan_BEP</a> ) vastaa siihen, mitä on vaadittu ja miten se aiotaan toteuttaa.<br />
<br />
Varmistakaa, että saatte sitä mitä on tilattu.<br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">On muistettava, että tietosisällön tuottamisesta maksettu raha on pieni asia siitä hyödystä, jotka saavutetaan, kun tietomalleja käytetään rakennuksen elinkaaren aikana.</span><br />
<span style="text-indent: -18pt;"><br /></span>
<span style="text-indent: -18pt;">Tietomallin sisältämä Tieto on tärkeämpää kuin seinän sijainti graafisessa ympäristössä.</span><br />
<br />
<br />
<div style="text-indent: -24px;">
<b><span style="font-size: x-small;">Puolen vuoden kuva:</span></b></div>
<div style="text-indent: -24px;">
<b><span style="font-size: x-small;"><br /></span></b></div>
<div style="text-indent: -24px;">
<span style="font-size: x-small;">Tästä se lähtee:</span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLOKmpCnTFnrPu3_tAJ03YBEM_e6-F5cW7Ga0bFjYwJdusQXdhi3zgVUsxy1WphdPQVSetnaHJRw__eTu81mMeuCKg6DrqiOO9Eex7YPOlpmVL7BzDvqBOm27G-0wBehba4tKwH87ZXMpG/s1600/Screen+Shot+06-21-19+at+07.25+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="579" data-original-width="1600" height="228" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLOKmpCnTFnrPu3_tAJ03YBEM_e6-F5cW7Ga0bFjYwJdusQXdhi3zgVUsxy1WphdPQVSetnaHJRw__eTu81mMeuCKg6DrqiOO9Eex7YPOlpmVL7BzDvqBOm27G-0wBehba4tKwH87ZXMpG/s640/Screen+Shot+06-21-19+at+07.25+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<div style="text-indent: -24px;">
<b><span style="font-size: x-small;"><br /></span></b></div>
<div style="text-indent: -24px;">
<b><span style="font-size: x-small;"><br /></span></b></div>
<div style="text-indent: -24px;">
<b><span style="font-size: x-small;"><br /></span></b></div>
<div style="text-indent: -24px;">
<br /></div>
<div style="text-indent: -24px;">
Kommnetit bSF taulukkoon, jätä mieluiten tähän blogiin. Tai Twitteriin / LinkedIniin.</div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<o:p></o:p></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-67925804857350341392018-12-14T20:49:00.000+02:002018-12-14T21:07:13.387+02:00Digitaalinen omaisuusTajusin muutama kuukausi sitten erästä esitystä tehdessäni, että toimitilarakentamisen suunnittelukustannukset ovat ~8-10%.<br />
<br />
Suunnittelu ei tuota mitään muuta kuin digitaalista aineistoa. Ihmisten aivoista valuu dataa erilaisiin tietoteknisiin järjestelmiin. Yksikään suunnittelija ei ole rakentanut fyysistä seinää tai asentanut kanavaa kattoon.<br />
<br />
Tämän lisäksi urakointi ja varsinkin sen alihankinta- ja tavarantoimitusverkosto tuottaa tästä aineistosta omaa näkemystä myös digitaalisesti. Uudelleen ja uudelleen, käyttämättä suunnittelijan aineistoa hyödyksi. En osaa arvioida, kuinka paljon, mutta uskallan väittää, että se on rakentamiskustannuksista luokkaa 5-10%. Täysi mutu.<br />
<br />
Kun rakennus on "valmis" (tai siis vastaanotettu), lähestulkoon kaikki tämä aineisto jää suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja tavarantoimittajien servereille.<br />
<br />
Tämä tieto ei siirry kiinteistön käyttöön, sen ylläpitovaiheeseen. Tälle asialle ei ole kulttuurista tarvetta olemassa, sopimusmallit eivät tue digitaalisen omaisuuden siirtoa kiinteistön vastaanottovaiheessa. Tulostetaan paperia ja ollaan tyytyväisiä.<br />
<br />
<b><i>Suomessa ei arvosteta rakennetun ympäristön digitaalista omaisuutta.</i></b><br />
<br />
Tämä digitaalinen omaisuus on siis euromääräisesti ~10% siitä summasta, mitä Suomessa rakennetaan vuosittain.<br />
<br />
Statistiikan mukaan (<a href="https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/suhdanteet-ja-tilastot/suhdannekatsaukset/2018/syksy/suhdanne_syksy18_lopullinen.pdf">https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/suhdanteet-ja-tilastot/suhdannekatsaukset/2018/syksy/suhdanne_syksy18_lopullinen.pdf</a>)<br />
rakentamisen arvo vuonna 2017 on ollut 33.6 mrd euroa.<br />
<br />
Tuosta summasta 10% lienee lähellä 3,4 mrd euroa. Se on digitaalisen omaisuuden arvo, ilman rakennusurakoitsijan ja sen yhteistyöverkoston tuottamaa digitaalisen tiedon luomista.<br />
<br />
Omistaja / rakennuttaja maksaa tämän kaiken.<br />
<br />
Omistaja / rakennuttaja maksaa tämän kaiken..<br />
<br />
Omistaja / rakennuttaja maksaa tämän kaiken...<br />
<br />
Ja tämä omaisuus heitetään menemään, kun rakennus on valmis. Ollaan tyytyväisiä fyysisiin seiniin, kunnes halutaa tehdä peruskorjaus -> aloitetaan digitaalisen omaisuuden luonti uudelleen. Onneksi se on eri organisaation hommia, ei mene hankeporukan budjetista.<br />
<br />
Kuvittelisi, että organisaatiot, jotka omistavat kiinteistöjä, ylläpitävät ja saneeraavat niitä olisi kiinnostuneita tästä asiasta.Eipä ole tullut montaa vastaan. Eri organisaatiot, eri budjetit, erilaiset tavoitteet ja strategiat - saman yrityksen sisällä.<br />
<br />
Sanotaan, että investori ei ole kiinnostunut rakennuksen kunnosta. Tärkeintä on sijainti, sijainti ja sijainti. Väitän, että jos on samassa sijainnissa kaksi rakennusta, jossa toisessa on tiedossa mitä on tehty viimeisen 20v aikana + mitä korjaustoimenpiteitä tulee tehdä seuraavan 20v aikana, niin se on taloudellisesti arvokkaampi.<br />
Technical Due Diligance on jo melkein tehty, kun taas toisessa juoksee konsultit kolme viikkoa tutkimassa kiinteistön kuntoa saamatta siitä kuitenkaan oikeasti mitään tolkkua.<br />
<br />
Minulle rakennuksen Digital Twin on yhtä tärkeä kuin fyysinen rakennus. En pysty hahmottamaan, miten rakennusta pystytään nykyaikana ohjaamaan, jos se ei pyöri pilvessä analysoitavana. Rakennuksen fiilistä tulee pystyä näkemään usean eri asiantuntijan voimin läpi pilvipalveluiden. Sen toimintaa pitää pystyä ennustamaan, sen käyttäjiä tulee pystyä palvelemaan kaikin keinoin.<br />
<br />
Tämä onnistuu vain käyttämällä digitaalisia työkaluja. Huoltomies, aulapalvelu, siivous ja hyvä kahvinkeitin ei enää riitä.<br />
<br />
Tarvitaan digitaalisen omaisuuden hallintaa - sen johtamista ja strategiaa.<br />
<br />
<br />
<b>Vuoden kuva:</b><br />
VR-lobbyssä valitset kiinteistöportfolion rakennuksen / kerroksen / järjestelmän, jota halutaan tarkastella<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZMZxRYZVgO8EA-BRTX688QANCP8dgXHVgsW3Ig7tZ5cu1Fe0VKdUPMux_yapYR43qH5o7C3OJ2S0I0PgFCYnYpVz0ufrbfClUr_xhO9YUBUbE_EpN4JPyQPykpOTsjy3LyDYtYEejWkEK/s1600/pic+11-18-18+at+16.52+12.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="772" data-original-width="1510" height="163" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZMZxRYZVgO8EA-BRTX688QANCP8dgXHVgsW3Ig7tZ5cu1Fe0VKdUPMux_yapYR43qH5o7C3OJ2S0I0PgFCYnYpVz0ufrbfClUr_xhO9YUBUbE_EpN4JPyQPykpOTsjy3LyDYtYEejWkEK/s320/pic+11-18-18+at+16.52+12.PNG" width="320" /></a></div>
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-32475132444504464122018-08-24T19:30:00.001+03:002020-08-27T11:58:02.745+03:00Tate-mallinnus rinnakkaisen suunnittelun ja toteutuksen hankkeissaSKOL ry, Talotekniikan toimialaryhmä on julkaissut ehdotuksen toimintamalliksi hankkeissa, joissa aletaan rakentaa ennen kuin on suunniteltu.<br />
<br />
Tätä kutsutaan yleisesti projektinjohtourakoinniksi, mutta asia pätee myös muihin urakkamuotoihin, joissa tehdään läheistä yhteistyötä suunnittelijan ja pääurakoitsijan välillä, kuten esim. allianssihankkeet.<br />
<br />
Speksi on ladattavissa osoitteessa:<br /><a href="https://skol.teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/tate-mallinnus-rinnakkaisen-suunnittelun-ja-toteutuksen-hankkeissa">https://skol.teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/tate-mallinnus-rinnakkaisen-suunnittelun-ja-toteutuksen-hankkeissa</a><br />
<div>
<br /></div>
Talotekniikan toimialaryhmä on tunnistanut ongelmaksi sen, että toteutustason suunnitelmat joudutaan viemään liian pitkälle ilman selkeää ymmärrystä siitä, mitä tullaan oikeasti rakentamaan. Projektinjohtourakoitsija haluaa kilpailuttaa tate-urakoinnin kiinteällä hinnalla, jolloin he vaativat "täydellisiä" suunnitelmia vaiheessa, jossa ei ole vielä tietoa, mitä tullaan tekemään. TATE tekee siis toteutustason suunnitelmat aivan liian aikaisessa vaiheessa hanketta.<br />
<br />
Valitettavasti TATE-suunnittelu on ravintoketjussa niin alhaisessa asemassa, että tähän vaatimukseen yleisesti suostutaan. Sen jälkeen alkaa suunnitelmien korjausrumba, kun muutetaan jo tehtyjä suunnitelmia uuden tilaohjelman / käyttäjän muutosten johdosta. Tarkkuustaso murenee käsiin ja ollaan tilanteessa, jossa suunnitelma ei enää ehkä olekaan asennuskelpoinen.<br />
<br />
Yleissuunnitteluvaiheessa on täysin OK muuttaa kaikkea. Yleissuunnittelu on sitä, että haetaan tilannetta, jota halutaan rakentaa. Toteutusvaiheessa tätä ylellisyyttä ei voi olla olemassa.<br />
<br />
Tästä syystä projektinjohtourakoissa pitää kunnioittaa erittäin hyvää speksiä kiinteän perusosan ja muuntuvan tilaosan periaateista (Kiiras / Kruus, esim. SUKE seminaari vuodelta 2006: <a href="https://skol.teknologiateollisuus.fi/sites/skol/files/SUKEseminaari0606.pdf">https://skol.teknologiateollisuus.fi/sites/skol/files/SUKEseminaari0606.pdf</a> )<br />
<br />
Lisäksi SKOL speksissä on ensimmäiset ajatukset esivalmistettavien TATE-komponenttien suunnitteluprosessista. Tästä asiasta kuullaan varmastikin vielä lisää, kunhan ajatukset selkeytyvät asian suhteen ja päästään betoniurakoitsijoiden kanssa yhteisymmärrykseen siitä, mitä tuo tarkoittaa suunnittelu- / rakentamisprosessissa.<br />
<br />
Suunnittelijalle tuo voi olla aivan loistava juttu. Voidaan ehkä tehdä yleissuunnitelma hieman täydennetyllä tasolla ja sen jälkeen tate-urakoitsijan / esivalmistusyrityksen kanssa yhdessä toteustason tietomalli.<br />
<br />
Tämä on mahdollista, kun urakoitsijalle ja suunnittelijalle annetaan mahdollisuus toimia yhteistyössä.<br />
<br />
<br />
<b>Kuukauden kuva:</b><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhp1NSHNKQiqRbth5vHXLiNKgJiZRgzQRhyYovG3MvBO4ai3XOCGO66-7vRLBJgVPxItU_4RqI7OdAaYBj8lVsUJjNPZXCr4Syt76sPO_OEKT40IMoIcox77xx-C8stHQZXK3BhOv779AP4/s1600/Screen+Shot+06-26-18+at+09.24+AM.PNG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="639" data-original-width="1058" height="385" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhp1NSHNKQiqRbth5vHXLiNKgJiZRgzQRhyYovG3MvBO4ai3XOCGO66-7vRLBJgVPxItU_4RqI7OdAaYBj8lVsUJjNPZXCr4Syt76sPO_OEKT40IMoIcox77xx-C8stHQZXK3BhOv779AP4/s640/Screen+Shot+06-26-18+at+09.24+AM.PNG" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-79717937636314561842018-06-28T19:08:00.001+03:002018-06-28T19:08:56.980+03:00Virtual Reality Models in Cleanroom Design<br />
Tämä on kierrätys numero 2/2, kun ei ole mitään uutta kerrottavaa.<br />
<br />
Kävin puhumassa puhdastilasuunnittelun seminaarissa "R3 Nordic Symposium" Virtuaalitodellisuuden käytöstä suunnittelussa.<br />
<br />
Tässä abstract.<br />
<br />
---<br />
<br />
<div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: center;">
<br /></div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: center;">
<br /></div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: center;">
<br /></div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: center;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 16.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Virtual Reality Models in Cleanroom Design<o:p></o:p></span></b></div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: center;">
<br /></div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: center;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="SV" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: SV;">Tero Järvinen<o:p></o:p></span></b></div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: center;">
<span lang="SV" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: SV;">Granlund Oy, Finland<o:p></o:p></span></div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: center;">
<span lang="SV" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: SV;">May 2018<o:p></o:p></span></div>
<div align="center" class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Extended
Abstract<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">The use of Virtual Reality
(VR) possibilities has increased in recent years due to technology
improvements. The driving force has been the gaming industry. The construction
sector has been able to benefit from the technology leaps carried out by other
industries.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Building Information Models
(BIMs) have been in use by architects and structural and mechanical designers
since the early 2000’s. In the Nordic countries, using BIMs is a normal way to
design and the construction companies are able to utilize these models quite
easily.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">By combining BIM processes and
current VR technologies we are in the situation that the use of VR glasses can
be a common means with which the design in construction projects can be
promoted.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">When combining the VR glasses
with models, the end users can obtain a better understanding of what architects
and engineers are designing than based only on combined models on a computer
screen. With VR glasses on, the users can walk inside the rooms and see objects
in real scale. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">When the construction process
goes further and we have a real environment built up, we can start using
Augmented Reality (AR) possibilities. With AR, you can add objects to the camera
view of tablets, phones or smart glasses. AR models can utilize the same BIMs as
VR is using. Unfortunately, technology in AR systems and software still needs improvements.
VR models are easy to set up but AR models need a lot more preparation to work
in real-life use cases.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-left: 65.2pt;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Examples of possible
use cases with VR models in the design and construction phases:</span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpFirst" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l1 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Checking process functionalities inside Clean Room,
moving things in VR<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l1 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Checking service/maintenance possibilities<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l1 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Checking equipment/device locations in the design
phase<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l1 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">End user approvals/rejections to design team<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l1 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Visual inspection of different lighting environments<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l1 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Multi-user meetings inside Clean Room (attendance from
multiple locations)<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l1 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Training of people (device maintenance or processes
etc.)<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l1 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-left: 65.2pt;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Examples of
possible use cases with AR models:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpFirst" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l0 level1 lfo2; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Seeing through walls/ceilings (using BIM)<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l0 level1 lfo2; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Locating equipment/devices (with indoor location or
tags attached to devices)<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l0 level1 lfo2; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Serving additional information to end user for
operating devices/to follow protocols (with preloaded material in the cloud)<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l0 level1 lfo2; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Seeing additional information on top of gauges etc.
(using object recognition)<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l0 level1 lfo2; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Seeing and operating virtual user interfaces on top of
QR code etc.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="line-height: normal; margin-left: 101.2pt; mso-add-space: auto; mso-list: l0 level1 lfo2; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-family: Symbol; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Using voice commands for operating AR software (if you
need both hands)<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br />
Picture: Examples of functionalities in VR models</span></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxBib1symmBRWIiucKRsqDqSt578y7Z4dCnoHAHQ1sPoyyzNJ9lF9JPfeNUFmSk5pYjkleYXJp1DeTvRCS14-cNy6HvBKUGdK9cf_hZKAP0Z2tebFQTzDI2nr7slItVqNY5dO3duBQZz1w/s1600/Screen+Shot+04-03-18+at+12.07+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="683" data-original-width="1103" height="396" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxBib1symmBRWIiucKRsqDqSt578y7Z4dCnoHAHQ1sPoyyzNJ9lF9JPfeNUFmSk5pYjkleYXJp1DeTvRCS14-cNy6HvBKUGdK9cf_hZKAP0Z2tebFQTzDI2nr7slItVqNY5dO3duBQZz1w/s640/Screen+Shot+04-03-18+at+12.07+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Processes<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">The construction process
produces BIMs in multiple different formats. Efficient use of VR needs
straightforward processes. Access to BIM information is available through an open
BIM format called IFC (Industry Foundation Classes). All native BIM modeling
software can export IFC-models and these models can be viewed through numerous
other software.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Using IFC models as the basis
of a VR environment is the most powerful way to create and update VR
information during a construction project. With IFC, different disciplines can
combine each other’s models and make their own VR models for other use cases from
the same source and content.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">If the whole design team is
using the same native BIM software, IFC is not needed in the process. But in
Finland, that’s not a normal case by any means.<o:p></o:p></span></div>
<span lang="EN-US" style="font-family: "Calibri",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: EN-US; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><br clear="all" style="mso-special-character: line-break; page-break-before: always;" />
</span>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Picture:
VR/AR models are created from a single source</span></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEeUnWP1fNZz1ZstbKR_BEedKWKziARo2HIRcT0OjBuPT1quNVIXP_rud8b0wlMBuApyq6aH7tfVHZjcbUrB8Tmkx5iOYzh6DdjnC1nARZt9dTRHUJM5ffIVAKqdzqydwMquu_JbM5T3u5/s1600/Screen+Shot+04-03-18+at+12.05+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="676" data-original-width="1044" height="414" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEeUnWP1fNZz1ZstbKR_BEedKWKziARo2HIRcT0OjBuPT1quNVIXP_rud8b0wlMBuApyq6aH7tfVHZjcbUrB8Tmkx5iOYzh6DdjnC1nARZt9dTRHUJM5ffIVAKqdzqydwMquu_JbM5T3u5/s640/Screen+Shot+04-03-18+at+12.05+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Devices<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">VR/AR devices are developing
rapidly nowadays. Oculus Rift and HTC Vive have been the best VR glasses for a couple
of years. Microsoft launched its “Windows Mixed Reality” platform at the end of
2017 and the cost of VR headsets decreased dramatically. Now there are multiple
hardware manufacturers in the market.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Picture:
Examples of Windows Mixed Reality Glasses</span></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_OEF-JPJ5NL4TkHdRT09j_MinQG0nwJ7XTFOn7NL8OKUqIE30ldscASJejEHwb-pOS-piOhHojcoRtTMGRjz-gf9yQ27waq2GM_Gfpai3GaSdQKyhjLIphyphenhyphenaKntpLVnaRf_wTn-9pK50f/s1600/Screen+Shot+04-03-18+at+11.35+AM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="338" data-original-width="874" height="246" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_OEF-JPJ5NL4TkHdRT09j_MinQG0nwJ7XTFOn7NL8OKUqIE30ldscASJejEHwb-pOS-piOhHojcoRtTMGRjz-gf9yQ27waq2GM_Gfpai3GaSdQKyhjLIphyphenhyphenaKntpLVnaRf_wTn-9pK50f/s640/Screen+Shot+04-03-18+at+11.35+AM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">In the AR sector, there are
many different approaches to utilize models.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">The easiest way is to use your
phone or tablet but in the Clean Room environment that’s not always possible. There
needs to be a technology that brings the AR view to your visor or smart glasses.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">One working and tested
solution is using smart glasses.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Picture:
Example of Smart Glasses, Vuzix M300 with Android operating system </span></i><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjICKaczidmEsMLNdVxQ0CfDwwxQyn5hYK5_acyksA3ZaqKnR0Eo1x8H1qESGh1NLgRBZTZ8Znoh5kbToSx1NXSAhaWOU5LdLXrep-3RMA2fArMNWxzyd3UxhWrn7uGgWjMDkO4ksJV98uy/s1600/Screen+Shot+04-03-18+at+11.51+AM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="321" data-original-width="640" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjICKaczidmEsMLNdVxQ0CfDwwxQyn5hYK5_acyksA3ZaqKnR0Eo1x8H1qESGh1NLgRBZTZ8Znoh5kbToSx1NXSAhaWOU5LdLXrep-3RMA2fArMNWxzyd3UxhWrn7uGgWjMDkO4ksJV98uy/s640/Screen+Shot+04-03-18+at+11.51+AM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="mso-ansi-language: EN-US; mso-no-proof: yes;"><!--[if gte vml 1]><v:shape
id="Picture_x0020_3" o:spid="_x0000_i1028" type="#_x0000_t75" style='width:312pt;
height:156.75pt;visibility:visible;mso-wrap-style:square' o:bordertopcolor="yellow pure"
o:borderleftcolor="yellow pure" o:borderbottomcolor="yellow pure"
o:borderrightcolor="yellow pure">
<v:imagedata src="file:///C:/Users/tjj/AppData/Local/Temp/msohtmlclip1/01/clip_image007.png"
o:title=""/>
<w:bordertop type="single" width="6"/>
<w:borderleft type="single" width="6"/>
<w:borderbottom type="single" width="6"/>
<w:borderright type="single" width="6"/>
</v:shape><![endif]--><!--[if !vml]--><!--[endif]--></span><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">In Granlund, we made prototype
software using smart glasses with a virtual dashboard.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">With that technology, the user
can give a simple command using only hands to operate AR functionalities.
