perjantai 18. maaliskuuta 2016

Internet + LVI + 1998



Koska minulla ei ole mitään uutta sanottavaa, käytän hyödyksi Cadnet -verkkolehteen vuonna ~1998 kirjoittamaani vuodatusta ISDN yhteyksillä varustetun LVI-suunnittelufirman (Asplan Oy, RIP) tietoliikenneyhteyksistä.

Oli ne kuitenkin paremmat, kuin samaan aikaan vaikuttaneen Niemen (RIP) toimiston  verkkoyhteydet, jotka olivat ADIDAS + floppy -verkkoon perustuvia liitäntöjä...

---




Internet-yhteyksiä arpomalla

.
Kaikki me tiedämme, että internet-yhteydet eivät toimi silloin kun olisi suurin kiire ja vian selvittämiseen ei riitä enää peruskoulun päästötodistus...
Minulla ongelmat alkoivat tietenkin maanantaina. Viikonlopun työrupeaman jälkeen olisi aika toimittaa valmistuneet CAD-kuvat sähköpostilla työn tilaajalle. Vihdoinkin olen saanut aikataulun pitämään...

Avaan tietokoneeni ja otan yhteyden internetoperaattorille. Tiimalasi pyörii ja mitään ei tapahdu. Uusi yritys - sama juttu. Aloitan vian selvityksen. Käyn läpi puhelinnumerot, johdot ja muuta yhteysasetukset. Kaikki on kunnossa. Soitan puhelinlaitokselle - onko vika heidän keskuksissaan? Muistuu parinvuoden takaiset ajat, jolloin hommasimme ISDN-yhteyden. Se toimi tai ei toiminut. Aina kun soitin puhelinlaitoksen vikanumeroon, niin pienen pallottelun jälkeen puhelimen toisessa päässä oli yksi ja sama asentaja. Näytti siltä, että hän oli ainoa, joka tiesi miten systeemin pitäisi toimia.

Nyt puhelinfirman kaveri epäilee, että ISDN-boksissamme on vanha firmware. Niin, onhan siitä jo puolivuotta kun se on päivitetty. Päivitys onnistuu kuulemma heiltä nykyään etätyönä. Eipä aikaakaan, kun soittosarjamme alkaa surista. Hetken kuluttua tulee soitto. ”Homma selvä, päivitin uuden softan”, kuuluu puhelimesta. Ja sitten nettiin…

No niin, nyt pääsen jo kirjautumisilmoitukseen. Mutta ei sen pidemmälle. Asetusten tarkastaminen alkaa taas. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Windows 95 olisi päättänyt muuttaa oletusasetuksiaan itsenäisesti. Kaikki vaikuttaa kuitenkin olevan kunnossa. Eikä varakoneiltakaan pääse sisälle. Ja tällä kertaa mikrotuen perinteinen lääke - virrat pois-virrat päälle - ei tuo apua.

Ei auta muuta kuin soittaa Internet-operaattorin tekniseen tukeen. Puhelimeen vastaakin vanha tuttu: ”Olet jonossa, palvelemme teitä hetken kuluttua”.

Onneksi puhelimessani on ulkoinen kaiutin, joten voin laskea luurin pöydälle ja kuunnella puhelimesta pimpelipomia. Puolentunnin päästä se jo hieman kyllästyttää, mutta olen päättänyt kestää kuin mies.

Käyn lounaalla ja kun tulen takaisin, Pimpelipom jatkuu edelleen, kunnes lopulta: ”Hyvää päivää, kuinka voin auttaa?”. Kaappaan luurin ja selitän tilanteen. Ei ole luurin toisessa päässä olevalla kaverillakaan helppoa. Taustalta kuuluu aivan tajuton puhelimien pirinä ja ihmisten puhe. Käymme perusasetukset läpi, vaikka yritän kertoa, että olen ne jo käynyt. Tai kyllähän kaikki kannattaa tarkistaa - yleensä virheet ovat todella alkeellisia tyyliin ruksi väärässä paikassa.

Kun kerron laitteistostani, saan kuulla, että systeemini ei edes pitäisikään toimia. ”On kaksi vuotta ongelmitta toiminut”, vastaan. Se ei sitten olekaan ongelmana. Kaveri kysyy tunnustamme ja salasanaa. Hieman arvelluttaa antaa niitä puhelimella, mutta minkäs teet? Kerron samalla, että kun ISDN-boksimme ohjelmaversio päivitettiin, niin pääsin hieman pidemmälle kirjautumisessa. ”Ahaa, teillä on siis ”Mocsan” boksi?”. ”Jep”, vastaan. ”Niissä onkin ollut vikaa”, kuuluu puhelimesta. Mietin, että kuinka niin vikaa? Viimeviikolla se toimi ihan hyvin. Puhelimesta kuuluu pientä muminaa ”…tunnusolitämäjasalasanatämä”. Kohta saan luvan yrittää yhteyttä uudelleen. Otan yhteyden ja voilá, olen netissä. Kiittelen, vaikka en saanut läheskään selkokielistä selvitystä siitä, mitä tapahtui.

Nyt yhteys on toiminut jo pariviikkoa vaihtelevalla menestyksellä. ISDN-yhteydessä en saa toista B-kanavaa aukeamaan ja yhteys katkeilee satunnaisesti. Tuleepa jopa ilmoituksia, että linjat ovat täynnä.

No, ne ovatkin internet-yhteyksiä, ei sen kummempia.


Viikon kuva:

Parasta mitä rahalla voi saada: