LVI-suunnittelija on laiska

Yksi asia on vahvistunut muutamien vuosien seurannan ja asioiden pohtimisen jälkeen.

Ne projektit, joissa on geometrialtaan epätarkka LVI-mallinnus johtuu osaltaan siitä, että LVI-suunnittelija on laiskotellut luonnosvaiheessa.

Minulta on usein kysytty, että mitä TATE-suunnittelijat tekevät luonnosvaiheessa? Alan kertoa energiasimuloinneista, järjestelmävalinnoista, laiteluetteloista, palvelualueista jne.

Sitten hahmotan, että usealle arkkitehdille, rakennuttajalle, tilaajalle jne. TATE-suunnittelu on kanavien, putkistojen ja kaapelihyllyjen mallintamista. Ehkä jopa liian suuren iv-konehuoneen ehdottamista. 

Ajatusmaailman ero on suuri. En pysty välillä mitenkään perustelemaan, että vaikka ehdotussuunnitteluvaiheessa ei syntynytkään massoihin perustuvaa kolmea eri vaihtoehtoa koko rakennuksen osalta, niin kyllä kuitenkin jotain on tehty.

On mietitty - suunniteltu - tehty kaaviot, järjestelmät ja ajatus siitä, miten rakennuksen keuhkot, verisuonisto ja hermot tulee tehdä.

Valitettavasti tietomalliohjeissa ja -vaatimuksissa puhutaan enimmäkseen tilavarauksista, päärungoista ja muusta "tilaa" vievästä tekniikasta.

Ja ym. lauseeseen liittyy otsikon mukainen tilanne. TATE-suunnittelijan on todella helppo uppoutua matematiikkaan, kaavioiden ja laiteluettelon luomiseen. Tämä työmäärä harvemmin näkyy ulospäin suunnitteluryhmälle. 

TATE-suunnittelijan tehtävänä on luoda järjestelmiä. Putkistojen, kanavien ja kaapelihyllyjen mallintaminen tulee sen jälkeen.

Jos aika ei enää riitä tilavarausten tekemiseen ja varsinkin tiedonsiirron varmentamiseen arkkitehdille ja rakennesuunnittelijalle, niin ollaan ongelmissa toteutussuunnitteluvaiheessa. Tiedonsiirrolla tarkoitan kommunikointia, keskustelua siitä mitkä ovat TATE:n tilatarpeet. IFC ei liity asiaan mitenkään.

Yleissuunnitteluvaihe on tärkein vaihe TATE-suunnittelussa. Jos TATE (tai LVI) on laiska tässä vaiheessa, niin jatkossa on tiedossa ongelmia.

TATE:n yksi tehtävistä yleissuunnitteluvaiheessa on varmistaa, että ympäristö muokkautuu sellaiseksi, että TATE-verkostot pystytään mallintamaan toteutusvaiheessa oikeaan paikkaan, oikeilla tiedoilla jne. TATE-suunnittelija ei itse tarvitse tämän tekemiseen mallinnusta, mutta muut osapuolet tarvitsevat. Siksi tulee tehdä 3D-mallihuoneita ja -alueita määritellystä osasta rakennusta. Näin ne osapuolet, jotka eivät TATE-suunnittelua tunne / eivät siitä välitä, saavat paremman kuvan TATE:n tilantarpeista.

On helpompi perustella mallin avulla, että kamat eivät mahdu kuin sanoa, että tarvitaan lisää tilaa. TATE:n tulisi tehdä ehdotussuunnitteluvaiheessa sellaisia mallinnuksia, joita ei voida toteuttaa. Asia pitää pystyä perustelemaan muille osapuolille.

Jos tämä perustelu tehdään toteutussuunnittelun aikana, niin LVI-suunnittelija saa mennä katsomaan peiliin. Jos kamat eivät mahdu alakaton sisälle, voi mennä katsomaan peiliin. Ei se ole "arkkitehdin vika", vaan se on TATE-suunnittelijan huolimattomuutta. Asia olisi pitänyt selvittää yleissuunnittelun aikana. Olettaen tietenkin että rakennuksen yleissuunnitteluvaiheen speksit tilojen / rakenteiden suhteen eivät ole muuttuneet eikä arkkitehti ole salaa muuttanut (pienentänyt) sovittuja tilavarauksia. Tai rakennesuunnittelija tunkenut iv-kuilut täyteen tukirautoja.