Functionalities were made for Facility Management purposes, using cloud FM
database information, but can also be made with any cloud information that has an
interface to connecting data sources.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">The software recognizes the
hand of the user and draws a virtual dashboard on top of the hand. The user can
push the buttons on the virtual dashboard and see more information about the selected
topic. The user can change pages by swiping a hand in the air or give
“accepted/rejected” commands with a thumb up/down. [1]<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">It is also possible to use
voice recognition, but that was not tested in the Granlund prototype.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Picture:
Screenshots from AR Smart Glasses</span></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_vz0rMbFaFBm76fXyp7x39Pqo4DnmQJ9Ii-OeazNhmHVeZ-zSPM1zu1PHktak3cjSqq1mQhXFLHPiEyFRdrCGX5V-1HLX93Ob5vVl8PLYSvldqMcC5NjA0p1eT8NmD7sYGJ-2D0FMVcOG/s1600/Screen+Shot+04-03-18+at+12.11+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="636" data-original-width="1360" height="298" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_vz0rMbFaFBm76fXyp7x39Pqo4DnmQJ9Ii-OeazNhmHVeZ-zSPM1zu1PHktak3cjSqq1mQhXFLHPiEyFRdrCGX5V-1HLX93Ob5vVl8PLYSvldqMcC5NjA0p1eT8NmD7sYGJ-2D0FMVcOG/s640/Screen+Shot+04-03-18+at+12.11+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Information
content<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">When using VR or AR models, the
information inside BIMs is still very important. Therefore, access to BIM
information is very important for use cases where the information of models is
used. Using an open IFC format, information content is understandable to
various software platforms.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">With IFC, you can build a BIM
environment where you can see multiple discipline models in a single, coordinated
model. This kind of environment is ideal for VR purposes.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">The downside of using the IFC
format is that it contains static information. IFC is exported from designers’
native BIMs and is therefore always “old” information, because designers are
making updates to native BIMs. In the design and construction phases this is
not a big problem, because these phases are used to having iterative
information flow in their processes. The designer is publishing a new IFC model,
for example, every week to the construction site.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">After the construction project
– in the Facility Management phase – this kind of process is not possible.
Updates to models must be done instantly when something has been changed. To
achieve this, we need a Digital Twin of the building or clean room.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Digital
Twin<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Digital Twin is a
representation of a real building, its components, systems, measurements and
functionalities. Digital Twin can act as a user interface for AIM (Asset
Information Model) [2].<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">With static asset information
from BIMs and a dynamic IoT-sensor or system information from manufacturers’
environments we can build up a system that can be monitored and updated through
cloud services. Information from multiple different systems can be seen and
operated through a single interface.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">With possibilities in cloud software,
there is a possibility to update the information in the IFC model seamlessly,
without the need of opening complex native BIM software. Native BIM software is
needed only when there is a change in graphical objects – you need to move a wall
etc.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Using REST API technology, there
is a possibility to connect multiple different systems and gather dynamic
information from them.<o:p></o:p></span></div>
<span lang="EN-US" style="font-family: "Calibri",sans-serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%; mso-ansi-language: EN-US; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><br clear="all" style="mso-special-character: line-break; page-break-before: always;" />
</span>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Picture:
Example of Digital Twin user interface to monitor temperature, humidity and
performance of spaces. This information is also available to a VR/AR
environment through REST API.</span></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgTYzPXgVGTIjKCjJtRZZ486bssasUxsGgL96zPofGmhx3AbgxxYsIRyDO4huxrxrX6NjsQICnti5Xbl_xuC0_stazeykXMeWvGJyrfwLnS5fZamsrPtXHDzgyAs0mEYsmJ8tAuir905xv/s1600/Screen+Shot+10-20-17+at+12.30+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="864" data-original-width="1600" height="344" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgTYzPXgVGTIjKCjJtRZZ486bssasUxsGgL96zPofGmhx3AbgxxYsIRyDO4huxrxrX6NjsQICnti5Xbl_xuC0_stazeykXMeWvGJyrfwLnS5fZamsrPtXHDzgyAs0mEYsmJ8tAuir905xv/s640/Screen+Shot+10-20-17+at+12.30+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-no-proof: yes;"><!--[if gte vml 1]><v:shape
id="Picture_x0020_9" o:spid="_x0000_i1026" type="#_x0000_t75" style='width:438.75pt;
height:237pt;visibility:visible;mso-wrap-style:square'>
<v:imagedata src="file:///C:/Users/tjj/AppData/Local/Temp/msohtmlclip1/01/clip_image011.png"
o:title="Screen Shot 10-20-17 at 12.30 PM"/>
</v:shape><![endif]--><!--[if !vml]--><!--[endif]--></span><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Picture:
Concept of Digital Twin during facility lifetime</span></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIVYhGM31PoUUfNLhegH2bwbdL8-QRMONCj745V2ryTMlwLxNR7ajrkKGCidn2vvB-1QZ8GW_jEBQ4hEEaX8WfaPRmedmvjSa22Tbgp2bmuvFRSr_-r-GG9e4l2NLLxi92xVXb_9WOB6Qs/s1600/Screen+Shot+06-25-18+at+04.10+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="801" data-original-width="1252" height="408" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIVYhGM31PoUUfNLhegH2bwbdL8-QRMONCj745V2ryTMlwLxNR7ajrkKGCidn2vvB-1QZ8GW_jEBQ4hEEaX8WfaPRmedmvjSa22Tbgp2bmuvFRSr_-r-GG9e4l2NLLxi92xVXb_9WOB6Qs/s640/Screen+Shot+06-25-18+at+04.10+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">With Digital Twin, there are
more VR and AR use cases in the future. The digital model comes alive when the user
can see dynamic information of clean room in the visor or smart glasses.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">References<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpFirst" style="line-height: normal; mso-list: l2 level1 lfo3; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="mso-list: Ignore;">1.<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";"> </span></span></span><!--[endif]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Demo of using smart
glasses with hand gestures<br />
</span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=EixdlYRRvAc&t=1s"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">https://www.youtube.com/watch?v=EixdlYRRvAc&t=1s</span></a><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="line-height: normal; mso-list: l2 level1 lfo3; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="mso-list: Ignore;">2.<span style="font: 7.0pt "Times New Roman";"> </span></span></span><!--[endif]--><span lang="FR" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FR;">PAS 1192-3, AIM; “Asset
Information Model”. </span><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">Defined for guideline of using BIM models in operational phase of
construction project by BSI, British Standards Institute. </span><a href="https://www.designingbuildings.co.uk/wiki/Asset_information_model_AIM"><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;">https://www.designingbuildings.co.uk/wiki/Asset_information_model_AIM</span></a><span lang="EN-US" style="font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: EN-US;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<br /></div>
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-87892689047434898272018-06-28T18:42:00.002+03:002021-01-08T11:29:48.272+02:00Virtual Property – Using BIM in Facility ManagementKoska uusien ajatusten löytyminen on ollut viime aikoina hankalaa, ajattelin täyttää blogiani vanhoilla jutuilla. Tässä on kierrätys numero 1/2<br />
<br />
Alla abstract, jonka jouduin tekemäään erääseen kansainväliseen seminaariin. (Sveitsi, SIA "BIM im Praxis-Check", www.sia.ch<br />
<br />
---<br />
<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-GB">Virtual
Property – Using BIM in Facility Management<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">Tero Järvinen, Technology Director,
Granlund Oy, Finland<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">In the Nordic countries, the first BIM
models in real construction projects were in use circa 2000. Construction sites
took designers’ models into use circa 2005. Subsequently, not many new
breakthroughs have been made. The process has been evolving and new
requirements on using BIM have been established. The contract methods nowadays support
the collaboration between the client, design and general contractor (Alliance-
and Integrated Project Delivery –projects).<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">BIM researcher and developers have also
been pushing models to the Facility Management-phase. The work has been more or
less “pushing with rope”. Building owner organisations have not been very
interested in that topic. However, it seems like developers’ efforts are now
succeeding and building owners have an interest in knowing how BIM can help
their business. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">Using BIM models in Facilities Management
is the next logical step after their use for design and construction sites.<o:p></o:p></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg14ZGHzq5NAZW9Mi8tmO8WqsW23CyK9KrUAq-unOpM3-PLEVmWkJiK8h2NS6LWHjqQF_QdGjCh6ubx3B8kM6sHfzJCbIOQq9eNKqRpjJKwoIMiy2MzzNm7KxKCQiz5OY7bvp2IzJrbXhj0/s1600/Screen+Shot+06-25-18+at+04.49+PM.PNG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="869" data-original-width="1311" height="394" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg14ZGHzq5NAZW9Mi8tmO8WqsW23CyK9KrUAq-unOpM3-PLEVmWkJiK8h2NS6LWHjqQF_QdGjCh6ubx3B8kM6sHfzJCbIOQq9eNKqRpjJKwoIMiy2MzzNm7KxKCQiz5OY7bvp2IzJrbXhj0/w595-h394/Screen+Shot+06-25-18+at+04.49+PM.PNG" width="595" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB" style="mso-no-proof: yes;"><!--[if gte vml 1]><v:shapetype
id="_x0000_t75" coordsize="21600,21600" o:spt="75" o:preferrelative="t"
path="m@4@5l@4@11@9@11@9@5xe" filled="f" stroked="f">
<v:stroke joinstyle="miter"/>
<v:formulas>
<v:f eqn="if lineDrawn pixelLineWidth 0"/>
<v:f eqn="sum @0 1 0"/>
<v:f eqn="sum 0 0 @1"/>
<v:f eqn="prod @2 1 2"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @0 0 1"/>
<v:f eqn="prod @6 1 2"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="sum @8 21600 0"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @10 21600 0"/>
</v:formulas>
<v:path o:extrusionok="f" gradientshapeok="t" o:connecttype="rect"/>
<o:lock v:ext="edit" aspectratio="t"/>
</v:shapetype><v:shape id="Picture_x0020_1" o:spid="_x0000_i1028" type="#_x0000_t75"
style='width:498.75pt;height:348.75pt;visibility:visible;mso-wrap-style:square'>
<v:imagedata src="file:///C:/Users/tjj/AppData/Local/Temp/msohtmlclip1/01/clip_image001.png"
o:title=""/>
</v:shape><![endif]--><!--[if !vml]--><!--[endif]--></span><span lang="EN-GB"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">Now we are about to take BIM models in use
at FM. The task is not so easy. Facilities Management means more than as-built
models. Those in the construction business too often do not understand those in
the FM business and vice versa. Construction sites are delivering as-built data
and FM operators are asking why we need this and how to use it.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-GB">BIM
from construction sites<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">Construction sites offer a huge amount of
BIM information for different locations in Excel, Word, PDF, etc. Native Revit
models or an Open IFC model does not mean that BIM models are in use at FM.
These models need information enrichment to be suitable in technical
operations. Information has to be available via cloud services and inside
databases to make data updating easy. Information sharing within other software
also has to be possible.<o:p></o:p></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2_XLIqOtLkCijKVilkbUL37PZHiq0LDT44_y0gY1apbu6r01RxmHayjKfu0dWjJDW-ZSg3n8IYAkCTLtoNcDcASqCVepODgRYsZPtPmMCmfsWoVqMDrXk3fD2Hdn9FcYtfu1Xkwua9cR3/s1600/Screen+Shot+04-30-18+at+12.07+PM+001.PNG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="701" data-original-width="1051" height="396" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2_XLIqOtLkCijKVilkbUL37PZHiq0LDT44_y0gY1apbu6r01RxmHayjKfu0dWjJDW-ZSg3n8IYAkCTLtoNcDcASqCVepODgRYsZPtPmMCmfsWoVqMDrXk3fD2Hdn9FcYtfu1Xkwua9cR3/w596-h396/Screen+Shot+04-30-18+at+12.07+PM+001.PNG" width="596" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB" style="mso-no-proof: yes;"><!--[if gte vml 1]><v:shape
id="Picture_x0020_6" o:spid="_x0000_i1027" type="#_x0000_t75" style='width:498.75pt;
height:324.75pt;visibility:visible;mso-wrap-style:square'>
<v:imagedata src="file:///C:/Users/tjj/AppData/Local/Temp/msohtmlclip1/01/clip_image003.png"
o:title=""/>
</v:shape><![endif]--><!--[if !vml]--><!--[endif]--></span><span lang="EN-GB"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">We also need to remember that 3D-models are
nice to have, but the information content is more important. Revit/IFC-models
do not have all the information connected to graphical objects. For example, the
information on HVAC central units (Air Handling Units, Chillers…) is missing in
3D-models. This information is in Device Schedule and, unfortunately, the most
common case is that the schedule is made with Excel without standardised content.
FM operations also need MEP diagrams, Service Area Zones, etc. This information
can be created during the design/construction phase, if it is ordered from the designer.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">If information content is standardised, everything
is much easier to Facility Management software. When IFC-models or information
in cloud services are in machine readable format, importing the information is
easy and the software business could also be more scalable. However, on the
other hand, who believes in the global level standardisation of information in the
construction industry?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-GB">Sharing
information is the new Black<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">Information sharing with other software is
the new black in the building sector. Building owners do not want to stick with
one gigantic software solution. Earlier, software developers wanted all the
data in their databases. To own information was important. Nowadays, sharing
information is more important. Sharing data means you can create new
information from data founded from multiple sources.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">If you have a temperature of a room coming
from the Building Automation system and a CO2 level from an IoT sensor, you can
create an algorithm which shows you with good accuracy the number of people in the
room and with a timeline. With this new information, you can create a new use
case which is sellable to your client.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHeOeBfYB7CQPqncl16w-OlQ6B1fU0BgNhGMtl5ZOGb8SrgTCn6obqtz6iSf0-KHUpCNqGkFJGR435e-bDdIyIqpd02HtabAHNE87pH_3aIg0rbmuEfjGn_tByHtZcjDJJktjG-asiSp4g/s1600/Screen+Shot+06-25-18+at+11.37+AM.PNG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="725" data-original-width="1228" height="346" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHeOeBfYB7CQPqncl16w-OlQ6B1fU0BgNhGMtl5ZOGb8SrgTCn6obqtz6iSf0-KHUpCNqGkFJGR435e-bDdIyIqpd02HtabAHNE87pH_3aIg0rbmuEfjGn_tByHtZcjDJJktjG-asiSp4g/w589-h346/Screen+Shot+06-25-18+at+11.37+AM.PNG" width="589" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-GB">Digital Twin<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-GB">Digital Twin is
a representation of a real building along with its components, systems,
measurements and functionalities. Digital Twin can act as a user interface for the
AIM-model (Asset Information Model) [2].<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-GB">With static
asset information from BIM models and dynamic IoT-sensor or system information
from manufacturers’ environments, we can build a system which can be monitored
and updated through cloud services. Information from multiple different systems
can be seen and operated through a single interface.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-GB">With the possibilities
provided by cloud software, there is a possibility to update the information in
the IFC model seamlessly, without the need for opening complex native BIM
software. Native BIM software is needed only when there is a change in the graphical
objects – you need to move a wall, etc.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-GB"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal;">
<span lang="EN-GB">Using REST API
technology, there is a possibility to connect multiple different systems and
gather dynamic information from them.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCFm1FdU3UDLlr6HcqRqJweiLwWwBKfNGWMmNeqmP-Dins0G6OWnqMfMtDfA713OyDeND-i6AfaUy9XP-iFy0AQ6yLCsLkE-KAKkylHhA7zBlq1IbHmEo3PtB_nHXa09maCqcF_dcE0Ipe/s1600/Screen+Shot+06-25-18+at+04.10+PM.PNG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="801" data-original-width="1252" height="383" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCFm1FdU3UDLlr6HcqRqJweiLwWwBKfNGWMmNeqmP-Dins0G6OWnqMfMtDfA713OyDeND-i6AfaUy9XP-iFy0AQ6yLCsLkE-KAKkylHhA7zBlq1IbHmEo3PtB_nHXa09maCqcF_dcE0Ipe/w600-h383/Screen+Shot+06-25-18+at+04.10+PM.PNG" width="600" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-GB">City
Digital Twin<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">The next step after BIM in FM will be the city
level adaptation of models. Many cities have already an open platform to
connect CityGML models. In the City of Helsinki, all the buildings have unique
identifiers allowing for a BIM model connected to the city level view. With one
click, you can open your building from an intelligent city model.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span lang="EN-GB">Conclusion<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">The technology for answering these
questions is ready. Now, we need software developers who have the courage to
make software now for future clients. PowerPoint presentations do not thrill
anyone – we need a running prototype of ideology on how BIM models are in use
at facility management. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-GB">Thereafter, we will move towards FLM –
Facility Life Cycle Management.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-90098594871128281492018-04-28T18:14:00.001+03:002018-04-28T18:17:53.462+03:00TATE-määrälistoja ei urakoitsija tule näkemäänViime vuoden lopulla saatiin päätökseen KIRA-digihanke "Talotekniset määräluettelot urakkalaskentaan".<br />
<br />
Toimin buildingSMART Finlandin TATE-työryhmän vetäjänä, joka oli tätä KIRA-digihanketta hakenut.<br />
<br />
Loppuraportti on ladattavissa täältä:<br />
<a href="http://www.kiradigi.fi/3-kokeiluhankkeet/kokeiluhankkeet/talotekniset-maaraluettelot-avuksi-urakkalaskentaan.html">http://www.kiradigi.fi/3-kokeiluhankkeet/kokeiluhankkeet/talotekniset-maaraluettelot-avuksi-urakkalaskentaan.html</a><br />
<br />
Hanke oli kohtalainen tuskien taival. Onneksi se oli "kokeiluhanke", jossa yhtenä aspektina on aina epäonnistumisen mahdollisuus.<br />
<br />
<b>Epäonnistuimmeko </b>tässä hankkeessa?<br />
<br />
Jos katsoo projektisuunnitelmaa, niin vastaus on selkeästi "<b>Kyllä</b>".<br />
<br />
Emme löytäneet todellisia urakkalaskentaprojekteja tähän hankkeeseen, jotta olisimme voineet testauttaa bSF:n laatimaa ohjeistusta määräluetteloiden käyttämiseksi:<br />
<a href="https://buildingsmart.fi/wp-content/uploads/2016/11/YTV2012_Taydentava_liite_TATE_Prosessiohje.pdf">https://buildingsmart.fi/wp-content/uploads/2016/11/YTV2012_Taydentava_liite_TATE_Prosessiohje.pdf</a><br />
ja<br />
<a href="http://tietomalli.blogspot.fi/2015/12/51-miljoonan-euron-saasto-vuodessa-sis.html">http://tietomalli.blogspot.fi/2015/12/51-miljoonan-euron-saasto-vuodessa-sis.html</a><br />
<div>
<br /></div>
<div>
Jos asiaa katsoo jatkuvan parantamisen periaatteilla, niin vastaus on "<b>Ei</b>".</div>
<br />
Voidaan todeta, että meillä on vielä paljon parannettavaa - koko rakennusalan laajuudessa. On mielestäni piristävää nostaa esiin fiksuja kehitysehdotuksia, jotka eivät kuitenkaan syystä tai toisesta tule käytäntöön.<br />
<br />
Välillä tuntuu, että ratkaisut rakennusalan tai sen tuottavuuden kehittämiseen ovat liian yksinkertaisia. Ongelma on siinä, että usean ihmisen tai organisaation tulee tehdä samanaikaisesti tätä kehitystä. Tästä syystä allianssihankkeissa kehittäminen on mahdollista. Kaikilla osapuolilla on lupa toimia toisin / innovatiivisesti.<br />
<br />
Toisin sanoen, "bottom-up" malli ei toimi rakennusalan kehittämisessä.<br />
<br />
Tarvitsemme Kekkosen, joka sanoo miten toimitaan - ja sen jälkeen alkaa suorittavassa portaassa tapahtua.<br />
<br />
<br />
Tässä copy/paste loppuraportista, eli analysointia siitä, miksei pilottikohteita löytynyt:<br />
<i>---</i><br />
<i>Miksi projekteja ei löytynyt? </i><br />
Suureksi pettymykseksi emme pystyneet vakuuttamaan todellisten hankkeiden vetäjiä siitä, että
määrätietojen antaminen TATE-urakoitsijoiden käyttöön olisi kokonaisuuden kannalta hyvä ratkaisu.<br />
<br />
Syitä projektien löytymättömyyteen ovat ainakin seuraavat aiheet:<br />
<br />
<i>BuildingSMART Finlandin sisäiset asiat:</i><br />
- Ryhmässä olevat jäsenet kuuluvat pääsääntöisesti yritysten
kehitysorganisaatioihin. Heillä ei ole henkilöinä suuriakaan mahdollisuuksia vaikuttaa
yritysten liiketoiminnallisten projektien vetämiseen.<br />
- BuildingSMART toimii ”harrastajapohjalta” ja jokaisella jäsenellä on selkeästi päätyö
ensimmäisenä prioriteettina. Projekteja olisi voinut hankkia tarmokkaamminkin, mutta
ajankäytöllisistä syistä siihen ei ollut mahdollisuuksia. Ydinjoukko hankkeen organisoinnissa
oli kohtalaisen pieni, noin viisi henkeä.<br />
- Jotta projekteja olisi löytynyt, olisi tullut panostaa enemmän yritysten johdon vakuuttamiseen
asian kokonaistaloudellisesta tärkeydestä. Nyt keskustelimme projektinvetäjätasolla, jolloin
helposti taloudellisessa vastuussa oleva projektipäällikkö ei halua ”ylimääräisiä” tehtäviä
mukaan projektiinsa – varsinkin kun rakennusprojekti on alkuvaiheessa ja muita järjestettäviä
asioita on paljon avoimena.<br />
<br />
<i>Ulkopuoliset asiat: </i><br />
- Projekteja ei löytynyt oletettavasti siitäkään syystä, että kenenkään hankkeiden
käynnistämisessä mukana olevien henkilöiden intressissä ei ole luovuttaa määrätietoja
urakoitsijoille. Ajatellaan ehkä vain käynnistettävää, yhtä hanketta, näkemättä kokonaiskuvaa
Suomen mittakaavassa.<br />
- Projektien löytymiseen vaikutti myös aikataulu, sillä tieto määräluetteloiden käyttämisestä
hankkeessa olisi pitänyt saada mukaan jo suunnittelijoiden tarjouspyyntöihin. Tämä tarkoittaa
sitä, että olisi tarvittu hankesuunnitteluvaiheessa oleva projekti, jossa tilaajan edustus olisi
ollut avarakatseinen hankkeen päämääriä kohtaan.<br />
- Koska rakennusalan kehitystä ei pystytä toteuttamaan ruohonjuuritasolta, tulisi yritysten
johdon sekä rakennushankkeita tilaavien osapuolten nousta vaatimaan uusien, toimivaksi
osoitettujen toimintatapojen käyttöönottoa<br />
<br />
Eräänä syynä projektien löytymättömyyteen pidän henkilökohtaisesti sitä, että rakennusalalla
puuttuu halu kehittää omaa osaamistaan. On helpompi tehdä kuten ennenkin, vaikka pystytään
osoittamaan uusien prosessien hyödyllisyys hankkeelle.<br />
Yleisesti rakennushankkeen eri osapuolten keskuudessa on todettu, että määrälistojen käyttö
hankkeissa olisi ehdottomasti järkevää. Siitä hyötyisivät kaikki osapuolet, se toisi urakoitsijoiden
tarjoushintoja lähemmäksi toisiaan jolloin voitaisiin tehdä vertailukelpoisia urakoitsijavalintoja.<br />
Lisäksi suunnitelmien laatu nousisi pienen pykälän, sillä kun suunnittelijalla on tiedossa, että
kohteesta otetaan määrälistat, aletaan kiinnittää enemmän huomiota tietomallien tietosisällön
oikeellisuuteen.<br />
<br />
---<br />
<br />
Henkilökohtaisesti tämä oli minulle viimeinen taisto määrälistojen puolesta puhumisessa. Nyt pitää vaihtaa henkilöitä, sillä 20v olen tästä puhunut / yrittänyt ja tuloksia ei ole tullut. Vedän siis "omat johtopäätökset".<br />
<br />
<br />
<b>Viikon kuva:</b><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8O_s5wi1FLnuW5stfjP974jDD6h4HzBYWSaLhiNfZufc6ZkopK-Xd4Qb7CIQLIpcH7Y_oj8jwPZJSFu3TRE7kq7Ysd5Cayzkdjh-zRLX26ZVKRuNxI51cV4KI-o0rr-0iIqFNVgJ0W3vn/s1600/Screen+Shot+04-28-18+at+05.32+PM+001.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="444" data-original-width="1297" height="109" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg8O_s5wi1FLnuW5stfjP974jDD6h4HzBYWSaLhiNfZufc6ZkopK-Xd4Qb7CIQLIpcH7Y_oj8jwPZJSFu3TRE7kq7Ysd5Cayzkdjh-zRLX26ZVKRuNxI51cV4KI-o0rr-0iIqFNVgJ0W3vn/s320/Screen+Shot+04-28-18+at+05.32+PM+001.PNG" width="320" /></a></div>
<br />
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-54708034909076310452017-12-02T15:28:00.000+02:002019-02-08T18:15:57.931+02:00API nana ko?Nyt alkaa rakennusalallakin näkyä sana "API" siellä sun täällä.<br />
<br />
Huom! tämän blogin alaosassa on kaksi haastetta rakennusalalle (tiedän, että suurin osa ei jaksa lukea tätä loppuun asti...)<br />
<br />
---<br />
<br />
Open API ja REST API. Documented API. JSON.... jne. Näitä viljelevät ne kaverit, jotka eivät tajua mitä tuo tarkoittaa - kuten minäkin.<br />
<br />
Olen yrittänyt opiskella APIen mahdollisuukisa tämän vuosikymmenen alusta lähtien, kun meidän firman softa-arkkitehti sellaiset minulle esitteli. Käsittääkseni / toivottavasti tämä on nyt meidän firman viimeisintä hottia:<br />
<a href="https://designer-demo.granlunddesigner.fi/api/index">https://designer-demo.granlunddesigner.fi/api/index</a><br />
<br />
Ihan turha kysyä minulta mitä nuo tarkoittavat, mutta tiedän sen, että kun niitä lukee joku toisen firman devaaja ja hän haluaisi saada meiltä jonkun kiinteistön pumpun tiedot, niin me saadaan se hänelle toimitettua ilman yhtään ylimääräsitä työtä. Kunhan me luotetaan hänen softaan, kunhan meillä on kiinteistöomistajan oikeus jakaa se tieto.<br />
<br />
Nyt päästään moneen herkulliseen asiaan kiinni. Saako tietoa jakaa ilman, että olemme sopineet tiedon antajan kanssa asiasta?<br />
<br />
Mitä kun (ei jos) haemme tietoa monesta eri lähteestä ja muodostamme näistä tiedoista sellaista tietoa, jota ei ole olemassa? Onko tuo tieto meidän tietoa vai pitääkö meidän kysyä joltakin, että "Teidän tietoa on käytetty tämän tiedon tuottamiseen arviolta 12% verran. Saatte meiltä 1% alennuksen Saas -palvelustanne" ?<br />
<br />
Esimerkki:<br />
Haen lämpötiloja kiinteistöstä A1 olevilta toimistohuoneilta. Samalla haen ilmatieteenlaitokselta avoimen datan kautta ulkoilman lämpötiloja. Teen näiden kahden eri arvon kanssa trendikäyrän vuoden ajalta.<br />
Sitten teen saman kiinteistölle A2 ja sen toimistohuoneille.<br />
ja A3:selle. Ja neloselle jne.<br />
<br />
Tiedän kaikien kohteiden pinta-alan avoimen kaupunkimallin kautta. Tiedän näiden kiinteistöjen nykyarvon. Tiedän näiden kiinteistöjen aurinkoenergiapotentiaalin avoimen datan kautta. Tiedän energiankulutuksen koska mittaamme sitä. Ja sen saan myös energialaitokselta. Tiedän sairaspoissaolot. Tiedän henkilöstön vaihtuvuuden.<br />
<br />
Ym. tiedoista pystymme muodostamaan todella paljon uutta tietoja, joka palvelee kiinteistömassojen omistajaa. Mutta voisiko sitä tietoa jakaa myös muille? Edes anonyyminä, neliöpohjaisena tunnuslukutietona?<br />
<br />
Jotta ym. skenaario on mahdollinen, niin tiedon pitää olla käytettävissä valituille softatoimittajille / yhteistyökumppaneille. Kukaan ei tee softaa, jos lopputuloksista pitää maksaa ensimmäisen tiedon tuottajalle. Vai maksaako?<br />
<br />
Ensimmäisen tiedon tuottaja on triggeri, joka laukaisee koko analyysin eteenpäin. Tuosta triggeristä pitäisi olla hyötyä kaikille, jotka samaan kelkkaan lähtevät.<br />
<br />
Ja sitten asian pihvi businessporukoille; miten tästä tehdään rahaa?<br />
Vastaus: <b>Lohkoketjuilla</b>.<br />
<br />
lämpötila / aikayksikkö = rahan arvoinen tieto.<br />
<b><br /></b>
<b>Kun lähetän (siis joku kysyy sitä) APIn kautta lämpötilatiedon softa b:eelle, tienaan lohkoketjun kautta siitä 0,01 senttiä. Jos tämän minulta tulleen alkuperäisen lämpötilan lähettää softa b eteenpäin soft c:lle, niin saan siitä 0,01+0,01 senttiä. jne. jne.... jne^2.</b><br />
<b>Rahantuloa ei voi estää...</b><br />
<br />
Blockchainin kautta originaalin tiedon tuottaja tienaa, transaktio on jäljitettävissä ja todistettavissa automaattisesti, ilman ihmisen työtä.<br />
<br />
Kun softa b rikastaa omalla softalla minulta saatua tietoa, ja tämä rikastettu tieto on sellaista, jota itsekin tarvitsen niin me olemme lukittauduttu toisiimme. Saan siis ilmaiseksi tietoa, jota tarvitsen jonkun toiminnallisuuden toteuttamiseksi.<br />
<br />
Tämä tarkoittaa sitä, että kannattaa tehdä itsensä niin tarpeelliseksi, että sinun tietoja hyödyntävä softa ei pysty toimimaan jollet pysty tarjoamaan tietoa heille.<br />
<br />
Pitää olla kaikkien kilpailijoiden paras kaveri.<br />
<br />
<b>Tiedon jakaminen on uusi Musta.</b><br />
<b><br /></b>
Tiedon jakaminen laajentaa muut softat myyntiyksiköiksi.<br />
<br />
<br />
<b>Haaste 1</b><br />
<i>Haastan kiinteistöomistajat jakamaan omien kiinteistöjen tietoja avoimeen rajapintaan.</i><br />
<br />
Esim. €/m2 , kWh/m2 tai muilla "anonyymisillä" arvoilla. Tai jos olette todella edistyneitä, juuri niillä mittaustuloksilla, jotka olette tehneet kiinteisössä. Eli yksittäisen tilan lämpötila, kosteus, äänitaso, viihtyvyys, ilman laatu rakennuksen sisällä ja ulkopuolella...<br />
<br />
Näin voisimme rakentaa Suomessa tietokannan, josta oikeasti tiedämme miten eri tyyppisillä kiinteistöilä menee. Ja en tarkoita pelkkää energiaa, koska se on jo arkipäivää. Tarkoitan esim. todellisia siivouskustannuksia, käyttäjätyytyväisyyttä, vuokralaisten vaihtuvuutta, kahvinkeittimen täyttöastetta...<br />
<br />
Ongelma 1: minne sitä tietoa talletetaan? Mikä avoin rajapinta? Missä?<br />
<b><br /></b>
<b>Haaste 2:</b><br />
Kaikki puhuu "Väylästä" jonne tieto laitetaan ja sitten se on jotenkin simbsalabBIM kaikkien käytettävissä.<br />
<i><br /></i>
<i>Haastan rakennusalan tekemään "Väylän" vaatiman API speksit</i>.<br />
<br />
---<br />
Meidän pitää sopia yhteisesti API VÄYLÄ. Ei muuta. Ei tarvitse sopia, kuka ylläpitää sitä. Ei tarvitse hypätä ylimmälle portaalle yhdellä hypyllä.<br />
<br />
Kun API väylä on speksattu, voi softafirmat alkaa tehdä omia APEja siihen yhteensopiviksi. Vasta sen jälkeen, kun rakennusala pystyy osoittamaan yhteisen suunnana tiedon jakamisesta, voivat useat eri softatoimittajat alkaa tehdä siihen rajapintaan soveltuvia ohjelmistoja.<br />
<br />
Tarkoitus ei ole tallettaa mitään API väylään (poislukien käyttäjien / firmojen tunnistautuminen). Tiedon tallennuksen hoitaa softat, jotka tukevat speksattua API väylää.<br />
<br />
Kiinteistön omistaja voi valita itsellensä sopivat palveluntuottajan. Ja vaihtaa sitä toiseen, jos homma ei toimi. Uusi palveluntuottaja saadaan leivottua helposti olemassa olevaan systeemiin, sillä rajapinnat ovat tehty yhteisellä speksillä.<br />
<br />
Rakennusalan pitää ensiksi sopia, minkälaisia API rakenteita tehdään. Siis näin yksinkertaisia speksejä koodareiden mietittäksi:<br />
- Anna minulle kiinteistön nimi<br />
- Anna minulle kiinteistön osoite<br />
- Anaa minulle kiinteistön ikkunat<br />
- Anna minulle kiinteistön ikkunat ja sen propertyt<br />
- Anna minulle kiinteistön ikkunoiden propertyistä U-arvo<br />
- Jaa kiinteistön ikkunat<br />
- Jaa kiinteistöin ikkunann U-arvo<br />
- Jaa ihan mitä vaan mitä ollaan löydetty<br />
<br />
Ym. tarkoittaa sitä, että ei pidä määritellä, missä tieto on, vaan pitää määritellä rajapinnat.<br />
Sen jälkeen kun olemme tehneet rajapinnat, softavalmistajat pystyvät tekemään softaa sen päälle.<br />
<br />
Use-caset tulevat sen jälkeen, kun tiedetään, mitä tietoa on tarjolla.<br />
<br />
Näin pääsemme avoimeen rajapintamäärittelyyn Suomen kiinteistöjen osalta. Näin saadaan softaa joka pystyy luottamaan avoimiin rajapintoihin.<br />
<br />
Kun määrittelemme esim. buildingSMARTin kautta APIen tietosisältövaatimukset, pääsemme tasolle, jota ei muualla ole.<br />
<br />
Ym. tekstistä päästään hienosti semanttiseen webiin, jota on tutkittu Drumbeat hankkeessa:<br />
<a href="http://www.drumbeat.fi/">http://www.drumbeat.fi/</a><br />
<a href="http://www.drumbeat.fi/pdf/RESTinterface.pdf">http://www.drumbeat.fi/pdf/RESTinterface.pdf</a><br />
<br />
<br />
<a href="https://www.thenbs.com/knowledge/bim-levels-explained" target="_blank">BIM Level 3</a> UK:ssa ei ole mitään meille Suomalaisille, me ollaan sentään jo 100 vuotiaita! Siis teinejä verrattuna britteihin, virtaa riittää.<br />
<br />
<br />
<b>Viikon kuva:</b><br />
Suomi 100<br />
Tosi mukavaa olla Suomalainen<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNnDlzP3FmwLPUY3QLYKHk5u8kyrWUnBHmNy68Lnjz6i-IkejzeMEOks8nxk_2coIkttV5G7-xJ3ocQ2XHuyGQGzxKFqFt7fen7dQGN8FVq9T5Tt0NKkcfmxwUg1VZ6F3vVBILg3vF2aVn/s1600/Screen+Shot+12-02-17+at+03.24+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="555" data-original-width="789" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNnDlzP3FmwLPUY3QLYKHk5u8kyrWUnBHmNy68Lnjz6i-IkejzeMEOks8nxk_2coIkttV5G7-xJ3ocQ2XHuyGQGzxKFqFt7fen7dQGN8FVq9T5Tt0NKkcfmxwUg1VZ6F3vVBILg3vF2aVn/s320/Screen+Shot+12-02-17+at+03.24+PM.PNG" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-72396655249737612452017-11-03T22:45:00.000+02:002017-11-04T07:30:53.540+02:00Allianssien kilpailuasetelmat tarjousvaiheessaLensin tänään pihalle erään allianssihankkeen valmennustilaisuudesta, jossa tähdätään hyvään lopputulokseen kehitystyöpaissa ja tietenkin hankkeen voittamiseen.<br />
<br />
Alkutilanne:<br />
Olen mukana ryhmittymässä A, joka tarjoaa kohdetta <b>B</b>.<br />
Muutaman kuukauden päästä minut kutsuttiin ryhmään <b>C</b> joka tarjoaa kohdetta D.<br />
<br />
Olin ryhmän <b>C</b> valmennustilaisuudessa, jossa tajusin että tämän hankkeen pääurakoitsija on tarjoamassa myös hankkeen <b>B</b> kohdetta eri suunnittelijatiimillä.<br />
<br />
Minulla on tässä ilmeisestikin selvä eturistiriitaongelma.<br />
<br />
Ensimmäisen tauon jälkeen ilmoitin kaikille tästä tilanteesta. Pienen sekavuuden ja yleisen kommentoinnin jälkeen minulle tultiin kertomaan, että eturistiriita on selvä, kohteen B asioita aiotaan hyödyntää kohteen <b>C</b> pääurakoitsijan toimesta. Näitä suuria salaisuuksia ei voi minulle paljastaa.<br />
<br />
Voin sanoa, että ryhmän <b>C</b> pääurakoitsijan ideat eivät ole välttämättä minulle ihan suuria yllätyksiä, koska olen ollut heidän kehittäjien kanssa tekemisissä viimeiset 10 vuotta, samoissa kehityshankkeissa, samoilla ajatuksilla. Olen myös ollut heitä kouluttamassa tietomallipohjaisen suunnittelun prosesseista.<br />
<br />
Ihan looginen valinta on, että minulle ilmoitettiin olevani vapaa poistumaan valmennustilaisuudesta / ryhmän <b>C</b> allianssiprojektista (siis pääurakoitsijan päätöksellä, ei allianssin).<br />
<br />
Siitä ei ollut mitään juttua, että edustamassani toimistossa on ~850 henkeä töissä. Olen lähes varma, että joku meistä on aina jossain allianssissa mukana ilman että muu firma / toisen osapulen yritys siitä tietää. Sen kyllä tiedän, että osassa projekteja allekirjoitetaan NDA -julistuksia, joita ei oltu tässä tehty - joskin se olisi ollut loppupeleissä kuitenkin aikamoista hurskastelua.<br />
<br />
Ym. tilanne kuvaa asiaa, joka minulle ei ole tullut aikaisemmin mieleen. Kun allianssihankkeet leviävät Suomessa, niin miten niiden tekijät lukumäärällisesti riittävät? Nyt kysytään projekteihin henkilöitä nimillä, tarjouksissa. Joissakin hankkeista on aivan käsittämätön suuri rahallinen sakko sille, jos projektihenkilökuntaa vaihdetaan kesken hankkeen. Suurin piirtein pitää kuolla tai vaihtaa alaa, jos haluaa päästä eroon projektista.<br />
<br />
Tällä hetkellä allianssit muodostetaan yleensä isoihin projekteihin. Nämä hankeet kestävät 1-5 vuotta (tai 20v, sekin on jo koettu...).<br />
<br />
Kysymykseni on:<br />
<b>Miten yritykset voivat sitoa firman SKOL01-02 kaverit hankkeisiin niissä vaadituilla spekseillä viiden vuoden projektiin ilman eturistiriitoja?</b><br />
<br />
Oma vastaukseni on: Ei mitenkään.<br />
<br />
Nykyiset vaatimukset tarkoittavat sitä, että Suomessa voi olla käynnissä vain 4-8 talonrakennuksen allianssihanketta projekteissa, joiden suuruus on yli ~50M€ (täysin hatusta heitetyt numerot). Pätevyydet täyttäviä ammattilaisia ei löydy ja yritykset alkavat fiksata henkilöitä useisiin projekteihin. Tämä ei voi olla Allianssin tarkoitus. Pitää hyväksyä, että on olemassa ykkös- ja kakkosketjuja. Kukaan ei halua kolmosketjua, vaikka se voi olla "nälkäinen" ja ylittää ykkösketjun tuotokset.<br />
<br />
Itse valitsisin kolmosketjun. Siellä on henkilöt, jotka haluavat muutosta - jota uudet toimintamallit edellyttävät. Heillä on halu näyttää, että "täältä tullaan". He ovat irti vanhoillisista metodeista, osaavat oikeasti ryhmätyön filosofian ja pitävät sitä normaalina tapana toimia hankkeissa. Kun nämä henkilöt hommataan eri firmoista niin löydetään yhteiseen hiileen puhaltava, nälkäinen nuorisojoukko - jotka ovat täysin oman alansa ammattilaisia.<br />
<br />
Kenellekään ei pitäisi opettaa yhteistyötä, se pitää tulla sydämestä.<br />
<br />
Sanon tämän lauseen siksi, että ryhmässä <b>C</b> (josta lensin pihalle) ei oltu (vielä) pääurakoitsijan toimesta ymmäretty Allianssin syvintä merkitystä - me teemme tämän yhdessä!<br />
<br />
Pääurakoitsija <b>tietää</b>, mitä pitää tehdä kehitystyöpajassa mutta väitän, että he eivät <b>ymmärrä</b>, mitä pitää tehdä kehitystyöpajassa.<br />
<br />
<b>Me </b>olemme Allianssi. Siihen kuuluu myös käyttäjä ja tilaaja.<br />
<br />
Viitaten edellisiin kirjoittamaani blogeihin:<br />
Rakennusala, <b>Yhteistyötä</b>!<br />
<br />
Ymmärtäkää kokonaisuus.<br />
<br />
<span style="font-size: x-small;"><b><br />Viikon mietelause:</b><br />Mukavinta oli, että ym. kakkoshankkeen (C) uloskävelyn jälkeen minulle tuli kahdesta eri firmasta viesti, jonkan sisältö oli yhteenvedettynä: "Olisi tuon teron tietoja / ymmärrystä voinut tässä kyllä käyttää hyväksikin..."</span><br />
<span style="font-size: x-small;"><br /></span>
<span style="font-size: x-small;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIV7rTJJF-juSRFxjfiI7QpurNJN0HJ388HQvxIsoHV4cK9gPVNxL8IuDtiv0AYFI9cqGn8J9cQVpxLJxDYHrMFL5y1NdGBUcFroDDAhoTh6Bx6v2dQPRn8tvtrBhem0WRBP16zV37F8bx/s1600/Screen+Shot+11-03-17+at+10.22+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="628" data-original-width="952" height="211" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIV7rTJJF-juSRFxjfiI7QpurNJN0HJ388HQvxIsoHV4cK9gPVNxL8IuDtiv0AYFI9cqGn8J9cQVpxLJxDYHrMFL5y1NdGBUcFroDDAhoTh6Bx6v2dQPRn8tvtrBhem0WRBP16zV37F8bx/s320/Screen+Shot+11-03-17+at+10.22+PM.PNG" width="320" /></a></div>
<span style="font-size: x-small;"><br /></span>
<br />
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-15838252999160963702017-05-05T23:22:00.002+03:002021-01-22T12:35:07.923+02:00Autodesk on Ystävä<br /> <br /> Toukokuussa 2016 kirjoittelin Autodeskin lisensseistä:<br /> <a href="https://www.blogger.com/#">http://tietomalli.blogspot.fi/2016/05/autodeskin-lisenssikaytanto-muuttuu.html</a><br /> <br /> Autodesk muutti lisenssikäytäntöä radikaalisti viime vuonna. Tämän perusteella firmat tekivät Autodeskin edustajien ehdottamia ratkaisuja, ja päivittivät softiansa Autodeskin ilmoituksen perusteella -> ostivat lisenssejä "tulevaisuutta varten". Muuttivat olemassa olevia lisenssejä säästääkseen "tulevaisuudessa". Pääsääntöisesti siksi, että pääsevät subscripton asiakkaaksi (joka käsittääkseni on ao. viestissä sama kuin "ylläpitosuunnitelma".)<br /> <br /> Tulevaisuus näyttää loppuneen maaliskuussa 2017 kun Autodeskiltä tuli uudet lisenssimääritykset.<br /> <br /> Viesti (en ota kantaa Suomen kielioppiin):<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <img border="0" src="https://damassets.autodesk.net/content/dam/autodesk/edm/subs-nurture/fy18-q1/Mayflower-M2S-ECC-selected/autodesk-logo.png" /> <br /> <br /> <br /> Tärkeä ilmoitus <br /> <br /> Hei, <br /> <br /> Haluamme kertoa lyhyesti Autodeskin nykyisestä suunnasta sekä tietyistä tulevista muutoksista, jotka vaikuttavat ylläpitosuunnitelmaasi. Lisäksi esittelemme tilaukseen siirtymistä koskevan erikoistarjouksen, johon sinun kannattaa tutustua. <br /> <br /> Uskomme, että tilaus on paras tapa nauttia työkaluistamme ja teknologioistamme. Tilaus muuttaa merkittävällä tavalla sitä, kuinka toimitamme laajennettuja ominaisuuksia ja uusia toimintoja yhdistettyjen palveluiden kautta. Siksi olemme yrityksenä siirtymässä pelkästään tilauspohjaisiin malleihin. Investoimme jatkossakin erittäin voimakkaasti tilaustarjontaamme, jotta pystymme tarjoamaan sinulle enemmän lisäarvoa seuraavien etujen kautta: <br /> <br /> <br /> <br /> • <br /> Uusimmat tuoteominaisuudet – hyödynnä Autodeskin uusia innovaatioita, päivityksiä keskeisiin tuotteisiin, työpöytätuotteiden pilvipalveluita ja lisätoimintoja heti, kun ne ovat saatavilla, ja ilman lisämaksuja. <br /> <br /> • <br /> Uusien toimialakokoelmien käyttö – saatavilla vain tilauksena. Säästät huomattavan summan, jos tarvitset kahta tai useampaa Autodeskin ohjelmistoa. <br /> <br /> • <br /> Uusi parannettu tuki – nopeampi vasteaika ja mahdollisuus puhelinajan varaukseen Autodeskin teknisten tukiasiantuntijoiden kanssa. <br /> <br /> • <br /> Yksinkertaistettu hallinta – käytä työkaluja, jotka virtaviivaistavat kehitystä ja ohjelmistohallintaa, kun standardoit kaikki Autodesk-tuotteesi tilauksen alle. <br /> <br /> <br /> <br /> Tilauspohjaisiin malleihin siirryttyämme olemme selvästi havainneet erään asian: kahden liiketoimintamallin ylläpitäminen (tilaukset ja ylläpitosuunnitelmat) on hyvin kallista. Jotta voimme jatkaa ylläpitosuunnitelmien tarjoamista, 7. toukokuuta 2017 alkaen tilausten uusintahinnat nousevat 5 % (2017), 10 % (2018) ja 20 % (2019). Huomaa myös, että ylläpitosuunnitelman voi tästä lähtien uusia vain vuodeksi kerrallaan. <br /> <br /> Nyt kun olemme kertoneet Autodeskin suunnasta yrityksenä, haluamme kertoa erikoistarjouksesta, joka voi auttaa sinua harkitsemaan tilausvaihtoehtoa. Sen myötä haluamme antaa tunnustusta asiakasuskollisuudellesi sekä aiemmille investoinneillesi. Kesäkuusta 2017 alkaen voit siirtää ylläpitosuunnitelmaan kuuluvat tuotteesi tilauspohjaisiksi alennettuun hintaan. Tämä alennusprosentti laskee 5 % vuonna 2018 ja toiset 5 % vuonna 2019, eli mitä nopeammin vaihdat tilauspohjaiseen malliin, sitä vähemmän maksat – ja sitä enemmän säästät verrattuna niihin asiakkaisiin, jotka siirtyvät tilaukseen myöhemmin tai jatkavat ylläpitosuunnitelmassa. Kun teet tämän vaihdon, voit myös lukita alennetun hinnan jopa kolmeksi vuodeksi. Olet oikeutettu alennushintaan niin kauan kuin uusit tilauksesi. <br /> <br /> Tiedämme, että sinulla on luultavasti kysymyksiä. Nämä ovat suuria muutoksia, ja olemme valmistautuneet auttamaan sinua niissä. Lisätietoja saat <a href="https://www.blogger.com/#">usein kysytyistä kysymyksistä</a>. Voit myös ottaa yhteyttä Autodesk-myyntiedustajaan tai jälleenmyyjään, mikäli haluat keskustella vaihtoehdoista, jotka sopivat parhaiten omiin teknisiin vaatimuksiisi ja omaan liiketoimintaasi. <br /> <br /> Valitsitpa tilaukseen siirtymisen tai ylläpitosuunnitelmasi uusimisen, lupaamme jatkossakin toimittaa sinulle alan parhaat ohjelmistot, palvelut ja tukipalvelut. <br /> <br /> Ystävällisin terveisin, <br /> <br /> (tämän editoin, tuskin "Teresa" tästä viestistä on vastuussa...)<br /> <br /> <br /> <br /><br /> ---<br /> Hienoa! Hyvä Autodesk! Kiitos yli 30v kumppanuudesta. Näin sitä asiakassuhdetta ylläpidetään!<br /> <br /> Mielenkiintoista on kappale:<br /> "Tilauspohjaisiin malleihin siirryttyämme olemme selvästi havainneet erään asian: kahden liiketoimintamallin ylläpitäminen (tilaukset ja ylläpitosuunnitelmat) on hyvin kallista. Jotta voimme jatkaa ylläpitosuunnitelmien tarjoamista, 7. toukokuuta 2017 alkaen tilausten uusintahinnat nousevat 5 % (2017), 10 % (2018) ja 20 % (2019). Huomaa myös, että ylläpitosuunnitelman voi tästä lähtien uusia vain vuodeksi kerrallaan."<br /> <br /> Hienoa, että Autodesk on todennut meille "edullisen" (heidän määritelmä edustamalleni firmalle vuonna 2015) ja viime vuonna erittäin kalliilla hinnalla päivitetyn sopimusmallin meille sopimattomaksi. Viime vuonna Autodeskin edustajien mukaan se oli kyllä "ehdottomasti järkevä tehdä".<br /> <br /> Kun teimme viimevuoden päivitystä, meille vakuutettiin "lisenssikäytäntö ei muutu lähiaikoina"<br /> <br />Lisäksi kappale:<br /> "Uskomme, että tilaus on paras tapa nauttia työkaluistamme ja teknologioistamme. Tilaus muuttaa merkittävällä tavalla sitä, kuinka toimitamme laajennettuja ominaisuuksia ja uusia toimintoja yhdistettyjen palveluiden kautta"<br /> <br /> on mielestäni sopimusehtojemme vastainen, sillä olemassa oleva suppari tarjoaa meille uusimmat tuotteet ja teknologiat. Tällainen paketti me ollaan ostettu kun suppari on tehty. Miten sen voi muuttaa erilaiseksi toisen osapuolen ilmoituksella?<br /> <br /> Ja tämä:<br /> "Uusien toimialakokoelmien käyttö – saatavilla vain tilauksena. Säästät huomattavan summan, jos tarvitset kahta tai useampaa Autodeskin ohjelmistoa."<br /> Mitä mitä mitä? Me päivitettiin AutoCAD Architecturet -> Suite paketeiksi -> ihan varmaan meillä pitää olla supparillakin käytössä jatkossa kaikki Suitessa määritellyt tuotteet.<br /> <br /> jatkuu:<br /> "<br /> <br /> <br /><br /> Uusi parannettu tuki – nopeampi vasteaika ja mahdollisuus puhelinajan varaukseen Autodeskin teknisten tukiasiantuntijoiden kanssa."<br /> <br /> <br /> Onko joku oikeasti saanut Autodeskiltä teknistä tukea? Siis suomeksi, yrityksen henkilökunnalle? Tuki tulee jälleenmyyjältä, jotka Suomessa ovat loistavia ammattilaisia. Autodeskin tuki on vitsi, google on parempi.<br /> <br /> Lisenssioinnin lopputulos: muutamme omaa lisenssikäytäntöämme. Olemme Autodeskin narun perässä. Aloitan uudestaan korvaavien ohjelmistojen kartoituksen.<br /> <br /> teroj<br /> <br /> PS. tämä on minun omissa nimissä kirjoitettu teksti, ei edustamani yrityksen.<br /> <br /> <br /> Viikon kuva:<br /> <br /> <br /> <br /> <a href="https://www.blogger.com/#"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIwaZfBXSvrm4tEe5se2PlDKvjzrHHvmPT32ItHzSTCWvOi295_V08mxMY3aOUaH-jfTmGH5zAfMMKc2gG4EH1cN3V2mci2dPaMLv9MkNyJNiJPKN1TnryGcXbCDlpIoL2VULC_ZAJ7WSj/s1600/Screen+Shot+04-06-17+at+09.32+PM.PNG" /></a> <br /> <br /> Autodeskin viestissä on myös disclaimer, joka kertoo että:<br /> <br /> <br /> <br /> Autodesk, Inc. • 111 McInnis Parkway • San Rafael, CA 94903 <br /> <br /> © 2017 Autodesk, Inc. All rights reserved. <a href="https://www.blogger.com/#">Oikeudelliset huomautukset ja tavaramerkit</a>. <a href="https://www.blogger.com/#">Yksityisyyden suoja</a> <br /> <br /> Tämä on operatiiviseen toimintaamme liittyvä sähköpostiviesti. <br /> <br /> Älä vastaa tähän sähköpostiviestiin. Vastauksia tähän sähköpostiin ei lueta eikä niihin vastata. <br /> <br /> Autodesk, the Autodesk logo are registered trademarks or trademarks of Autodesk, Inc., and/or its subsidiaries and/or affiliates in the USA and/or other countries. All other brand names, product names, or trademarks belong to their respective holders. Autodesk reserves the right to alter product and services offerings, and specifications and pricing at any time without notice, and is not responsible for typographical or graphical errors that may appear in this document. <br /> <br /> Itse tulkitsen ym. tekstin, että viestiä saa jakaa sellaisenaan eteenpäin.<br /> <br /> <br /> <br /> <br /> <br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-41232993981876011402017-04-16T21:29:00.000+03:002017-05-27T21:19:23.835+03:00Digitaalinen kaksonen<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Termi ”Digital
Twin” on näkynyt viime aikoina silloin tällöin ulkomaisissa kirjoituksissa,
joissa teemana on ollut tietomallien käyttö ylläpidossa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Termi on
mielestäni hyvä, koska se luo ajatustasolla ympäristön rakennusten
analysoinnille ja havainnollistamiselle. Termi sinänsä ei ole uusi, se on ollut jo
vuosia käytössä mm. mekaniikkateollisuudessa; </span><span lang="FI"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Digital_Twins">https://en.wikipedia.org/wiki/Digital_Twins</a></span><span lang="FI"> <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tarvitsemme
rakennuksen digitalisen kaksosen, jos aiomme hallita sensoreiden synnyttämää
valtavaa tietomäärää ihmiselle ymmärrettävässä muodossa. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kun keräämme
informaatiota rakennuksesta ja sitä analysoimalla luomme uutta tietoa,
tarvitsemme tavan visualisoida sitä käyttäjälle. Yksinkertaisin
visualisointitapa on esim. värjätä tiloja riippuen mitatusta lämpötilasta.
