lauantai 15. joulukuuta 2012

McGraw_Hill BIM Smartreport 2012 julkaistu

Erinomainen katsaus tietomallintamisen tilanteeseen jenkkilässä on löydettävissä osoitteesta:
http://analyticsstore.construction.com/index.php/2012-business-value-of-bim-in-north-america-smartmarket-report-59286.html

Ilmaiseksi ladattava julkaisu: "2012 Business Value of BIM in North America SmartMarket Report" on tilastonikkarille erinomainen analysointiapu, kun miettii miten BIM valtaa rakentamiskulttuuria jenkeissä.

Lisäksi julkaisussa on mielenkiintoisia kannanottoja niin HOK:n CEO:lta Patric MacLeamyltä kuin BIMin "Grand Old Manilta" Georgia Institute of Technologyn Digital Building Laboratoryn Proffalta Charles Eastmanilta. Chuckin "BIM Handbook 2nd edition" on jo erinomainen katsaus BIMin mahdollisuuksiin. Kävipä kaveri suomessakin Teklan vieraana viimevuoden puolella - tutustui mm. BIM Handbookissa olleeseen Musiikkitalon arkkitehtuuriin.

Muitakin tuttuja on saanut äänensä julki... muistan kun Calvin Kam vuosituhannen vaihteessa oli suomessa Stanfordin opiskelijana tutkimassa HUT 600 -projektin tietomallinnusta. Hänen raporttinsa aiheesta oli yksi ensimmäisiä maailmassa, joka tutki todellista kohdetta BIMin käytöstä:
http://www.stanford.edu/group/4D/projects/calvin/PM4D.shtml

Calvin valittiin vuosi-pari sitten  (muistaakseni) parinkymmenen Bay Arean henkilön joukkoon, joita pidetään rakennusalan alle nelikymmpisinä menestyjinä, Top-Gun' eina. Onnea bimSCOREn kanssa...

Ja löytyyhän tuolta myös tästäkin blogista tuttu IPD-kohde, eli DPR Constructionin rakentama, Sutter Healthin rakennuttama Castro Valleyn sairaala.

Nyt kaikki lataamaan tätä julkaisua ja ihmettelemään, miten BIM on kehittynyt viimevuosien aikana ameriikan ihmemaassa.

Miksei suomessa kerätä vastaavia tilastoja? Vai kerätäänkö? Kerro mistä löytää.


Kuvitusta julkaisusta

Kanadakin on herännyt...



Sairaala runkovaiheessa:

 
 

lauantai 8. joulukuuta 2012

Navisworksiin pari vinkkiä

Oletko jo kyllästynyt siihen, että ajellessasi pitkin mallia se leikkautuu siten, että kaikki häviää ruudulta.

Tässä syy:
http://beyonddesign.typepad.com/posts/2012/01/why-does-my-model-look-sectioned.html

Eli deletoi "saturnuksessa" oleva objekti jotta katseluperspektiivi on "normaali.

Lisää vinkkiä korjaukseen täällä:
http://beyonddesign.typepad.com/posts/2012/04/auditing-a-navisworks-model-for-very-distant-items.html

Ja mistä löysin nuo vinkit...
No täältä:
http://www.hokbimsolutions.com/

HOK on mielenkintoinen firma, sillä he jakavat tietoa kohtalaisen avoimesti ja ovat aidosti innostuneita tietomallinnuksen mahdollisuuksista. Ehkäpä näistä asioista lisää seuraavissa blogeissa...

HOKin CEO Patric MacLeamyn on aikansa legenda tietomallisuunnittelussa... miehen joka kehitti mm. tämän legendaarisen käyrän (IAI:n aikana, nyttemmin siis BuildingSMART -lippalakin alaisuudessa:
http://hokrenew.com/2010/02/09/bim-bam-boom-how-to-guarantee-greener-high-performance-buildings/


perjantai 7. joulukuuta 2012

Tietomallit ja ylläpito, ver.2

Törmään lähes viikottain kysymykseen: "Missä on tietomallipohjainen rakennusten ylläpitojärjestelmä, mistä sen voi ostaa?"

Vastaan nykyään, että se on "powerpointissa".

Tuo ei ole ihan helppo juttu. Olisi erittäin seksikästä ajella 3d-mallissa ilmavirtasäätimen kohdalle ja klikata sitä ja sitten saisi tiedot: "Halton HFB", 58 l/s, 34Pa, huollettava 5 viikon päästä, hajoaa 8 vuoden päästä"

So what, tuo on suunniteltu arvo (jos suunnittelijan tietomalli on oikein tasapainotettu). Se ei ole:
a) säätömiehen säätämä ilmavirta
b) rakennusautomaation antama arvo

sitten kun molemmat ym. asiat ovat hallussa, voidaan alkaa puhumaan tietomallipohjaisesta rakennusten ylläpitojärjestelmästä.

Ja kuka tuosta on oikeasti kiinnostunut? Yksi pieni härveli jossain kerrosten välissä. Pitää kuulemma keskittyä suurempiin kokonaisuuksiin, tarjota tietoa kiinteistöjen omistajille - keskittyä isoon asiaan. Ei kukaan ole kiinnostunut pikkuongelmista - ainoastaan suuret (mistäköhän ne"suuret" ongelmat muuten muodostuu...)

Tietomallipohjaisia dokumenttienhallintajärjestelmiä on jo olemassa. Valitettavasti ne ovat lähinnä seuraavanlaisia virityksiä; tehdään yhdistelmämalli ja sitten linkataan tärkeisiin objekteihin käsityönä pdffiä kiinni Voiko joku ihan rehellisesti sanoa, että puhutaa "ylläpitojärjestelmästä"?.

Rakennuttajat / kiinteistöjen omistajat: olkaa tarkkoina siitä, kuinka paljon joudutte ylläpitämään tietomalleja rakennusten lisäksi. Jos tietomallia ei ylläpidetä, ei ole olemassa tietomallipohjaista rakennusten ylläpitojärjestelmää.

On erittäin helppoa tehdä yksi "siirto" suunnittelutiedosta ylläpitotiedoksi, mutta on äärimmäisen monimutkainen operaatio pitää ylläpitotietoa ajantasalla.

Mutta tämä ylläpito on vain tehtävä... on olemassa uusi prosessi nimeltä "tietomallien ylläpito". Se on aivan sama operaatio kuin nykyäänkin olisi pitänyt olla olemassa - rakennusten piirustukset pitää säilyttää jossain paikassa sekä niitä pitää päivittää muutosten mukaisesti.

Kuinka monta kertaa olenkaan ollut saneerattavassa rakennuksessa ja löytänyt kohteen 25v vanhat piirustukset huoltomiesten varaston peränurkasta.

Kukaan ei ole ollut niistä kiinnostunut... piirustukset ovat vanhenneet  ja suunnittelija joutuu arpomaan oikeita ratkaisuja uusissa suunnitelmissa. Kun joku menee vikaan, niin syy on tietenkin suunnittelijan...

No, tiedän, että tähänkin ongelmaan on ratkaisu. Sen toimintaan saattamiseen menee vain 8 vuotta aikaa... (softa on silloin "valmis")

Homma toimii näin:
- olipa kerran tietokanta
- olipa kerran web-pohjainen sovellus, joka osaa käsitellä tietokantaa
- web-pohjainen softa sisältää graafisen käyttöliittymän (lukee ifc-spacet sisälle)
- YTV2012 perusteinen vaatimusmalli on ym. tietokannan kanssa yhteensopiva
- joku TATE suunnittelija teki laiteluettelon ja kaaviot ko. tietokantaan
- joku TATE-suunnittelija ajoi tasokuvien verkostot IFC-muodossa tietokantaan

- urakoitsija teki laitehyväksynnän tate-suunnittelijan tietokantatietojen perusteella (oli annettu tunnus/salasana suunnittelijan tekemäään laiteluettelotietokantaan) . Urakoitsija myös latasi laitteiden tuotetiedot pdf-muodossa suoraan ko. laitteelle.
Kuten kaikki tietää, tässä vaiheessa meni aikaa noin 8 kierrosta, ennenkuin suunnittelija hyväksyi urakoitsijan laitteen (se eka oli kiinalainen, toka oli intiasta ja kolmantena päästiin jo italialaiseen).
 Rakennuttajakonsultti / LVI-valvoja oli tyytyväinen, kun heidän ei tarvinnut tässäkään laitehyväksyntävaiheessa tehdä yhtään mitään.