Miksi TATE ei aina tee ehdotus- ja yleissuunnitteluvaiheessa töitään?

Yksi syy voi olla se, että kohteita hinnoitellaan edelleen vanhojen periaatteiden mukaisesti. Suunnittelun painopiste on siirtynyt hankkeen alkuvaiheeseen (mikä on loistavaa) mutta kenties tarjotun suunnittelun hinta on tehty perinteisesti. Jos tehdään enemmän ja asiakas saa jotain muuta kuin 20v sitten, niin tosiasia on se, että se maksaa myös enemmän.

Enää ei ole tietomallipohjaista suunnittelua.

On vain suunnittelua.

Viikon kuva:

Usko tai älä, tämä on tietomalli

Kirjoitussuojattu USB-tikku

Tämä ei liity tämän blogin aihepiiriin, mutta laitanpa kaikille ongelman kanssa painiville tiedoksi.

Jos sinulla on USB-tikku, joka ei suostu avautumaan, ilmoittaa että "write protected", niin tässä ohjeet korjaamiseen Win7:ssa (ja varmaan kasissakin).

Googlasin asiaa ja tämä tuntui olevan hakusessa kohtalaisen monella. Kerrottiin, että regeditillä pääsee puukottamaan, mutta ei auttanut minun tapauksessani. Eikä auttanut ohjeet, jotka oli kerrottu käskystä diskpart -> piti opetella itse...

Mene Command Promptiin (CMD.exe), kirjoittele seuraavat litaniat:

diskpart

list disk

select disk x (ja se äksä on siis se levy, jonka megatavumäärä on se, minkä kokoinen on muistitikkusi. Huomaa ero GB:llä ja MB:llä...)

attributes disk clear readonly

clean

create partition primary

list volume

select volume x (ja sama homma, valitse se numero, joka näkyy listauksessa)

format fs=fat32

Ja se on siinä. Muistitikku toimii jälleen.

Nimimerkillä: "uusia USB-tikkuja kourallinen".

Pitäisi varmaan käyttää sitä "eject media" toimintoa, kun vetelee usb-tikkuja koneesta.

Ja sitten hakusanoja googlelle:
USB stick write protected how to 

Objektien lukumäärä

Tein erääseen seminaariin pientä vertailevaa salapolisiitutkimusta siitä, kuinka paljon löytyy yksittäisiä objekteja eri suunnittelualojen kesken. Siis graafisista tietomalleista (IFC), ei tietokannassa majailevista lisäkilkkeistä.

Vaikka osasin odottaa haluttua lopputulosta, niin suuruusluokat eri suunnittelualojen välillä pääsivät hieman yllättämään.

Kohde on peruskorjattava sairaala, 36.000m2.siitä on tehty hyvätasoiset tietomallit ARK, RAK ja TATE-puolen objekteista.

Yksi yllätys oli se, että ARK mallin ja RAK mallin välillä oli aika iso ero: ARK 31.000 objektia ja RAK mallissa 85.000 objektia. Olisi luullut asian olevan toisin päin.

TATE-mallissa on 470.000 objektia.

Siinä yllätti se, että sähköpuolella on "vain" 70.000 objektia, kun esim. vesi ja viemäripuolella niitä on 147.000. Tosiaalta IV-puolella objekteja on 87.000, joten ollaan samassa haarukassa sähkön kanssa.

Se, miksi sähkössä on näin vähän objekteja johtuu siitä, että mallissa ei ole kaapeleita ja jakorasioita. Siellä on kyllä kaikki kytkimet, pistorasiat jne. pikkutavara. Lisäksi esim. valaisinripustuskiskot on mallissa pitkänä nauhana, kun ne todellisuudessa on pätkitty pienemmiksi paloiksi.