Ihminen ymmärtää, että mitä punaisempi tila, sitä kuumempi se on. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Digitaalinen kaksonen synnytetään API
–rajapinnoilla sekä alusta –ajattelulla<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Jotta pystymme
luomaan digitaalisen kaksosen, tarvitsemme reseptiksi vähintään:<br />
1. Rakennuksen graafisen tietomallin, standardisoidulla tai tiedossa olevalla
tietosisällöllä<br />
2. Alustan, joka yhdistää graafisen näkymän pilvipalveluiden tietosisältöihin.<br />
3. Dokumentoidut (tai avoimet) rajapinnat, joilla eri järjestelmät
kommunikoivat keskenänsä<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHQaoztDjl1PO8Q8GkUsg2NmZpB6Tah6S6pLfnT8veOfhgCtMyx76K3HF2Aqji3nciXqWRP_nui117HFP9GeMM-GQlbeVOrLBFq96IbRuzZ14DkVWo7jvNWZC6Bpk8ajsXXjz1TyELfRFb/s1600/Screen+Shot+04-16-17+at+09.18+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="416" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHQaoztDjl1PO8Q8GkUsg2NmZpB6Tah6S6pLfnT8veOfhgCtMyx76K3HF2Aqji3nciXqWRP_nui117HFP9GeMM-GQlbeVOrLBFq96IbRuzZ14DkVWo7jvNWZC6Bpk8ajsXXjz1TyELfRFb/s640/Screen+Shot+04-16-17+at+09.18+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<v:shapetype coordsize="21600,21600" filled="f" id="_x0000_t75" o:preferrelative="t" o:spt="75" path="m@4@5l@4@11@9@11@9@5xe" stroked="f">
<v:stroke joinstyle="miter">
<v:formulas>
<v:f eqn="if lineDrawn pixelLineWidth 0">
<v:f eqn="sum @0 1 0">
<v:f eqn="sum 0 0 @1">
<v:f eqn="prod @2 1 2">
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelWidth">
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelHeight">
<v:f eqn="sum @0 0 1">
<v:f eqn="prod @6 1 2">
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelWidth">
<v:f eqn="sum @8 21600 0">
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelHeight">
<v:f eqn="sum @10 21600 0">
</v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:formulas>
<v:path gradientshapeok="t" o:connecttype="rect" o:extrusionok="f">
<o:lock aspectratio="t" v:ext="edit">
</o:lock></v:path></v:stroke></v:shapetype><v:shape id="Kuva_x0020_1" o:spid="_x0000_i1027" style="height: 309.75pt; mso-wrap-style: square; visibility: visible; width: 498.75pt;" type="#_x0000_t75">
<v:imagedata o:title="" src="file:///C:\Users\tjj\AppData\Local\Temp\msohtmlclip1\01\clip_image001.png">
</v:imagedata></v:shape><span lang="FI"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span lang="FI">Kuva 1: Periaatekaavio dokumentoitujen API:en
(esim. </span></i><a href="https://designer-demo.granlunddesigner.fi/api/index"><i><span lang="FI">https://designer-demo.granlunddesigner.fi/api/index</span></i></a><i><span lang="FI">)
avulla rakennettuun kehitysympäristöön.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Yksi tärkeä asia
on ymmärtää staattinen ja dynaamisen tiedon ero. Staattisesta tiedon esimerkkinä
toimii mm. Ilmanvaihdon palvelualue. Se ei muutu, jollei rakennukseen tehdä konkreettisia
muutostöitä. Dynaamisen tiedon esimerkkinä toimikoon tilan lämpötila. Sitä
mitataan jatkuvasti ja mittaustuloksen perusteella voidaan analysoida, onko
tilassa kaikki OK. Jos ei ole, niin staattisen IV-palvelualuetiedon perusteella
voidaan päästä käsiksi lisätietoon, esim. IV-koneen ulospuhalluslämpötilaan ja
analysoida, onko se kunnossa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Yksittäisen tilan
tai tiloista koostuvan palvelualueen välille muodostetaan siis yhteys, jonka
kautta voidaan lähteä automaattisesti selvittämään mahdollisia ongelmakohtia
kysymykseen: ”Miksi tilassa on kuuma?”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Analysoinnin perusteella järjestelmän tulee pystyä esittämään käyttäjälle mahdollisia vaihtoehtoja ongelman syyksi. Tietoa kerätään myös ohi rakennusautomaatiojärjestelmän, mm. API rajapinnoilla varustetuista IoT antureista, joista saatujen lisätietojen perusteella digitaalinen kaksonen muodostaa kokonaiskuvan.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBuzJfcMnLymt0jnQY9gcMTDnWOdVFZYG9QplR9vz1rQenHvAzQKNMOx3JGWabmpBfHqepfd1Q-PjAeiVIGcp0iRGsGrrLs3_ALUqlx-Wha5yPPHgAY_fT2quEnGF7tiD-Tj1MOxB74_Pf/s1600/Screen+Shot+03-29-17+at+09.05+AM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="472" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgBuzJfcMnLymt0jnQY9gcMTDnWOdVFZYG9QplR9vz1rQenHvAzQKNMOx3JGWabmpBfHqepfd1Q-PjAeiVIGcp0iRGsGrrLs3_ALUqlx-Wha5yPPHgAY_fT2quEnGF7tiD-Tj1MOxB74_Pf/s640/Screen+Shot+03-29-17+at+09.05+AM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span lang="FI">Kuva 2: Esimerkki Granlund Manager Metrix
–prototyypistä, jossa kiinteistöautomaatiojärjestelmä </span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span lang="FI">syöttää lämpötiloja
pilvipohjaiseen tietomalliin.<o:p></o:p></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span lang="FI"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Visiona ”Virtuaalinen kiinteistö, jossa käyttäjä
ja rakennus kommunikoivat keskenään”<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Granlund on
julkaissut Innovaatiostrategian vuosille 2017-2021.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjZ1f3UlGhg5m3YfWf2JDVwaWsqrcxtygfvAq4IK2WkeLbW3Io0QNfG-DaWLklEERE5tV1QZGBvH_bY6BufFHl8Up1yqu4g5loNx4Cv5y33Wte9gbjDupkuWpcmnzmLSKER0_IHD0I5p_V/s1600/Screen+Shot+04-13-17+at+08.59+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="470" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjZ1f3UlGhg5m3YfWf2JDVwaWsqrcxtygfvAq4IK2WkeLbW3Io0QNfG-DaWLklEERE5tV1QZGBvH_bY6BufFHl8Up1yqu4g5loNx4Cv5y33Wte9gbjDupkuWpcmnzmLSKER0_IHD0I5p_V/s640/Screen+Shot+04-13-17+at+08.59+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
Innovaatiostrategian
visiona on saavuttaa ”Virtuaalinen kiinteistö, jossa käyttäjä ja rakennus
kommunikoivat keskenään”</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kun pystymme
yhdistämään virtuaalisen rakennuksen käytettävissä olevaan staattiseen ja
dynaamiseen tietoon, pystymme niiden avulla luomaan uutta informaatiota.
Kuljemme analysointien avulla kohti raportoivaa kiinteistöä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Seuraava askel
analysoinnista on kiinteistön käyttäytymisen ennustaminen. Tässä vaiheessa
pystymme simuloimaan automaattisesti esim. kiinteistön energiankulutuksen ja
sisäympäristön olosuhteet seuraavalle päivälle sääennustuksen sekä tulevan
ihmiskuorman ja sen aikataulujen perusteella. Tällä tiedolla pystymme ohjaamaan
järjestelmää ennakoivasti, ilman manuaalisäätöjä. <b><o:p></o:p></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Näin olemme
matkalla kohta oppivaa kiinteistöä. Kiinteistö kehittää itsellensä vuosien
saatossa omaa tekoälyä oppien tekemistään virheistä mm. silloin, kun tehty
ennustus ei vastannutkaan kiinteistön todellista, mitattua tilannetta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Oppiva kiinteistö
tarvitsee käyttäjäpalautetta, jonka avulla tuotetaan tilojen käyttäjille
optimaalisinta olosuhdetta. Vain käyttäjä voi tietää, mitä hän haluaa – siihen
ei edes tekoäly auta. Tämän lisäksi kiinteistön käyttöä anonyymisti seuraamalla
ja analysoimalla pystymme muodostamaan kuvan miten käyttäjäjoukko vaikuttaa
kiinteistön toimintaan. Jo pelkkä oppiminen siitä, mikä on kiinteistön
käyttöaste eri ajankohtina kertoo paljon talotekniselle ohjausjärjestelmälle –
puhumattakaan, mitä se kertoo yrityksen johdolle kiinteistön soveltuvuudesta
oman liiketoiminnan harjoittamiseksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Emme voi
kuitenkaan unohtaa kiinteistön fysikaalisia ominaisuuksia, kiinteistön on
toimittava kuten se on suunniteltu toimivan. Granlund –konsernin 2020
Strategian missiona on ”Hyvinvointia rakennetussa ympäristössä”.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tätä
tavoitetta toteutamme Innovaatiostrategiassa, kun muistamme että: ”<u>Käyttö</u>
ohjaa kaikkea tekemistämme”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b>Viikon kuva:</b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Mun duuni seuraavien vuosien aikana:</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguHqWaGGLhcFxL8jrdmh4zBmvJWWFvIDpyfQF4EmuWhzDcZYDUj5J7ixSe5rduAfNOPxfY8D8Oee53_3wKbBMME2Q-rr-WgtflthDaKIDUWliE2adAVP661AkDhHXbollNahwaY4pI1fmD/s1600/Screen+Shot+04-13-17+at+08.58+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="434" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEguHqWaGGLhcFxL8jrdmh4zBmvJWWFvIDpyfQF4EmuWhzDcZYDUj5J7ixSe5rduAfNOPxfY8D8Oee53_3wKbBMME2Q-rr-WgtflthDaKIDUWliE2adAVP661AkDhHXbollNahwaY4pI1fmD/s640/Screen+Shot+04-13-17+at+08.58+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<v:shape id="Kuva_x0020_2" o:spid="_x0000_i1026" style="height: 338.25pt; mso-wrap-style: square; visibility: visible; width: 498.75pt;" type="#_x0000_t75">
<v:imagedata o:title="" src="file:///C:\Users\tjj\AppData\Local\Temp\msohtmlclip1\01\clip_image003.png">
</v:imagedata></v:shape><span lang="FI"><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-73168974430595675812017-02-17T19:24:00.000+02:002017-02-18T15:21:46.867+02:00Vieraskynä: TATE-tietomallien käyttö työmaallaJohanna teki alkuvuodesta osana YAMK opinnäytetyötä kyselyn Talotekniikan tietomallien käytöstä työmaalla, <a href="http://tietomalli.blogspot.fi/2016/12/osallistu-tate-tietomallikyselyyn.html">http://tietomalli.blogspot.fi/2016/12/osallistu-tate-tietomallikyselyyn.html</a><br />
<br />
Tässä tuloksia:<br />
<br />
---<br />
<h1>
<span lang="FI">Kyselytutkimustulokset ”TATE –tietomallien
suunnittelumenetelmien kehittäminen ja mallien käyttö työmaalla”. <o:p></o:p></span></h1>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kyselytutkimukseni sulkeutui virallisesti
31.1.2017 vastaajamäärän ollessa 42 vastausta. Vastauksista eroteltuna tästä
porukasta 11 vastaajaa on yksiselitteisesti työmaaorganisaatioista ja 31
vastaajaa edusti erilaisia suunnittelu –tai ylläpitotehtäviä. Mielenkiintoista
kyselyn tuloksista oli havaita, että niin suunnittelijoidenkin kuin työmaaväen
näkemykset eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Tässä kirjoituksessa on
lyhyt katsaus kyselyn tuloksiin. Tarkempi analysointi jää luettavaksi
opinnäytteestä, joka valmistunee kesän aikana.</span><span lang="FI"> Kiitos vielä kaikille
vastaajille.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kyselututkimuksen vastausten perusteella Talotekniikan tietomalleja käytetään
niin suunnittelijoiden kuin työmaaväen osalta suunnittelun ja
havainnollistamisen apuna, tormäsystarkasteluiden tuottamiseen, sekä kustannuslaskentaan.
Näiden lisäksi suunnittelijat käyttävät malleja Energiasimulointien
tuottamiseen, yhteensovittamiseen, markkinointiaineistojen tuottamiseen,
auditointiin sekä tekniseen verkostolaskentaan. Työmaalla malleja käytetään
puolestaan asennustöiden suunnitteluun ja etenemisen seurantaan, töiden
ennakointiin, laadunvarmistukseen, suunnittelunohjaukseen ja valvontaan. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kun kysyin vastaajilta mitä malleista heidän mielestään mahdollisesti
tällä hetkellä uupuu, moni vastaaja korosti suojaetäisyyksien, tilavarausten,
haalaus-ja huoltoreittien ja kannakkeiden puutteellista huomioimista tai
malleista puuttumista. Vastauksista korostui myös eristysten puutteellinen
mallinnus, joka ymmärrettävästi aiheuttaa ongelmia mm. kustannus –ja
massalaskennassa. Laskentaan kuin tuotteiden (jopa väärien) käyttöön liittyen
toivottiin LVI-numeroita liitettäväksi talotekniikkakomponentteihin. Vaatimusmallin
käyttöä toivottiin, uskoakseni monestakin syystä koska tämän mukana siirtyy
tilatiedon lisäksi mm. talotekniset mitoitusperusteet. Edellä mainittuihin
löytyi komppaajia niin suunnittelijoiden kuin työmaan puolelta.
Suunnittelijoiden joukosta nousi esiin em. lisäksi kappaleiden massatietojen
puuttuminen. Tässä vaiheessa myönnän, että kaiken kiteyttävä vastaus oli
kuitenkin ”asentajan käsi”. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNWc1o9PiGrzzlZBaxYSz4npZ2VXd0VQEAbcLYN-Rf_jsC52gIv55tQgnk2IEXdNisvPRss795YyA-cw36ZtJbtYYte3_QVBnpR8ueeeqkqIrvlsTnJAxeXKp5IElxcAf9FQGPWaxLx6pH/s1600/1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="395" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNWc1o9PiGrzzlZBaxYSz4npZ2VXd0VQEAbcLYN-Rf_jsC52gIv55tQgnk2IEXdNisvPRss795YyA-cw36ZtJbtYYte3_QVBnpR8ueeeqkqIrvlsTnJAxeXKp5IElxcAf9FQGPWaxLx6pH/s640/1.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<!--[if gte vml 1]><v:shapetype
id="_x0000_t75" coordsize="21600,21600" o:spt="75" o:preferrelative="t"
path="m@4@5l@4@11@9@11@9@5xe" filled="f" stroked="f">
<v:stroke joinstyle="miter"/>
<v:formulas>
<v:f eqn="if lineDrawn pixelLineWidth 0"/>
<v:f eqn="sum @0 1 0"/>
<v:f eqn="sum 0 0 @1"/>
<v:f eqn="prod @2 1 2"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @0 0 1"/>
<v:f eqn="prod @6 1 2"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="sum @8 21600 0"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @10 21600 0"/>
</v:formulas>
<v:path o:extrusionok="f" gradientshapeok="t" o:connecttype="rect"/>
<o:lock v:ext="edit" aspectratio="t"/>
</v:shapetype><v:shape id="Kuva_x0020_7" o:spid="_x0000_i1027" type="#_x0000_t75"
style='width:406.5pt;height:251.25pt;visibility:visible;mso-wrap-style:square'>
<v:imagedata src="file:///C:\Users\tjj\AppData\Local\Temp\msohtmlclip1\01\clip_image001.jpg"
o:title=""/>
</v:shape><![endif]--><!--[if !vml]--><!--[endif]--><span lang="FI"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kyselyni yksi keskeisimmistä kysymyksistä oli kartoittaa vastaajien
näkemyksiä siitä, pitäisikö malleista tarkastaa muutakin kuin pelkkää
komponenttitörmäilyä? Mallien muu varsinainen tarkastaminen on tällä hetkellä
lapsen kengissä ja käytännössä manuaalista työtä joka tehdään surffaamalla
mallissa. Eikö olisi hienoa, kun voisit nappia painamalla saada ilmoituksen
esimerkiksi kaikista komponenteista jotka osuvat komponentille määrätyn
huoltotilan alueelle? Tai vaikkapa tarkastaa, että palohyllyjen yläpuolella k.o
kerroksessa ei ole muuta tekniikkaa? Tai tarkastella, että vaatimusmalli
vastaisi suunniteltua – ilman manuaalista työtä? Samaa periaatetta voi
toteuttaa myös siihen, että tarkastetaan esim. että tietynlaisilla
komponenteilla on määrätty tietosisältö – tätä voisikin sitten soveltaa aika
laajalla spektrillä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Ilokseni pystyin toteamaan, että lähes kaikki vastaajat toivat oman
näkemyksensä esiin korostaen nimenomaan asennettavuuden ja huolto –ja haalausreittien,
suojaetäisyyksien ja mitoitusarvojen tarkastamista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Seuraavaa diagrammia tutkiessa täytyy korostaa, että ”Ei” vastaajat olivat
kaikki suunnittelijapuolen edustajia, jotka korostivat pääasiassa
kustannuspuolta. Urakoitsijoiden edustajista kaikki vastaajat olivat sitä
mieltä, että yhteisesti sovitun aikataulun puitteissa suunnittelijan
läsnäolosta olisi suuri hyöty ja se parantaisi mm. aliurakoitsijoiden kynnystä
lähestyä suunnittelijaa pienemmissäkin asioissa. Hyvänä puolena pidettiin myös
sitä, että asioiden selvittäminen nopeutuu ja että suunnittelija voisi samalla
ylläpitää ns. ”as built” mallia, jolloin suunnitelmat vastaisivat lähes
reaaliaikaisesti asennettua. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<!--[if gte vml 1]><v:shape
id="Kuva_x0020_3" o:spid="_x0000_i1026" type="#_x0000_t75" style='width:481.5pt;
height:292.5pt;visibility:visible;mso-wrap-style:square'>
<v:imagedata src="file:///C:\Users\tjj\AppData\Local\Temp\msohtmlclip1\01\clip_image003.jpg"
o:title=""/>
</v:shape><![endif]--><!--[if !vml]--><!--[endif]--><span lang="FI"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj5nUi97nQhNLZ6gqJN0HOOGvDQZaUAvmsx8wHxe79hT6t4hz6DfquDq2Nn3KbBmZCUWDkP7AQyyoIyU2YxnRzWU23E3O3FVM-rGrwAEQM2VY7VEWJf2JdPrYXtyLqu1rF7nG9cuVSw_BV/s1600/2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="388" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhj5nUi97nQhNLZ6gqJN0HOOGvDQZaUAvmsx8wHxe79hT6t4hz6DfquDq2Nn3KbBmZCUWDkP7AQyyoIyU2YxnRzWU23E3O3FVM-rGrwAEQM2VY7VEWJf2JdPrYXtyLqu1rF7nG9cuVSw_BV/s640/2.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Massalistojen käyttö urakkalaskennan apuna
jakaa mielipiteitä. MagiCAD:sta tai mallista tuotetun massalistan juridista
pätevyyttä ja sitovuutta kyseenalaistetaan, jonka vuoksi osa vastaajista näkee
massalistan käytön enemmänkin suuntaa-antavana ja harkinnanvaraisena. Eräs LVI
–ryhmänjohtaja osaa sanoa, että kertyneellä näppituntumalla putkipuolen listat
ovat 60% ja IV 90% oikeassa. Putkipuolella ongelmia teettää
suunnitteluohjelmiston kyky luokitella komponentteja jolloin listojen
ulkopuolelle jää komponenttityypit kuten kaulus. Ohjelma ei myöskään tee eroja
T-kappaleiden ja istutusten välillä, eikä erottele laippatyyppejä. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Massalistojen käyttöä pystyy kuitenkin
näkemykseni mukaan laajentamaan pelkän komponenttilaskennan ulkopuolelle,
vaikka sekin olisi syytä saada kuntoon. MagiCAD Bill of Materials ja Magi
Export mahdollistavat hyvin yksilöllisen komponenttijaon luomisen mm.