- Säätömies teki mittaukset ja säädöt tietokannassa olevien säätölaitetietojen perusteella
- Säätömies kirjoitti säädetyt arvot suoraan tietokannassa oleviin säätölaitteisiin
- LVI-suunnittelija teki takuuajan sekä sen jälkeisen ajan energiakulutuslaskelmat perustuen todellisiin, säädettyihin arvoihin.
- Tilaajalle luovutettiin As-built -malli, jossa tietosisältö on vastaava, kuin rakennetussa kohteessa - sekä matemaattisesti että komponenttikohtaisesti.

- Tilaajalle annettiin mahdollisuus hankkia ohjelmisto, jossa ym. tekniikka on valmiina sisällä, ja jota voitaisiin käyttää huoltokirjaohjelmiston rinnalla tietomallipohjaisena kiinteistöjen ylläpitojärjestelmänä.

Tilaaja kieltäytyy tästä ja tilaa urakoitsijalta 36 mappia piirustuksia.

Mapit sijoitetaan huoltomiesten kahvihuoneeseen, vasempaan alakulmaan piiloon kaikilta.








Autodesk Formit

Heh... keksiikö joku tälle oikeata käyttöä...
http://autodeskformit.com/

Kivasti massamallit rakentuvat.

Itse en tajua, miksi tuo pitää tehdä iPadilla...?





keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Tietomallien luovutus tilaajalle

Aina silloin tällöin nousee esille immateriaalioikeuksien merkitys suunnitteluprojektien luovutusmateriaalin sisällössä.

SKOL on mukana tekemässä uutta KSE:tä jossa tämän asian tiimoilla väännetään kättä ja tullaan oman mielipiteeni mukaan vääntämään vielä pitkälle vuoteen 2013.

Mielipiteet ovat kohtalaisen hyvin ristiriidassa jo suunnittelijoidenkin kesken, puhumattakaan tilaajista.

Tai tilaajaosapuoli on aika yksimielinen: "Heti mulle tänne kaikki nyt". Kun Lapinlahden Linnut tuon laulun tekivät, nauratti se erittäin paljon. Ei naurata enää.

Henkilökohtainen mielipide asiaan on: Tilaaja on maksanut suunnitelmista, heillä on oikeus siihen materiaaliin mitä suunnittelun aikana syntyy. He saavat käyttää sitä hyödyksi parhaalla katsomallaan tavalla. Alkuperäisen materiaalin tekijänoikeudet ovat kuitenkin sen tekijällä.

Minulla ei ole (henkilökohtaisesti) muita vastauksia tähän kysymykseen. Mutta jos olisin suunnittelufirman taloudellisessa johdossa, niin heräisi varmaan seuraavia kysymyksiä eteen:

1. Mitä jos tietomallissamme on jokin virhe mitoitustiedoissa? Voisiko meidän tekemää mallia jatkanut toimisto ollan niin idiootti, että käyttää samoja vääriä lähtöarvoja esim. putkistojen mitoituksessa ja saa näin aikaan selvän suunnitteluvirheen. Ketä on "syyllinen"? Alkuperäisen mallin tekijä vai vastaanottanut osapuoli?

Vastaus: Vastaanottanut osapuoli. Pitää olla lausuma, jossa "urakkaraja" katkeaa, kun, malli luovutetaan kolmannelle osapuolelle. Vaikka olisi teknisiä virheitä alkuperäisessä mallissa, niistä ei ole vastuussa alkuperäinen suunnittelija.

2. Jos luovutamme mallin kolmennelle osapuolelle, sisäistä kehitystyötä siirtyy muiden käytettäväksi? Meidän firma on kuitenkin maailman paras, joten muut hyötyvät omasta kehityspanoksestamme ilmaiseksi.