Vesi/viemäripuolen suuri määrä johtunee siitä, että kyseessä on sairaala, jossa on paljon pesualtaita ja muita vesi- ja viemärikalusteita. Kytkentäjohtojen vetäminen seinän sisällä sekoittimelle on mallinnettu kuten se tulee asentaa, joten siinä on pikkukilkettä ihan riittämiin. Laskelmahan ei erottele sitä, onko kyseessä 90 asteen Cu15 käyrä vai kahden metrin pituinen seinä.

Arkkitehtimalli on ainakin minun silmiin lähes "normaali" eli on seinät, alakatot, ikkunat jne. peruskamat. Joku kummallinen ratkaisu on tehty lattioiden kanssa, eli sitä ei ole ARK-mallissa, vaan löytyy RAK mallista.

RAK mallikin on "normaali" - uusien IV-konehuoneiden ympäriltä löytyy uutta uutta rautaa ja rei'ät on mallinnettu kantaviin rakenteisiin.

Reikävarausobjektejakin on saneerauskohteessa hulppeat 7.600 kappaletta, vaikka ollaan käytetty hyödyksi olemassa olevia reikiä. Tuohon vaikuttaa normaalia pienempi merkattujen reikien koko, eli ollaan tehty myös alle 150mm reikävarausobjekteja jotta urakoitsijan elämä olisi helpompaa.

Eräänä kuriositeettinä voi myös ajatella IFC-tiedostojen lukumäärää: 215kpl.

Solibri imaisi ne käsittämättömän nopeasti sisäänsä. Ja pyöritti mallia kohtalaisesti (vajaa 200Mt tavaraa smc:ssä, IFC:nä 2Gt). Autodesk Navisworks ja Tekla BIMsight kaatuivat alkumetreillä. Ei riitä 64bit win7 ja 8Gt keskusmuistia. Ehkä se yli kymmenen vuoden kokemus IFC -tiedostojen käsittelyssä näkyy jossain...

Toivottavasti tämä laskelma hieman hahmottaa sitä, mitä tapahtuu kun arkkitehti päätätä "hieman" siirtää WC-istuinta tai pesuallasta - kaaosteoriavaikutus muille suunnittelualoille on suuri. Uusiksi menee monta eri suunnittelumallia ja niiden koordinointi on työlästä. En sano, etteikö pääobjekteja saisi siirrellä, onhan se paljon helpompaa hiirellä kuin hiltillä, mutta parin siirron jälkeen se paikka pitäisi kyllä jo löytyä... Ja tästä vielä yksi asia: mallihuoneessa tai -alueilla voi tehdä mitä vaan, TATE siirtää mielellään kamoja parempiin paikoihin. Mutta jos rakennuksessa on 500kpl mallihuoneita, niin pistorasioiden, kytkimien, pesualtaiden jne. siirtoon menee vähän enemmän aikaa = rahaa.

Suunnitellaan ensiksi, sitten mallinnentaan.

Viikon kuvat:
13 objektia / m2 vs. 1 (tai 2)

Graafinen komponentti

Meni taas hermot.

Tuli katsottua juutupesta isojen firmojen mainosvideoita BIMin hyötykäytöstä ja sisältö oli suurinpiirtein se, että "näemme mitä tulemme rakentamaan" ja "voimme tehdä törmäystarkasteluja". Ja videot oli vuodelta 2013.

Ei hemmetti... koska joku TATE-urakoitsija oikeasti hahmottaisi sen, että tietomallissa on myös tietoa.

Tai siis kyllähän tuon tietää kehityskaverit isoissa firmoissa (suomessa ei ole isoja tate-firmoja) , mutta jotenkin heidän viesti ei tavoita
a) firman johtoa
b) firman keskijohtoa
c) kenttää (poislukien alle 6 hengen firmojen ammattilaiset, jotka tietävät täysin mitä tekevät + haluavat mutta heillä ei ole valitettavasti mitään sananvaltaa isojen poikien leikissä).