arvokkaammille verkostolaitteille. Saman pystyy tekemään IFC:stä esim. Solibri
Model Checkerissä, jossa toiminto on sikäli parempi, että komponentilta
löytyessä tarvittavat tiedot Solibri osaa ryhmitellä samat komponentit samalle
riville. MagiCAD ei osaa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxS0PrA6YzXqCK_Ulm4S5HVauQoedUg1aaOpqCPH6X6PuHA1R7kjPvr2N9A0F1ynDgFUdb2NSVpSuQ84Crl8HkqcU7yDmV53t7JtjKllvOZrDcqAA19nWmc3DqsNnejfuepU7Dp9xMECt-/s1600/3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="430" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgxS0PrA6YzXqCK_Ulm4S5HVauQoedUg1aaOpqCPH6X6PuHA1R7kjPvr2N9A0F1ynDgFUdb2NSVpSuQ84Crl8HkqcU7yDmV53t7JtjKllvOZrDcqAA19nWmc3DqsNnejfuepU7Dp9xMECt-/s640/3.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<!--[if gte vml 1]><v:shape
id="Kuva_x0020_5" o:spid="_x0000_i1025" type="#_x0000_t75" style='width:482.25pt;
height:324.75pt;visibility:visible;mso-wrap-style:square'>
<v:imagedata src="file:///C:\Users\tjj\AppData\Local\Temp\msohtmlclip1\01\clip_image005.jpg"
o:title=""/>
</v:shape><![endif]--><!--[if !vml]--><!--[endif]--><span lang="FI"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kyselytutkimuksesta heränneitä kommentteja voi
laittaa sähköpostitse.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI">Johanna Lankinen<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI">LVI-Projektipäällikkö<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI">Granlund Oy<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI">johanna.lankinen (at) granlund.fi<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI">--EOF--</span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI">Bloginpitäjän huomio kohdistuu teemaan "Suunnittelija työmaalle". Suunnittelijan kohdalla asia tyrmätään ymmärrettävästi siksi, että sitä ei ole tilattu suunnittelusopimuksessa. Urakoitsija kuitenkin haluaisi saada tukea tietomallin tulkinnassa.</span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Mitä jos tilaaja tilaisi työmaavaiheessa nuoren, SKOL 04-05 luokan suunnittelijan työmaalle vaikkapa yhden päivän ajaksi / viikko?</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Kokemuksesta tiedän, että tästä hyötyvät kaikki:</div>
<div class="MsoNoSpacing">
- Urakoitsija saa henkilön, joka osaa kaivaa mallista tietoja</div>
<div class="MsoNoSpacing">
- Urakoitsija saa heti vastauksen muutosehdotuksiin. Järjestelmien toimivuuden ja yhteensovittamisen kokonaiskuva on paremmin hallussa suunnittelijalla kuin urakoitsijalla.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
- Tilaaja saa suunnitelman mukaisen asennuksen + as-built tason mallin koska sitä päivitetään yhdessä urakoitsijan kanssa. Ei enää "punakyniä".</div>
<div class="MsoNoSpacing">
- Nuori suunnittelija saa mielettömän mahdollisuuden olla työmaalla ja oppia miten sitä johdetaan. Mitä asentaja ajattelee, mitkä asiat ovat tärkeitä asennuksen kannalta. Seuraava kohde, jonka suunnittelija tekee, on varmasti asennettavuudeltaan parempi.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
Tilaajat; miljoonahankkeessa 10.000e ei voi olla paljon.</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
teroj</div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<br /></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNoSpacing">
<span lang="FI"><br /></span></div>
terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-34875977196958840032017-01-27T21:36:00.000+02:002017-01-27T22:30:24.477+02:00Onko rakennuksella Sielu?<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Perinteisen
vertauksen mukaisesti rakennuksen LVIS-tekniikka vastaa ihmiskehon verisuonia,
keuhkoja, hermoja. Rakennusautomaation vastine on löytynyt aivoista, joskin
nykytietämyksellä pari valvonta-alakeskusta taitaa löytyä
viemäröintijärjestelmästäkin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Missä on
rakennuksen Sielu?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Onko se henkistä
höpinää vai muodostuuko se pienten teknisten järjestelmien
yhteistoiminnallisuudesta? Uskommeko, että rakennuksella on Sielu –
kuolleella, elottomalla betoni- ja rautakasalla?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Onko rakennuksen
Sielu sen käyttäjät ja heidän tuottama toiminta? Miten keho (rakennus)
suhtautuu käyttäjien tekemiin valintoihin – tatuointeihin iholla,
peseytymättömyyteen (grafitteihin, siivoukseen)?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Ilmanvaihtosuodattimien
vaihtamattomuus, koneiden väärät käyntiajat, rasvasäiliön tyhjentämättömyys, taajuusmuuttajien
manuaalisäädöt?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Jotkut meistä ovat
narkkareita, alkoholisteja, tupakoitsijoita. Jotkut hyppivät silloilta
(laskuvarjon kanssa ja ilman). Onko heidän VAK sekaisin? Onko heitä huollettu?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Alkaako rakennus
reagoida - homehtua, rapistua, vuotaa jos sitä ei hoideta? Jokainen meistä
käynee silloin tällöin kävelylenkillä tai hoitaa muuten oman kehon
hyvinvointia. Näin saamme raikkaan olotilan ja pystymme jopa psyykkisesti
olemaan tyytyväisiä itseemme – onnistuinpa juoksemaan 5km!</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Voiko rakennus
tehdä itse jotain oman hyvinvointinsa eteen? Tuskin, se on kuin ikuinen lapsi,
joka vaatii ulkopuolista hoitoa. Rakennukset eivät pysty itseään korjaamaan,
siihen vaaditaan ulkopuolista apua ja reagointia, joko ennakkoon tai jälkikäteen.</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Ihmisen ajatukset
päättävät, että nyt on tehtävä keholle jotain. Samalla logiikalla kiinteistöjen
käyttäjien tulisi reagoida ympärillä rapistuvan rakennuksen ongelmiin. Kertoa
siitä eteenpäin, vaatia toimintaa päättävän tahon puolelta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Jos kiinteistön
käyttäjät eivät reagoi, rakennuksen aivojen – rakennusautomaatio yhdistettynä
ylläpito-ohjelmistoon – tulee puuttua asiaan. Limbinen järjestelmä ottaa ohjat.
Tajuttomuus muuttuu ylläpitomoodiin, pitäen potilaan hengissä kunnes tulee
lisäapua.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Asioihin tulee puuttua
ennakoivasti, ei jälkikäteen. Rakennuksen olotila tulee pystyä ennustamaan
vähintään viikon päähän käyttäen apuna esim. säätilaa sekä tulevaa
käyttökuormaa. Rakennuksen pitää tietää, mikä olotila sillä oli vuosi sitten
vastaavissa olosuhteissa. Rakennuksen tulee käydä silloin tällöin lääkärissä,
jotta pystytään selvittämään missä mennään elinolosuhteiden kanssa. Mitä
vanhempi rakennus, sitä tiheämpi lääkärivierailu.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Ihmiset ovat
valloittaneet maapallon, koska olemme sopeutuvia. Emme valita ihan joka
asiasta. Tai sitten 3% meistä valittaa kaikesta. Tämä on ongelma rakennuksia
ylläpitäville organisaatioille. Koska palautetta rakennuksen toimivuudesta
tulee kohtalaisen vähän ja se on epätasapainossa laadun suhteen, meillä pitää
olla kyky analysoida rakennuksen teknistä toimivuutta sekä käyttäjien fiilistä
teknisillä ratkaisuilla. Tässä auttaa sisätilapaikannus, erilaiset automaattiset
mittaroinnit (ääni, hiilidioksidi, palkkapäivä, lämpötila, vuodenaika, mieliala,
kasvojen ilmeet, liike, valoisuus, sijainti, työntekijöiden kalenterit…), tiedon
keräys ja sen perusteella tehtävät analysoinnit. Analysointien lopputulokset
ohjaavat kiinteistöä – ei huoltohenkilökunta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tästä kerätystä
tiedosta rakennuksen tulee oppia käyttäytymään tarpeen mukaisesti. Onko
perjantaisin vähemmän henkilöitä rakennuksessa kuin tiistaisin? Missä osassa
rakennusta he ovat torstaina? Miten optimoin käyttäytymiseni parhaalla
mahdollisella tavalla?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Huoltohenkilökunnan
tehtävä on varmistaa, että tekoäly ei tee idioottimaisuuksia, joita se voi
hyvinkin tehdä. Emme pysty ylittämään ihmisaivojen kapasiteettiä ymmärtämisessä
ja asioiden riippuvuuksien analysoinnissa. Asiansa osaavia huoltomiehiä
tarvitaan aina, jotta pystymme muodostamaan inhimillisen kontaktin rakennuksiin
ja sen käyttäjiin. Paras huoltomies on rakennuksessa, halvempi löytyy
valvontakeskuksesta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Pääsemme Toimivan
Kiinteistön käyttöön, kun osaamme tehdä toimivan kiinteistön. Näitä
kiinteistöjä on jo tehty useita. Ne eivät näy lehdissä, ne eivät kohoa
tilastoissa. Ne toimivat, kuten ne on suunniteltukin toimivan. Tilaaja on
panostanut siihen, että kokonaisuus on kunnossa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Miten tähän
päästään? Ei todellakaan antropologian kautta, vaan tekemällä normaali suunnittelutilaus,
asettamalla selvät tavoitteet, valitsemalla suunnittelutiimi, joka ymmärtää
tavoitteet ja osaa tehdä yhdessä töitä. Tilauksen tekijän tulee tietää, mitä
hän haluaa. Sitä ei voi ammattitaitoinenkaan rakennuttajakonsultti kertoa –
pitää olla tunne tekemisestä, jonka tietää oikeaksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tiimi luo yhdessä
tilaajan kanssa rakennuksen, joka täyttää tilaajan tavoitteet. Tiimi ymmärtää,
että elämän tarkoitus ei ole valaa betoniseiniä, vaan saada niiden sisälle
asiakas jota seinä palvelee. Asiakas tarvitsee elinkaariystävällisiä, omiin
tarkoituksiinsa toimivia tiloja toiminnoillensa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tarvitsemme
virtuaalisen kiinteistön, jonka avulla ohjataan todellista kiinteistöä. Haluamme
tuottaa toimivia rakennuksia, jossa käyttäjä ja kiinteistö kommunikoivat keskenään.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tarvitsemme
rakennukseen sielun, joka ylläpitää fyysistä - todellista kokonaisuutta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kohti ajattelevaa,
oppivaa rakennusta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b>Viikon kuva:</b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Innovaatiostrategia 2021</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpnX6XL3G67SxLxlXDYxDu1loGF0oWRy9sMZeqQyl7NIGVsPbQTazR6z12zUcq0sWSGIphSAp65_T4EZZyo4FGhoL2651ruPUhFJz8DAsrpu4dS3pHLIMUDYoygbBcKssNX12BnUK1LO9b/s1600/Screen+Shot+01-18-17+at+10.48+AM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="194" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpnX6XL3G67SxLxlXDYxDu1loGF0oWRy9sMZeqQyl7NIGVsPbQTazR6z12zUcq0sWSGIphSAp65_T4EZZyo4FGhoL2651ruPUhFJz8DAsrpu4dS3pHLIMUDYoygbBcKssNX12BnUK1LO9b/s320/Screen+Shot+01-18-17+at+10.48+AM.PNG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tiedon keruu - Visualisointi - Analysointi - Raportointi - Ennustaminen - Oppiminen - Ajatteleva kiinteistö - Fyysisen kiinteistön ohjaaminen. Tekoäly.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"></span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-left: 0in; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: none; punctuation-wrap: hanging; text-align: center; unicode-bidi: embed; word-break: normal;">
<span style="font-family: "calibri";">Virtuaalinen kiinteistö, missä
käyttäjä ja rakennus kommunikoivat keskenään</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-88498653698647225152016-12-13T10:55:00.001+02:002016-12-13T10:55:23.082+02:00Osallistu TATE-tietomallikyselyynJohanna tekee YAMK opinnäytetyötä TATE tietomallien käytöstä - osallistu kyselyyn ja kehitä alaa eteenpäin!<br />
<br />
---<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Hei!<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Teen Ylemmän
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhöni liittyen kyselyä TATE -tietomallien
suunnittelumenetelmien kehittämisestä ja mallien käytöstä työmaalla.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tietomallintaminen
Suomessa pohjautuu pitkälti buildingSMART Finland:n julkaisemaan YTV2012
ohjeeseen, jonka mukaan useimmat tietomallikohteet suunnitellaan yleensä
rakennusvaihetta tukevaksi malliksi. Tasapainoilu 2D–suunnitelmien laadinnan ja
toimivan tietomallin rajamaastossa on osoittautunut välillä haastavaksi tässä
käynnissä olevassa tekijämurroksessa. Itse LVI–suunnittelijana näen tätä tasapainoilua
työssäni päivittäin miettien että siitä tietosisällöstä jota tuotamme, käyttöön
päätyy vain murto-osa. Tähän toivon alalla muutosta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Yleisesti
vahvaksi mielipiteeksi työmaan suunnalta on noussut TATE-suunnitelmien
puutteellisuus – miten mallia voi olettaa käytettävän jos yhteensovitus on
puutteellista ja asioita jää ratkottavaksi työmaalle?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kanna siis
kortesi kekoon ja vastaa alla olevan linkin avulla kyselyyn - ja vaikuta
tärkeän yhteistyön kehittämiseen!<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><a href="https://fi.surveymonkey.com/r/582SJPK">https://fi.surveymonkey.com/r/582SJPK</a><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Johanna Lankinen<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><a href="mailto:johanna.lankinen@granlund.fi">johanna.lankinen@granlund.fi</a><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDgCBpo-Mn5Ha3SpCkN72BlvWmrml75QZcDi98Z1oB36Xx6hc8YF0IJvznqGvHKMhuhkMangemE4qL84iMcw3PaNxRR6TU0KCqR06ZVyDKbDNNC0cVhuTtOVFUtIr8q9LE0mlB4qSnDfMI/s1600/Ainoa2_Kuva6-Johanna.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="211" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDgCBpo-Mn5Ha3SpCkN72BlvWmrml75QZcDi98Z1oB36Xx6hc8YF0IJvznqGvHKMhuhkMangemE4qL84iMcw3PaNxRR6TU0KCqR06ZVyDKbDNNC0cVhuTtOVFUtIr8q9LE0mlB4qSnDfMI/s320/Ainoa2_Kuva6-Johanna.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-85710993915382458532016-12-05T21:25:00.000+02:002016-12-06T16:51:13.598+02:00Virtuaalinen rakennus<br />
Kehitys menee välttämättä siihen suuntaan, että meillä tulee olemaan kaksi rakennusta.<br />
<br />
Todellinen ja virtuaalinen<br />
<br />
<i>Tuleva </i>todellinen rakennus toimii paremmin kuin nykyiset rakennukset, koska virtuaalinen rakennus ohjaa sen käyttöä.<br />
<br />
<i>Nykyinen </i>todelinen rakennus ottaa vastaan huoltomiehen tekemiä manuaalisia säätöjä ilman, että joku asiaa ymmärtävä henkilö ottaa niihin kantaa.<br />
<br />
Virtuaalinen rakennus ei reagoi huonoihin ohjauskäskyihin. Se kertoo asiasta valvojalle tai analysoi tilanteen itse. Sen jälkeen tehdään säätötoimenpiteet - jotka tekoäly olisi tehnyt muutenkin.<br />
<br />
Jollei joku rakennuspelastusaktiivi ole hakkeroinut järjestelmää ennen sitä.<br />
<br />
Tekoäly muuttaa rakennusten ohjauksen. Rakennukset tulee tietämään itsestään enemmän kuin ihminen. Rakennukset ovat niin monimutkaisia kokonaisuuksia, että niitä ei yksinkertaisesti pysty ruohonleikkaaja ohjaamaan.<br />
<br />
Rakennus ohjaa itseään optimaaliseen tilanteeseen, ottaen huomioon huomisen ihmismäärän, säätilan, auringon suuntauksen, ja henkilökunnan käyttäytymisen tiettynä viikonpäivänä. Rakennus muistaa, mitä sille kuului vuosi sitten samanlaisissa olosuhteissa. Se seuraa ihmisen liikettä rakennuksessa päivän aikana, tuottaen aina tavoitteen mukaiset olosuhteet tarvittavana kellonaikana - ennakoiden tulevat tapahtumat, säätäen olosuhteet ennustetun käytön mukaisesti.<br />
<br />
Tekoäly tulee olemaan viisaampi kuin ihminen. Siihen menee ehkä muutama vuosikymmen, mutta näkymä tulevaisuuteen on selvä.<br />
<br />
Me teimme sen.<br />
<br />
Tietokoneet päihittävät ihmisen.<br />
<br />
<b><i>Viikon kuva</i></b>:<br />
Ruudunkaappaus netistä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIIVGXy4GwMSQEfBzsDpYONMsu8YgtAlMjKLL77rOOB_kiBQn3sexs2bCyG6GgkcBVYpNvVZbPMjxPb2INSf0KE3mG8UM02JvoNBaRhdsWnLuM1AzNcLaE3F5USNV-qGBJ2me9f2i38Lhm/s1600/Screen+Shot+12-05-16+at+09.12+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="177" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIIVGXy4GwMSQEfBzsDpYONMsu8YgtAlMjKLL77rOOB_kiBQn3sexs2bCyG6GgkcBVYpNvVZbPMjxPb2INSf0KE3mG8UM02JvoNBaRhdsWnLuM1AzNcLaE3F5USNV-qGBJ2me9f2i38Lhm/s320/Screen+Shot+12-05-16+at+09.12+PM.PNG" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-79249099198967327402016-11-05T20:54:00.000+02:002016-11-07T10:39:33.356+02:00API pelastaa maailmanTöissä, minun tehtäväni on kehittää prosesseja.<br />
<br />
Yksi näistä teknisistä asioista kulminoituu jälleen kerran kolmikirjaimiseen akronyymiin: API.<br />
Application Programming Interface, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointirajapinta">https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointirajapinta</a><br />
<br />
Ja tuon jälkeen voisi käydä vilkaisemassa tätä. <a href="http://avoinrajapinta.fi/">http://avoinrajapinta.fi/</a><br />
<br />
En osaa koodata. En ymmärrä softien sielunelämää. Mutta saan (onneksi) käyttää niitä töissäni.<br />
<br />
Edustamani organisaation sovelluskehityksessä tietojen linkitys ja siirto/kopiointi on ollut mielestäni selvää aina. Mutta vasta viimeisten kuukausien aikana olen nähnyt sellaista kehitystä, mitä olen olettanut meillä olleen jo 4v. sitten.<br />
<br />
Vasta nyt olen nähnyt rajapinnan, johon voi toinen yritys/softa integroitua muutaman päivän työllä. Vasta nyt minun powerpointtini alkaa toimia. En ymmärrä, miksi asiaa piti harjoitella 4 vuotta. Miksi softakehitys tekee itselleen helppoja ratkaisuja? Siirtelee tietoja omien tietokantojensa sisällä siten, että kolmannella osapuolella (tai edes itsellään) ei ole mitään mahdollisuutta tajuta, mitä tapahtuu? Mikseivät he ajattele kokonaisuutta joka on ulkona heidän softastastansa.<br />
<br />
Teemme yhteistyötä erään globaalin pelaajan kanssa, Tässä projektissa linkitys Granlund Designerin ja Revitin välillä on ehdoton vaatimus. Miten linkki tehdään -> tietenkin API:lla !<br />
<br />
Softa-arkkitehtimme oli tehnyt jo aikaisemmin avoimen API rajapinnan (<a href="https://designer-demo.granlunddesigner.fi/api/index">https://designer-demo.granlunddesigner.fi/api/index</a> ). Täysin nonsense for me...<br />
<br />
Mutta tällä tiedolla ulkopuolinen koodari otti yhteyden parin tunnin koodauksella ja parilla sähköpostilla järjestelmäämme, Luki tietoja sekä kirjoitti niitä takaisin systeemimme. Päivän yhteisen hackathonin jälkeen meillä oli proto softan toiminnallisuuksista valmiina.<br />
<br />
API, joka voidaan julkaista ulos vapaasti on ehdoton edellytys tietojen linkittämiselle. Olemme itse sählänneet useita integraatioprojekteja koska olemme oikeisseet muutamia mutkia, alittaneet riman väärissä paikoissa. Kunnollinen softa-arkkitehtuuri avoimien rajapintojen aikaansaamiseksi tietää töitä, mutta voitto häämöttää horisontissa. Elämä (ja markkinointi) helpottuu, kun tietää ja ymmärtää olevansa pieni osa kokonaisuutta, johon voi kytkeytyä avoimen API:n kautta.<br />
<br />
Nykyisessä maailmassa ei ole softaa, joka on keskiössä, hallitsee "kaikkea" tietoa. Softat on ulkoradalla ja linkittyvät toisiinsa API:en kautta. Näin ainakin tällä hetkellä, kunnes joku keksii "väylän" jolla pelastetaan koko maailma... jonka kautta tieto siiryy simpsalabim järjestelmästä toiseen (mahtaakohan tuokin toimia apien kautta...).<br />
<br />
Tämä on hienoa minulle, powerpointeissa oleva laatikot ja niiden välissä olevat viivat alkavat muodostua ohjelmistoiksi.<br />
<br />
<b>Viikon kuva:</b><br />
Thanks Steven;<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyUpnG6yeTXvJZjYS9dKmNiqlQrtFuypAhpH7dSDQN3nYKflUKw0jaBveCV8bmjW9JYHnWhRSXfeyhx2Fh0ESD2BO9dpC4V1ZDiDI9YDLEn9rzLFLBdDvn8t0tSYg8mcfwfeXx3GJmDfpA/s1600/Screen+Shot+11-04-16+at+12.54+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="204" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyUpnG6yeTXvJZjYS9dKmNiqlQrtFuypAhpH7dSDQN3nYKflUKw0jaBveCV8bmjW9JYHnWhRSXfeyhx2Fh0ESD2BO9dpC4V1ZDiDI9YDLEn9rzLFLBdDvn8t0tSYg8mcfwfeXx3GJmDfpA/s320/Screen+Shot+11-04-16+at+12.54+PM.PNG" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-34448255748595028782016-10-15T18:46:00.002+03:002016-10-15T18:47:06.800+03:00Havainnollistamisen todellisuus v.2016Tuomaisen Juha kirjoitti hienon blogin havainnollistamisen historiasta:<br />
<br />
<a href="https://energistarakentamista.com/2016/10/05/virtuaalisesti-suunniteltu-on-puoliksi-tehty/">https://energistarakentamista.com/2016/10/05/virtuaalisesti-suunniteltu-on-puoliksi-tehty/</a><br />
<br />
Itse luulin muutama vuosi sitten, että VR on menneen talven heiniä, se on jo nähty. Ajattelin, että AR on tällä ihan kohta.<br />
<br />
Vaikuttaa siltä, että VR on täällä nyt ja AR on jossain tulevaisuudessa - otetaan siis virtuaalimaailmasta kaikki irti ja odotellaan tekniikan kehittymistä lisätyn todellisuuden puolella.<br />
<br />
<b>Viikon kuva:</b><br />
Totta vai tarua:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiK9oxYae-sU40_wk8o9gIp3wPSoHTSTLqhOeG7HKkJV8oxN2bRtFhqWKJ6fbrhquNQy4x6x_hBE_tV9CeUIhOGwnT_yeAMNQGiiMX_Yp-HoLc6u9vUWI7KbJ07dAtnb6JBPK1HYIoY0JIF/s1600/2016-10-11+18.57.13.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="177" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiK9oxYae-sU40_wk8o9gIp3wPSoHTSTLqhOeG7HKkJV8oxN2bRtFhqWKJ6fbrhquNQy4x6x_hBE_tV9CeUIhOGwnT_yeAMNQGiiMX_Yp-HoLc6u9vUWI7KbJ07dAtnb6JBPK1HYIoY0JIF/s640/2016-10-11+18.57.13.jpg" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-4568025322976217382016-10-07T23:21:00.002+03:002016-10-07T23:36:34.174+03:00BIM2FM ver. 2Konsepti "tietomallit ylläpidossa" alkaa pikku hiljaa hahmottua.<br />
<br />
Reunaehtoja löytyy ja tämän paletin kanssa pitää pystyä toimimaan:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3cmYwDI4PlmRq5_mGKueWLsfUmlkqpNWvZkaiSFrCDi1Kvd8h0hIVuzFi66qDTVbqgKC7pApon-HxmGlfs4efYWB4Fu8tzoNRW2iPmiJ6OpGljM-HLK6R1N1K4L6oLPktQB1lmzU1vJac/s1600/Screen+Shot+10-07-16+at+10.46+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="403" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3cmYwDI4PlmRq5_mGKueWLsfUmlkqpNWvZkaiSFrCDi1Kvd8h0hIVuzFi66qDTVbqgKC7pApon-HxmGlfs4efYWB4Fu8tzoNRW2iPmiJ6OpGljM-HLK6R1N1K4L6oLPktQB1lmzU1vJac/s640/Screen+Shot+10-07-16+at+10.46+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
Tässä teesini BIM2FM projektia miettivälle suunnittelijalle, softatoimittajalle ja asiakkaalle:<br />
<br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b>1. <span style="text-align: center;">Tietosisältö on oltava
standardisoitua</span></b></span><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; text-align: center;"><br /></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; text-align: center;"> Tieto
on oltava koneluettavissa järjestelmästä toiseen</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; text-align: center;"><br /></span>
<br />
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-weight: bold;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">2. Tietosisältö on priorisoitava</span></span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Tietoa
on liikaa, sen oikeellisuuden varmentaminen on työläs operaatio</span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<br />
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">On
tehtävä valinta, mitä tietoa arvostetaan ja mihin käyttötarkoitukseen se on
luotu</span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-weight: bold;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">3. Tieto on oltava käytettävissä 24/7</span></span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Pilvipalvelujen
tieto on käytettävissä jatkuvasti eri ohjelmistojen välillä</span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<br />
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Pilvipalveluun
pystyt luomaan käyttäjille erilaisia rooleja ja käyttöoikeuksia</span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-weight: bold;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">4. Tietoa ei siirretä</span></span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Tieto
linkitetään järjestelmien välillä</span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Loppukäyttäjä
päättää, mitä tietolähdettä pitää tiedon ”kotina”</span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Yksi
pilvipalvelu ei ratkaise kaikkia ongelmia.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Useisiin käyttötarkoituksiin tarvitaan useita eri pilvipalveluja.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Oikea tieto löytyy hakutulosten kautta, priorisoiden samat vastaukset ensimmäisiksi hakulistoilla.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-weight: bold;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">5. Tietoa on päivitettävä</span></span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Kiinteistössä
on ylläpidettävä sekä virtuaalista rakennusta, että todellista rakennusta</span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Jos
virtuaalisen rakennuksen tietosisältö poikkeaa todellisesta rakennuksesta, sen
tietosisältöön ei voi luottaa -> käyttö hiipuu vuosien saatossa</span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-weight: bold;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">6. Normaali ylläpitoprosessi muuttuu
erilaiseksi</span></span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">”Tietomallit
ylläpidossa” –käytettävyyttä ei voi verrata nykyisiin käyttötapauksiin</span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Tietomallien
käyttö luo uusia toimintatapoja.</span></div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; language: en-US; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; mso-line-break-override: restrictions; punctuation-wrap: simple; text-align: center; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
</div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Kiinteistöorganisaation
on oltava valmiita muutokseen.</span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">"Tietomallit ylläpidossa" teema ei toimi nykyisissä prosesseissa. Nykyiset prosessit tulee haudata ja luoda uusia.</span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b>7. Tietomallit ylläpidossa ei ole 3D-dokumenttienhallintajärjestelmä.</b></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b><br /></b></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b>8. Ymmärrettävä mikä on ero “Teknisellä ylläpidolla” (laitteet), “Tilahallinnalla” (neliöt) ja “Johtamisen työkalulla” (eurot)</b></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b><br /></b></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b>9. Ymmärrettävä ero staattisella ja dynaamisella tiedolla</b></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Staattinen tieto on IFC-malleissa. Dynaaminen tieto on antureissa.</span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: left; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b><br /></b></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b>10. Ymmärrettävä ero käyttäjällä ja kiinteistöhuollolla</b></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Jätin tämän kympiksi; kaikista tärkein asia:<br />Kiinteistön omistajan asiakas on käyttäjä, ei huoltotoiminta. Asiakkaan etu on kaikista tärkein. Ihan sama, onko suodattimet vaihdettu jos lamppu on pimeänä.</span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b>11. Bonuspointti</b><br />Nykyään isommat kiinteistöt omistaa investori. Erilaiset Due Diligance -tsekkaukset nousevat arvoonsa. Pelkkä LEED ei aina riitä (toivottavasti)</span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Yllämainitun palikan päälle pitäisi alkaa rakennella softaa.</span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Helppo homma, tekemistä vaille valmis.</span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b>Puolen vuoden kuva:</b></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b><br /></b></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFbn6fChwJqK3N8pqnOkh2D8AJnW6mEQtK7hSea0qUexolQKPCguUwJovVOH4QBwhiLCRFbJgwga8meFZ4yQ-sBWAANcewIBV1fFje1I9H-TYTVG4wvmc4Q7spZErDWl5COF5n8cRj6-H3/s1600/Screen+Shot+10-07-16+at+11.16+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFbn6fChwJqK3N8pqnOkh2D8AJnW6mEQtK7hSea0qUexolQKPCguUwJovVOH4QBwhiLCRFbJgwga8meFZ4yQ-sBWAANcewIBV1fFje1I9H-TYTVG4wvmc4Q7spZErDWl5COF5n8cRj6-H3/s640/Screen+Shot+10-07-16+at+11.16+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<b>½ vuoden kuva 2:</b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Valitettavasti olen myös tätä mieltä. Tieto on oltava hajautettuna<br />(c) http://lod-cloud.net/ / Trimble (Tekla). </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaNwx9a1QnJ0UykbH66MtsJGZ4dXghFay2EpBlYM23e30Fda1zOIBRFEzSPfB8csaBJ0GFDU5NFQGvXccc7YkgLY74rIPsM3a0nPenT0qLRhWFOJpsCABGvfmwaiPV-ayHqe_yDJri6ih8/s1600/Screen+Shot+10-07-16+at+11.28+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaNwx9a1QnJ0UykbH66MtsJGZ4dXghFay2EpBlYM23e30Fda1zOIBRFEzSPfB8csaBJ0GFDU5NFQGvXccc7YkgLY74rIPsM3a0nPenT0qLRhWFOJpsCABGvfmwaiPV-ayHqe_yDJri6ih8/s640/Screen+Shot+10-07-16+at+11.28+PM.PNG" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b><br /></b></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><b><br /></b></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div style="direction: ltr; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; unicode-bidi: embed; vertical-align: baseline;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-6387340511538447292016-09-16T22:30:00.003+03:002016-09-16T22:31:31.276+03:00Suunnitteluvaiheen aikatauluNoudatan tässä blogissa Lean Construction periaatteita. Tämä kirjoitus voisi olla esim. 10.000 kirjainta kattava perustelu asian fiksuudesta.(tässäkin meni jo kymmeniä hukkaan).<br />
<br />
Poistan hukkaa, totean, että käyttäkään Last Planner -periaatetta suunnitteluaikataulun tekemiseksi.<br />
<br />
Kaikki osapuolet tyhjän seinän eteen, post-it lappuja + kynä käteen. Joku fasilitoi. Suunnittelijat laittavat omat työvaiheensa seinään. Suunnittelijat siirtelevät omia työvaiheita sopimaan muiden suunnittelijoiden töihin. Suunnittelijat kehittävät uusia työvaiheita, jotta he saavat omat "oikeat" työvaiheet toteutettua keskenään yhteensopivina.<br />
<br />
Lopputuloksena karkea aikataulu, josta voidaan generoida kalenterivuoteen sopiva aikataulu.<br />
<br />
Ja tämä ei tarvitse allianssia, vaan pari workshoppia.<br />
<br />
Yksinkertaista + yhteistyötä.<br />
<br />
Ja tietokoneen käyttö on kielletty tässä ensimmäisessä vaiheessa.<br />
<br />
<b>Viikon kuva:</b><br />
Tästä se lähtee...<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNuIhz2Mx9H9w-TEeYNoSmJo1utyPPa77hNPb2RsKjwKR_O3mcXERuoszGJqhy3BS1P0JxPI8_zj6gBWGwzYUZ84o3KVPRMZqjZ8fWey0OqkuxrCxakuBkZy3J6MQ6KJWnpHy6uFJ3a9F6/s1600/Screen+Shot+09-16-16+at+10.18+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNuIhz2Mx9H9w-TEeYNoSmJo1utyPPa77hNPb2RsKjwKR_O3mcXERuoszGJqhy3BS1P0JxPI8_zj6gBWGwzYUZ84o3KVPRMZqjZ8fWey0OqkuxrCxakuBkZy3J6MQ6KJWnpHy6uFJ3a9F6/s320/Screen+Shot+09-16-16+at+10.18+PM.PNG" width="314" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-3925287501823297362016-06-11T15:32:00.004+03:002016-06-11T15:33:30.688+03:00Tietomallit pilvessäUusin blogini löytyy täältä:<br />
<br />
<a href="https://energistarakentamista.com/2016/06/08/tietomallit-pilvessa/" target="_blank">https://energistarakentamista.com/2016/06/08/tietomallit-pilvessa/</a><br />
<br />
<br />
<b>Viikon kuva</b>.<br />
"Kaikki" linkitettynä,<br />
Linked data / Drumbeat. Ei ole olemassa yksittäistä tietokantaa - puhumattakaan ASCII tekstipohjaisista 3d malleista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoy525O1SiUTmPmgti-LvgC8lXPwV91PnNl2gcWKwPwLqObDbOKhd_8L2OmWNtjGAiCn_lvFY3JdBr8P_-Ck3LuPCX2GV0VxodJRbocRDO2I9akQvSe8fjI9MLnc0SnPSe0n_2COZAC4Wp/s1600/Screen+Shot+06-11-16+at+03.27+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="203" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoy525O1SiUTmPmgti-LvgC8lXPwV91PnNl2gcWKwPwLqObDbOKhd_8L2OmWNtjGAiCn_lvFY3JdBr8P_-Ck3LuPCX2GV0VxodJRbocRDO2I9akQvSe8fjI9MLnc0SnPSe0n_2COZAC4Wp/s320/Screen+Shot+06-11-16+at+03.27+PM.PNG" width="320" /></a></div>
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-17711145871474094262016-05-04T21:57:00.000+03:002016-06-11T15:33:48.277+03:00Autodeskin lisenssikäytäntö muuttuu / muuttuiViimeisen vuoden ajan olen hikoillut tämän jutun kanssa:<br />
<a href="http://arksystems.fi/uutinen-autodesk-muutos.htm">http://arksystems.fi/uutinen-autodesk-muutos.htm</a><br />
<br />
Ym. jutussa on (käsittääkseni) vanhaa tietoa, Suiteja voi päivittää vielä kesäkuun loppuun asti.<br />
Täällä blogin kirjoutushetken viimeisin tieto:<br />
<a href="http://www.autodesk.com/products/perpetual-licenses/perpetual-licenses-faq">http://www.autodesk.com/products/perpetual-licenses/perpetual-licenses-faq</a><br />
<br />
Kyseessä siis Autodeskin muuttuva lisenssikäytäntö. Kesäkuun jälkeen ei myydä enää yksittäisiä lisenssejä / suppareita, vaan ohjelmat pitää ostaa vuokralisenssiperiaatteella.<br />
<br />
Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että <b>nyt menee rahaa</b>, jos aiot kasvattaa firmasi henkilökuntaa tai vaihtaa BIM ympäristöäsi Revit -maailmaan.<br />
<br />
Softamyyjät varmaan kertovat sinulle hyvät perustelut päivityksen kannattavuudelle, mutta tässä minun vinkkini:<br />
<br />
- Jos aiot muutaa AutoCAD ympäristösi Revit ympäristöksi seuraavan 3 vuoden aikana: Osta lisää / vaihda olemassa olevia ACA lisenssejä BDSP lisensseiksi kesäkuun aikana.<br />
<br />
Toinen vinkkini on, että osta Autodeskin osakkeita. He tulevat tekemään järjettömän (insane) tuloksen tänä vuonna. Kaikki vähänkin järkeä omaavat firmat tekevät uusia lisenssiostoja / päivittävät vanhoja autocadejä Building Design Suite Premiumiksi.<br />
<br />
Mutufaktaa hintapolitiikasta, jos hommaat vuokralisenssin kesäkuun jälkeen:<br />
BDSP paketti vuosivuokra hieman alle 4.000e, 1. lisenssi<br />
<br />
Microsoft on ystävä. Autodesk on ystävä. Olen yhtä heidän kanssa. He täydentävät minut.<br />
<div>
<br /></div>
Revin siitä.<br />
<br />
<b>Viikon kuva:</b><br />
Mielestäni hieno kuva Autodeskiltä koskien lisenssimuutosta: "Minkäs teet, kello tikittää?"<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwxEJmJnbh7eLMZYciX52_q7gYz1SGVqXOqo57882rgZdO6utMo-LXki0gqDGfQThQ-ip7gNIebaJFCAya0oh2vlIxNHyjHDSPA9bSiHFnOEnX9Fu3LFPqug9nlIEWSN2V9kgLDheLMxpR/s1600/Screen+Shot+05-04-16+at+09.22+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="161" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwxEJmJnbh7eLMZYciX52_q7gYz1SGVqXOqo57882rgZdO6utMo-LXki0gqDGfQThQ-ip7gNIebaJFCAya0oh2vlIxNHyjHDSPA9bSiHFnOEnX9Fu3LFPqug9nlIEWSN2V9kgLDheLMxpR/s320/Screen+Shot+05-04-16+at+09.22+PM.PNG" width="320" /></a></div>
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-54185640767382030982016-03-18T21:33:00.000+02:002016-03-18T21:33:52.846+02:00Internet + LVI + 1998<br />
<br />
Koska minulla ei ole mitään uutta sanottavaa, käytän hyödyksi Cadnet -verkkolehteen vuonna ~1998 kirjoittamaani vuodatusta ISDN yhteyksillä varustetun LVI-suunnittelufirman (Asplan Oy, RIP) tietoliikenneyhteyksistä.<br />
<br />
Oli ne kuitenkin paremmat, kuin samaan aikaan vaikuttaneen Niemen (RIP) toimiston verkkoyhteydet, jotka olivat ADIDAS + floppy -verkkoon perustuvia liitäntöjä...<br />
<br />
---<br />
<br />
<div>
<br /></div>
<br />
<br />
<table border="0" cellpadding="0" cellspacing="10" class="MsoNormalTable" style="mso-cellspacing: 6.0pt; mso-padding-alt: 0cm 0cm 0cm 0cm; mso-yfti-tbllook: 1184; width: 600px;">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 0cm 0cm 0cm 0cm; width: 60.0pt;" valign="top" width="100"></td>
<td style="padding: 0cm 0cm 0cm 0cm; width: 300.0pt;" valign="top" width="500"><h1>
<span style="color: maroon; font-family: "verdana" , "sans-serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Internet-yhteyksiä arpomalla</span><o:p></o:p></h1>
</td>
</tr>
<tr>
<td style="padding: 0cm 0cm 0cm 0cm; width: 60.0pt;" valign="top" width="100"><div class="MsoNormal">
<span style="color: maroon; font-family: "verdana" , "sans-serif"; font-size: 10.0pt;">.</span><o:p></o:p></div>
</td>
<td style="padding: 0cm 0cm 0cm 0cm; width: 300.0pt;" valign="top" width="500"><div class="MsoNormal">
<strong><span style="color: maroon; font-family: "verdana" , "sans-serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kaikki me tiedämme,
että internet-yhteydet eivät toimi silloin kun olisi suurin kiire ja vian
selvittämiseen ei riitä enää peruskoulun päästötodistus...</span></strong> <o:p></o:p></div>
<span style="font-family: "verdana" , "sans-serif";">Minulla ongelmat alkoivat
tietenkin maanantaina. Viikonlopun työrupeaman jälkeen olisi aika toimittaa
valmistuneet CAD-kuvat sähköpostilla työn tilaajalle. Vihdoinkin olen saanut
aikataulun pitämään...<br />
<br />
Avaan tietokoneeni ja otan yhteyden internetoperaattorille. Tiimalasi pyörii
ja mitään ei tapahdu. Uusi yritys - sama juttu. Aloitan vian selvityksen.
Käyn läpi puhelinnumerot, johdot ja muuta yhteysasetukset. Kaikki on
kunnossa. Soitan puhelinlaitokselle - onko vika heidän keskuksissaan? Muistuu
parinvuoden takaiset ajat, jolloin hommasimme ISDN-yhteyden. Se toimi tai ei
toiminut. Aina kun soitin puhelinlaitoksen vikanumeroon, niin pienen
pallottelun jälkeen puhelimen toisessa päässä oli yksi ja sama asentaja.
Näytti siltä, että hän oli ainoa, joka tiesi miten systeemin pitäisi toimia.<br />
<br />
Nyt puhelinfirman kaveri epäilee, että ISDN-boksissamme on vanha firmware.
Niin, onhan siitä jo puolivuotta kun se on päivitetty. Päivitys onnistuu
kuulemma heiltä nykyään etätyönä. Eipä aikaakaan, kun soittosarjamme alkaa
surista. Hetken kuluttua tulee soitto. ”Homma selvä, päivitin uuden softan”,
kuuluu puhelimesta. Ja sitten nettiin…<br />
<br />
No niin, nyt pääsen jo kirjautumisilmoitukseen. Mutta ei sen pidemmälle.
Asetusten tarkastaminen alkaa taas. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Windows
95 olisi päättänyt muuttaa oletusasetuksiaan itsenäisesti. Kaikki vaikuttaa
kuitenkin olevan kunnossa. Eikä varakoneiltakaan pääse sisälle. Ja tällä
kertaa mikrotuen perinteinen lääke - virrat pois-virrat päälle - ei tuo apua.<br />
<br />
Ei auta muuta kuin soittaa Internet-operaattorin tekniseen tukeen. Puhelimeen
vastaakin vanha tuttu: ”Olet jonossa, palvelemme teitä hetken kuluttua”. </span><br />
<span style="font-family: "verdana" , "sans-serif";">Onneksi puhelimessani on
ulkoinen kaiutin, joten voin laskea luurin pöydälle ja kuunnella puhelimesta
pimpelipomia. Puolentunnin päästä se jo hieman kyllästyttää, mutta olen
päättänyt kestää kuin mies.<br />
<br />
Käyn lounaalla ja kun tulen takaisin, Pimpelipom jatkuu edelleen, kunnes
lopulta: ”Hyvää päivää, kuinka voin auttaa?”. Kaappaan luurin ja selitän
tilanteen. Ei ole luurin toisessa päässä olevalla kaverillakaan helppoa.