Vastaus: ARK ja RAK puolella tehdään omia ääliöitä spesifisiin ohjelmistoihin, jossa tämä lause voisi jollakintavalla jopa konkretisoitua.

LVIS puolella tuo on täysin puuta-heinää. Se, mitä liikkuu, on putki/kanava -materiaaleja, eristystietoja, joku mitoitussääntö jne. Ei mitää tärkeää.. ei mitään sellaista, missä joku voisi saada todella taloudellista etua. Perusjuttuja LVIS-ammatilaisille. Laitekirjastot ovat softavalmistajan hallussa, joten niitäkään ei ketään tee itse.

Pikimminkin, jos joudut käyttämään jonkun toisen asetuksia / tietoja, niin sinulla on ongelma - joudut virittämään oman toimiston sulavana rullaavan systeemin jonkun toisen toimiston keksimäksi. Siinä on ongelmia jo heti lähtökuopissa, kun aletaan puhumaan väreistä / viivanpaksuuksista jne.

Tämän jutun keksineet ovat vieraantuneet todellisuudesta ja eivät ymmärrä tietomallisuunnittelun teknisistä periaatteista - se, mitä ei ymmärrä, on parempi kiistaa / kieltää / vastustaa.

3. Tulen saamaan kylän rotary/lions -klubissä kettuilua, kun luovuttamemme malli ei olekaan ihan täysin siinä kunnossa, kun ollaan luvattu tilaajalle.

Vastaus: Niin tuletkin saamaan... olisi varmaan kannattanut tehdä se kunnolla...?

4. Yleistä:
Mielestäni suunnittelutoimistot aivan turhaan kiusaavat toisiansa. Jos natiivimallien tietokantoja ei luovuteta kolmannelle osapuolelle, se osuu aina jotain toista kautta omaan nilkkaan.

Kohteessa A en luovuttanut firmalle B kohteen A tietomalleja.

Menee puolivuotta ja saan uuden saneerauskohteen työn alle. Kysyn firmalta B kohteen malleja... arvatkaa, saanko niitä seuraavaan kahteen vuoteen... sitä ennen on asiaa käsitelty monien tuntien osalta monien kovapalkkaisten johtajien kesken. Kai niillä olisi muutakin tekemistä kuin tapella pikkujutuista.

Eli: mallit jakoon, ihan sama mitä KSE:ssä sanotaan.

Muistitikulle / projektipankkiin kaikki tiedostot, jotka helpottavat toisen osapuolen työtä rakennuksen ylläpidossa / jatkosuunnittelussa.

Mukaan dwg:t, tietokannat, drw:t, IFC:t, pdffät ja plt:t. Office -tiedostojen fiksuin luovutustiedosto pienee pdf, jotta sivutukset ovat ok. Kaikki visualisoinnit mukaan - myös ruudunkaappaukset yhdistelmämallista.

YTV 2012 mukainen Tietomalliselostus olisi loistavaa plussaa.

Jos / kun ollaan tehty yhdistelmämalli, niin NWD, SMC tai TKB (riippuu käytetyistä softista) aina mukaan. Jonnekin tieto, millä softilla ne saa auki, mistä softat saa imuroitua.

Ehdotan, että Me tekijät, tehdään "salaa" tämä yksi pieni helppo asia tilaajalle, joka meitä työllistää.

Annetaan heille se, mistä he ovat maksaneet. Se helpottaa työtämme pitkällä tähtäimellä.

Viikon kuva:
http://www.skolry.fi/easydata/customers/skolry/files/ajankohtaista/KSE020412uusi.pdf




Kysymys: mikä on arkistoitava formaatti...?
Onko se virallinen arkistonti, eli siis TIFF Group 5 tai  PDF/A.
Ei löydy ihan joka toimiston valikoimista ohjelmistoja, jotka pysyvät näihin...

Onko se paperi? Sillekin on määritykset, mitä paparia käytetään. Ei voi olla peruspaperi mitä kopiolaitokset suoltavat.

Mikä on "ei-muokattava muoto". Minä tiedän ainakin erittäin monta tapaa muokata erinäisiä tiedostoja - ja papereita.