Ja tiedän, että ym. lauseesta saan kommenttia, mutta tarkennan: tarkoitan LVIS-tekniikkaa, en betoninvalamistekniikkaa. On hienoa, että talot pysyvät suomessa pystyssä (vaikka vähän katto vuotaa), mutta ehkäpä myös rakennusten sisältämillä tiloilla on myös jotain merkitystä..?

On surkuhupaisaa, että olemme tehneet tate-puolella yli 10 vuotta mallinnusta jossa on oikeat materiaalit, paineet ja virtaukset. Kukaan ei ole niistä kiinnostunut.Tilat tietävät ilmamääränsä, jäähdytys- ja lämmitystarpeensa ja mihin järjestelmiin ne kuuluvat.

Halutaan kuitenkin vain surffata 3d-mallissa, halutaan hakea mahdollisuutta lisälaskun tekemiseen. Pyydetään suunnittelijaa tulostamaan paikoista 1-69kpl eri näköistä tulostetta. Ja soitetaan vielä sille nuorelle suunnittelijalle, joka ei hahmota että tämä ei kuulu normaalin suunnittelun piikkiin. (kaveri tekee pari päivää töitä tuon pyynnön eteen, jonka rahallista määrää kukaan ei korvaa).

Urakoitsijat:
- Menkää tietokoneen käsittelykursseille
- Pyytäkää suunnittelijaa auttamaan mallien käytössä - olkaa myös valmiit maksamaan siitä edes suunnittelijan omat kulut pois.
- imuroikaa Tekla BIMsight ja käyttäkää vaikka sitä, jos ei muuhun rahat riitä (40M€ kohteessa ei ole varaa laittaa "1.000€ + koulutus" kiinni yhdistelmämallisoftaan)
- kertokaa henkilökunnallenne, että maailma on muuttunut.

Rakennuttajat:
- Ottakaa heti projektin alussa mukaan tietomallikoordinaattori. Ette te oikeasti hahmota, mitä olette tekemässä kun haluatte tietomallinnusta kohteeseenne. Pahin juttu on se, että mallinnetaan ilman päämäärää. Tarkoitan siis sitä, että mallipohjaisen suunnittelun johtamisen prosessit ovat erilaisia, joita ei kannattaisi opetella kantapään kautta, kuten ollaan tehty viimeiset 10 vuotta.
- Tietomallikoordinaattori ei ole välttämättä cad-maailman ammattilainen (sitä olisi kyllä paljon hyötyä) vaan he ovat suunnitteluprosessien ammattilaisia. Vähän niinkuin rakennuttajakonsultti, mutta tietomallikaverit tietävät oikeasti mitä pitää tehdä ja miten hanketta pitää johtaa. On olemassa myös orastavia näkymiä siihen suuntaan, että mallipohjaisen prosessin ammattilaisia on syntymässä myös rakennuttajakonsulttirintamalle.

Asiaan:
Tämän blogin otsikon mukaisesti kerron kaikille: Graafinen komponentti yhdistelmämallissa on ihan kiva juttu. Se asennetaan siihen paikkaan, kuin mihin se on mallinnettu.

Sen tietosisältö on jossain aivan muualla kuin graafisessa komponentissa.

Tietosisältö voi muuttua päivittäin.

Mutta mikä on tämän komponentin tietosisältö? Miten se on päätynyt siihen paikkaan, missä se on? Kuka on päättänyt, että juuri sentyyppinen komponentti on päätynyt suunnitelmaan / malliin? Onko päätös ollut yksimielinen vai onko ollut erilaisia mielipiteitä? Minkä firman tuote se on? Mikä on sen malli? Missä on sen huolto/käyttöohjeet? Kuka on vastuussa, jos komponentti on rikki? Kenelle ilmoitan, jos komponentti on rikki? Koska se pitää huoltaa? Mihin järjestelmään se liittyy? Mitä se maksaa asennettuna juuri siihen paikkaan, johon se on suunniteltu? Koska se uusitaan? Mikä on komponentin sisällä virtaavan aineen lämpötila/nopeus/viskositeetti? Painehäviö? Äänitaso verkostoon? Äänitaso ympäristöön? jne. jne.

Bim2FM

Viikon kuva:
Rakennustekniikkaako?