Taustalta kuuluu aivan tajuton puhelimien pirinä ja ihmisten puhe. Käymme
perusasetukset läpi, vaikka yritän kertoa, että olen ne jo käynyt. Tai
kyllähän kaikki kannattaa tarkistaa - yleensä virheet ovat todella alkeellisia
tyyliin ruksi väärässä paikassa. </span><br />
<span style="font-family: "verdana" , "sans-serif";">Kun kerron
laitteistostani, saan kuulla, että systeemini ei edes pitäisikään toimia. ”On
kaksi vuotta ongelmitta toiminut”, vastaan. Se ei sitten olekaan ongelmana.
Kaveri kysyy tunnustamme ja salasanaa. Hieman arvelluttaa antaa niitä
puhelimella, mutta minkäs teet? Kerron samalla, että kun ISDN-boksimme
ohjelmaversio päivitettiin, niin pääsin hieman pidemmälle kirjautumisessa.
”Ahaa, teillä on siis ”Mocsan” boksi?”. ”Jep”, vastaan. ”Niissä onkin ollut
vikaa”, kuuluu puhelimesta. Mietin, että kuinka niin vikaa? Viimeviikolla se
toimi ihan hyvin. Puhelimesta kuuluu pientä muminaa
”…tunnusolitämäjasalasanatämä”. Kohta saan luvan yrittää yhteyttä uudelleen.
Otan yhteyden ja voilá, olen netissä. Kiittelen, vaikka en saanut läheskään
selkokielistä selvitystä siitä, mitä tapahtui. <br />
<br />
Nyt yhteys on toiminut jo pariviikkoa vaihtelevalla menestyksellä.
ISDN-yhteydessä en saa toista B-kanavaa aukeamaan ja yhteys katkeilee
satunnaisesti. Tuleepa jopa ilmoituksia, että linjat ovat täynnä.<br />
<br />
No, ne ovatkin internet-yhteyksiä, ei sen kummempia.<br />
<br /><b><br />Viikon kuva:</b></span><br />
<span style="font-family: "verdana" , "sans-serif";">Parasta mitä rahalla voi saada:</span><br />
<span style="font-family: "verdana" , "sans-serif";"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-ds9igfK6Ot-zpABR4h7bjovzWT3HfI8EFPr6eavDiSVVK_jaGnE8-96lo3EfJ9BMF-MNLfcI-Hkv5EIO6cB-WC1DSX3u6ofSLTpcy_4y0P42ce74Sm2Z7X9dHSPCA201Ddn80PNTEwmp/s1600/Screen+Shot+03-18-16+at+09.28+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="226" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-ds9igfK6Ot-zpABR4h7bjovzWT3HfI8EFPr6eavDiSVVK_jaGnE8-96lo3EfJ9BMF-MNLfcI-Hkv5EIO6cB-WC1DSX3u6ofSLTpcy_4y0P42ce74Sm2Z7X9dHSPCA201Ddn80PNTEwmp/s320/Screen+Shot+03-18-16+at+09.28+PM.PNG" width="320" /></a></div>
<span style="font-family: "verdana" , "sans-serif";"><br /></span><span style="font-family: "verdana" , "sans-serif"; font-size: 10.0pt;"><br /></span></td>
</tr>
</tbody></table>
<!--webbot bot="Include" endspan i-checksum="39347" --><o:p></o:p>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p><br /></o:p></div>
terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-41325050277348131172016-02-06T14:59:00.001+02:002016-02-06T15:50:29.020+02:00Matkaraportti, Sveitsi 2016Kävin kääntymässä talotekniikkasuunnittelun yhteistyökumppanin luona Sveitsissä, jälleen kerran.<br />
<br />
Sveitsissä tapahtuu BIMin osalta todella paljon ja nopeasti. Heidän Bauen Digital (<a href="http://www.bauen-digital.ch/de)">http://www.bauen-digital.ch/de)</a> -organisaatio (joka perustettiin about vuosi sitten) kattaa suurinpiirtein kaikki alan ammattilaiset suunnittelijoista urakoitsijoihin. Osa tilaajistakin on erehtynyt mukaan.<br />
<br />
Bauen Digitalissa memberinä on mm. buildingSMART Switzerland<br />
<br />
«BIM Evolution oder Revolution?» kyselee sivusto. Sanoisin, että Sveitsissä se on on Revolution.<br />
<br />
Omalla työpaikalla on ravannut sveitsi-professoreja delegaatioineen kohtalaisen usein. Tiedonjano on valtava, imuohjaus taitaa toimia.<br />
<br />
Sveitsissäkin Revit=BIM. Heillä on ollut käytössä muita softia MEP puolella (Plancal) mutta nyt ne kuulemma päivittyvät "uuteen maailmaan". Arkkitehdeiltä on kuulemma vaihtumassa piirtosoftat Revittiin. Jotenkin jää huono maku suuhun, kun IFC:n edut häviävät markkinakoneiston rattaisiin. Toisaalta, Sveitsi elää BIM huumassa, he eivät ole vielä hahmottaneet "todellisen" bim-yhteistyön merkitystä.<br />
<br />
Rakennesuunnittelusta en saanut tartuntapintaa. MEP toimisto sanoo, että he näkevät vain arkkitehtimalleja. Jossain ne rakennemallitkin on oltava, eli en tiedä, onko siellä käytössä Tekla vai ei?<br />
<br />
Sveitsiläiset panostavat vahvasti alkupään suunnitteluun. Heille luonnosvaihe on todella tärkeä. Yhteistyökumppanimme tekee tilapohjaista mep-mitoitusta / vaatimusmäärittelyä kuten isossa maailmassa tehdään. Energiasimuloinnit tehdään itse mallinnetulla geometriamallilla.<br />
<br />
Suunnitteluryhmä on tottunut integroitumaan - oma käsitys on, että he integroituvat "normaalin" suunnittelumetodiikan kautta, eivät bim-tiedonvaihdon kautta. Sveitsissä suunnittelu suunnitellaan suunnitteluorganisaation sisällä, post-it lappuja seinät täynnä. Mitä tietoa tarvitsen, mitä tietoa toimitan eteenpäin? Mikä vaihe pitää olla tehtynä ennen kuin voin aloittaa seuraavan?<br />
<br />
Suunnittelun ohjausorganisaatio ei häiritse ammattilaisten työtä, ainakaan "hyvissä" kohteissa - ei kaikissa. Olen kateellinen, sillä suomalainen suunnitteluorganisaatio ei osaa enää itseorganisoitua ilman rakennuttajakonsultin pakotusta. Vielä 1990 luvun alussa arkkitehti veti projektit ja yhteistyö oli saumatonta. Laman seurauksena tilaajaorganisaation henkilöstö väheni radikaalisti. Tämä ammattilaisten kaventaminen synnytti rakennuttajakonsulttien ammattiryhmän ja yhteistyö sekä rakennuttamisen kustannukset vähenivät Windows. 3.0 Excelissä (jota juuri ja juuri osattiin käyttää...)..<br />
<br />
Yleistäminen lienee minulla pieni ongelma - eivät he Sveitsissä aina toimi yhteistyössä, kuten ei se aina ole Suomessakaan työtapana..<br />
<br />
Sveitsissä suunnittelijat mallintavat, urakoitsijat eivät vielä käytä malleja. Suunnittelijat tekevät omia mallejaan, integroituvat hieman alkeellisemmin kuin pohjoismaissa. Kun tuo integroituminen tuollakin alkaa tapahtua, alkaa IFC:nkin merkitys nousta. Tai toisaalta, jos kaikila on Revit, niin mitäs siitä IFC:stä sitten...<br />
<br />
MEP suunnittelija toimii melkein kuten Saksassa, tekee mm. käsittämättömän nivaskan paperia (Deviauszug) jossa jokaisen komponentin perässä on tieto määrästä + tyhjä viiva, jonne urakoitsija antaa sen osan hinnan. Viimeisellä sivulla sitten on yhteenvedossa tyhjä rivi, jonne urakoitsija voi laittaa kokonaishinnan. (jotenkin tulee mieleen Berliinin lentokenttä ja "paras hinta on alin hinta" logiikka...)<br />
<br />
Jos hinta on oikealla planeetalla, niin urakoitsija voi saada jopa piirustukset nähtäväksi. Ei pysty skandinaavi ymmärtämään logiikkaa...<br />
<br />
Yleisesti:<br />
Sveitsissä on käynnissä sama hype kuin oli Englannissa ~4 vuotta sitten. Jos he menevät samalla nopeudella eteenpäin, niin kohta heistä tulee uusi bim-tähti maailmankartalle.<br />
<br />
Osaamista, rahaa, kunnianhimoa ja pikkutarkkuutta heiltä löytyy.<br />
<br />
<b>Viikon kuva:</b><br />
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDFKNBkClNQGrMBHZVDb3NBXxT6b_bkXXBDXwcFgqLk33PpxdY2epKwoh86d2c-1h9mW2bx3VjNisq7UJx9scxZtlFOU8Cihr0FBauANF1eNqC4UQUe7tvoOtQ19wmgxL-wrI8-oXzri2G/s1600/Screen+Shot+02-06-16+at+02.48+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="194" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDFKNBkClNQGrMBHZVDb3NBXxT6b_bkXXBDXwcFgqLk33PpxdY2epKwoh86d2c-1h9mW2bx3VjNisq7UJx9scxZtlFOU8Cihr0FBauANF1eNqC4UQUe7tvoOtQ19wmgxL-wrI8-oXzri2G/s320/Screen+Shot+02-06-16+at+02.48+PM.PNG" width="320" /></a></div>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-45660781525861471402016-01-30T16:58:00.001+02:002016-01-31T09:44:23.435+02:00Iso-Britannia ja MEP BIM 2016, matkaraporttiTein kierroksen Iso-Britanniaan yhdessä markkinointikoneistomme kanssa. Tavoitteena oli selvittää, mitä siellä tapahtuu.<br />
<br />
Yritysvierailujen jälkeen voi todeta, että ei se mikään Onnela ole. Mutta paljon siellä tapahtuu.<br />
<br />
Matka alkoi Birgminhamista, jatkuen Lontoon kautta Leedsiin.<br />
<br />
Kaikissa paikoissa oli hahmotettu tietomallinnuksen merkitys, Level 2 tason suunnittelu oli tiedossa ja Level 3 tasoa pelättiin / ihmeteltiin.<br />
<br />
Kokonaisuudessaan minulle jäi kuva, että tilanne siellä on kenttätasolla kohtalaisen sama kuin Suomessa. BIM on laajasti hyväksytty, toisaalta siellä ei ole mahdollisuutta olla hyväksynmättä, johtuen valtion painostuksesta / panostuksesta.<br />
<br />
Suunnittelijoilla tuntuu olevan homma hallussa, ymmärtävät että tietomallinnus on jotain erilaista kuin normaalien kuvien tuottaminen.<br />
<br />
Energia-asiat olivat pinnalla, Energiatodistus (EPC) oli heillä hittituote -> miten se tehdään dynaamisen laskennan kautta? Tuntui olevan paljon monimutkaisempi systeemi kuin Suomessa. Valittivat myös, että Energiaministeriö muuttaa sääntöjä vuosittain... (jotenkin tuttua?)<br />
<br />
COBie oli kentällä ihmetyksen kohde, sillä ne organisaatiot jotka tajusivat jotain FM.stä, eivät tajunneet miten COBie sitä hyödyttää. Käytännössä sain fiiliksen, että COBie Excelit tehdään, koska se on tilattu. Minulle jäi epäselväksi, käyttääkö sitä tietoa kukaan. Veikkaan, että ei käytä.<br />
<br />
Eniten miellytti yksi kommentti; "Kuka kertoo, mitä COBien sisällä pitää olla". Minunkin mielestä sisältö pitää käydä läpi tapauskohtaisesti, ei voi olla tilannetta että "Laitetaan kaikki tieto Exceliin"...<br />
<br />
UK:lla on niin nuori kulttuuri tietomallinnuksen piirissä, että heille Revit=BIM. Autodeskin kaverit ovat hoitaneet homman hienosti. IFC on tiedossa isommissa firmoissa, mutta se on sivuroolissa, koska "kaikilla" on Revit. Se on BIM; se, mitä tilaajat tilaavat... never ending story.<br />
<br />
Oli hieno olla maailman johtavassa rakennusten tekniikkaa suunnittelevassa toimistossa juttelemassa MEP BIM Development Managerin kanssa, jolla oli visio hallinnassa. Ja hän myös toteutti sitä; legendaarinen lause: "If this does not go through, I do not have a job after a six months". kaikista hienointa oli se, että juttu mitä kaveri yritti saada sisään firmaan, oli keksitty Granlundilla jo 2000 luvun alussa Hännisen, Jokelan ja Laineen toimesta. Pikkuisen hyödynnettiin myös Kiviniemen väitöskirjaa Stanfordista. Ja se idea toteutettiin myös Roomex -nimiseksi softaksi ~2005.<br />
<br />
Periaate (laajennettu Roomex):<br />
Tilatyypille annetaan vaatimuksia, esim. ilmamäärät neliöpohjaisesti-> linkitys ARK tilaan -> palvelualueet kasaan -> simulointien lopputuloksen kiinni tilaan -> niiden perusteella suunnittelijan arvot tilaan -> tietojen keräys palvelualueittain -> ilmamäärät/nestevirrat -> laiteluettelo -> urakoitsijahyväksyntä -> as-built tiedot -> mitatut tiedot -> BIM2FM alkaa<br />
<br />
Toisella tavalla ilmaistuna:<br />
Toimistokoppi 2 l/s m2 -> 301TK01 -> 23,8 l/s-> 25 l/s -> 3.4 m3/s -> LP 0,77 l/s, P 0,77 l/s, FV 0,96 l/s, JP 1,3 l/s, FV 1,3 l/s. -> Kiina xxxzzz -> hylätty -> Recair zzzxxx, OK -> tiedot kannassa -> säätömies; 26 l/s, suunnittelija; OK, koneen ilmavirta 3,35 m3/s; OK<br />
<br />
Näin meillä on tiedot tallessa vaatimuksista ylläpitoon.<br />
<br />
Yhteenvetona; firmat missä kävimme, ymmärsivät ym. skenaarion. Mutta heidän toimintakulttuuri ei käsitellyt ylläpitomaailmaa juuri ollenkaan.<br />
<br />
Sama tilanne on mielestäni myös Suomessa. TATE-suunnittelutoimistoilla ei ole rajapintaa FM toimintaan, joten heidän näkemys rajoittuu vain rakentamisaikaan.<br />
<br />
Kuten myös meiltä suunnitelmia tilaavien osapuolten näkemys.<br />
<br />
<b>Viikon kuva:</b><br />
<b><br /></b>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZ_yitugZ4QdQYRkX8eW49g-fDZo8F0TcQTvD5RhT5A-DkK3H-yeC5dX80naGCJ_f048ue-KlJn_bL7MfmYy4GZLtAYoBrbqdOEy8VrVOnkLAC6vGx4o-WtlCrsIIRrqAmudqtd1EbUjAp/s1600/Screen+Shot+01-30-16+at+04.07+PM.PNG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="159" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZ_yitugZ4QdQYRkX8eW49g-fDZo8F0TcQTvD5RhT5A-DkK3H-yeC5dX80naGCJ_f048ue-KlJn_bL7MfmYy4GZLtAYoBrbqdOEy8VrVOnkLAC6vGx4o-WtlCrsIIRrqAmudqtd1EbUjAp/s320/Screen+Shot+01-30-16+at+04.07+PM.PNG" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4764373098489633579.post-62364292878195579602016-01-22T14:02:00.004+02:002021-03-26T22:31:04.219+02:00YTV2012 täydentyy liitteilläBuildingSMART Finland on tehnyt täydentäviä liitteitä Yleisiin Tietomallivaatimuksiin.<br /> <br /> Liitteet ladattavissa täältä:<br /> <a href="https://www.blogger.com/#">bSF YTV2012 täydentävät liitteet</a><br /> <br /> tai hankkimalla ne RT-kortiston kautta,<br /> <a href="https://buildingsmart.fi/yleiset-tietomallivaatimukset-ytv/">Määrälaskenta ja prosessikuvaukset</a><br /> sekä<br /> <a href="https://www.blogger.com/#">Tilaajaohjeet tietosisältövaatimuksista</a><br /> <br /> Uudet ohjeistukset tehtiin tilaajaa avustaviksi, sisältäen TATE-määrälaskennan vaatimukset suunnittelijalle sekä tietosisältövaatimukset ARK ja RAK malleille.<br /> <br /> Lisäksi bSF TATE-ryhmä julkaisi SKOL ry:n teettämän <a href="https://www.blogger.com/#">prosessiohjeen </a>mm. alakattosuunnittelusta, reikävarauksista ja rakennemallin valmiusasteesta. SKOL ry teetti tämän ohjeistuksen vuonna 2014, ja nyt se jatkaa eloa buildingSMART Finlandin ylläpitämänä. Tämäkin on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä eri rakennusalan järjestöjen välillä.<br /> <br /> Minulta pyydettiin bSF talotekniikkatoimialaryhmän puheenjohtajana kommnentti TATE-ohjeistusten julkaisun yhteydessä, tässä referaatti siitä:<br /> <br /> ”Suomi on tippunut tietomallintamisen kärkijoukoista viimeisen viiden vuoden aikana”, toteaa bSF talotekniikan toimialaryhmän puheenjohtaja Tero Järvinen. ”Emme ole pystyneet hyödyntämään jo 15 vuotta käytössä olleita mahdollisuuksia rakennushankkeiden prosessien uusimisessa. Toimimme edelleen samantyyppisillä toimintamalleilla kuten on toimittu viimeisen 30 vuoden aikana. Ei kannata ihmetellä, miksi rakennusalan tuottavuus on pohjamudissa verrattuna muihin toimialoihin. ” <br /><br />”Mielestäni meidän pitäisi unohtaa termi tietomallintaminen, se tuntuu vain sotkevan yksinkertaisia asioita. Rakennushankkeessa mukana olevien tarkoitus on tehdä rakennusten käyttäjille heidän toimintaansa parhaiten soveltuvia sisäympäristöjä, huomioiden elinkaari- ja arkkitehtoniset näkökulmat. Parhaiten onnistumme tässä tehtävässä toimimalla yhteistyössä, unohtaen osaoptimoinnin ja käyttäen nykyaikaisia tekniikoita niille soveltuvilla prosesseilla. Näitä toimintoja kutsutaan normaalisti esim. suunnitteluksi, rakentamiseksi, valvonnaksi jne. Meillä ei voi olla tietomallipohjaista suunnittelua – on vain suunnittelua.” <br /> <br /> Nyt julkaistavia prosessikuvauksia noudattaen jokainen osapuoli voi olla mukana nykyaikaisessa rakennushankkeessa – pelkästään TATE-tekniikan määräluetteloiden käyttö toimitilarakentamisessa tuo arviolta 50M€ vuosisäästön tilaajille. <br /> <br /> Ohjeistuksia suomeen mahtuu. Enää puuttuu niiden käyttäminen ja toteuttaminen tilaamisessa, suunnittelussa sekä urakoinnissa.<br /> <br /> Viikon kuva:<br /> <br /> <br /> <br /> <a href="https://www.blogger.com/#"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_Ki79l27YDUtsDOW52V7EfoC5vFGrsbA8uHwh307Hd93q2jtrp3GTbLpWzgIxtznu-baUDDeU6DrT8R9V96vz0Wn4YTLqBaUY98mOJT6vVl2bPEf59qJbp70Ho2sE-OdqQNAV2PiDG8ug/s320/Screen+Shot+01-21-16+at+12.07+PM.PNG" /></a> terojhttp://www.blogger.com/profile/16468052189046912772noreply@blogger.com1