lauantai 13. joulukuuta 2014

Dynamo / Vasari

Nyt alkaa pelottaa...

Ei KHL -seuran eteneminen liigassa, vaan Autodeskin uudet tuulet.
http://dynamobim.org/

Dynamo yhdistettynä Vasarin ajatuksiin tulee aiheuttamaan uusia tuulia alkuvaiheen simuloinneissa:
http://autodeskvasari.com/

Mitä Autodeskillä on tapahtunut viimeisen parin vuoden aikana? Ihan kuin he alkaisivat ymmärtää asiakastansa...? Tai sitten Open Sourcella saa lisää todellisia innovaatioita (vertaa Revit IFC rajapinta: http://tietomalli.blogspot.fi/2011/09/revit-ifc-rajapinta-open-sourceksi.html )

Hienoa toimintaa.


Viikon kuva:
City District Analysis


lauantai 6. joulukuuta 2014

Vanha Maailma

Piti kirjoittaa, että "Uusi maailma". Siten tajusin, että se oli olemassa jo 20v sitten.

Työpaikalleni on tippunut erinomaiseen tahtiin Allianssikyselyjä - loistavaa.

Herätystä on tapahtunut.

Mielenkiintoista on, että niiden sisältö on tämän mukainen:
http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/uutiset/2011/9_10_2011/06102011_lj-paivat/13Vaihtoehtoiset_hankintamuodot.pdf

Kaikki kunnia Liikennevirastolle, He ovat tehneet kenties suurimman rahallisen säästön rakentamisen sektorilla kuin jos olisi toimittu "kuten ennenkin".

Tsekatkaapa sivu 12 ja 25.

Kummallista, että osassa allianssikyselyistä on sivu 25 mukana... (kohdassa "Sopimustekstiä").

Kopionti kunniaan jos se on sisällöltään OK. Tuo sivu on nähty aika usein.

Toisaalta, en näe tuossa ongelmaa, kun sisältö ja asiantuntemus tukee tekstiä.


Viikon Kuva:

Tärkein vaihe suunnittelijan näkökulmasta: Kehitysvaihe.




lauantai 29. marraskuuta 2014

Lean Construction seminaaria tarjolla

Älkää missatko tätä:
http://vison.fi/uutiset.html?35

Lean Construction seminaaria tarjolla, pääesiintyjänä Michael Bade, kaveri joka väänsi julkisen hankintalain alaisen UCSF:n  (University of California, San Francisco) tilausmetodit sellaisiksi, että IPD projektit ovat mahdollisia.

Esityksen jälkeen on toivottavasti selvää, että julkisissa hankinnoissa voi aivan hyvin käyttää IPD / Allianssimenetelyä.

Tai kuten Herra Bade sanoo, se on "IPD'ish" sopimus.

Eräästä Badeen projektistä on kirjoitettu täällä:
http://tietomalli.blogspot.fi/2011/06/olen-nahnyt-tulevaisuuden.html
ja
http://tietomalli.blogspot.fi/2014/05/california-uber-alles.html


Viikon kuva:
Mr Bade UCSF:n kampuksella


perjantai 21. marraskuuta 2014

Kun homma lähtee lapasesta

Muutaman kerran on tullut eteen tilanne, että ei pysty ymmärtämään toisen osapuolen ajatuksia.

Tai sitten kyseessä on normaali tilanne, jossa etsitään syyllistä ja oma vastuu pyritään siirtämään ravintoketjun seuraavalle osapuolelle.

Tässä sähköpostikeskustelua oikeasta kohteesta, jonka LVI-suunnittelutoimiston tiedän olevan TOP15 joukossa Suomen TATE-mallinnuksen piirissä. (LVI-suunnittelijan lupa julkaisulle saatu)

LVI-suunnittelija:
(edit)
"Tarkasta tietomallista on tullut työmaan jarru. Urakoitsijan alustava arvio seinärei’itysten korjaamisesta on xxxxx €.
Arviosta puuttuu vielä mahdolliset tekniikka-asennusten tietomallista aiheutuneet kustannukset.
Voisitko kertoa, mitä suuruusluokkaa yo. kohteen tietomallin päivitys YTV-mallista malliksi, jossa sallitaan 25 mm:n törmäilyt.
"
(edit)


Minä:
"
Terve xxccyy,

Minun mielestä tämä ei ole ollenkaan tietomalliasia.

Urakoitsija ei voi tehdä reikiä mitoittamattomien pohjapiirustusten / tietomallin perusteella.
Jos oikein yritetään tarkkuustasoa hakea, niin olisikohan toleranssi se, minkä 1:50 mittatikulla pohjakuvista saa mitattua?

SKOL ohjeistus reikävarausten teosta löytyy täältä:
Olen tuon hankkeen vetänyt, rakennesuunnittelijat ovat sen hyväksyneet skollissa

Jos teille ei ole etukäteen kerrottu, että rei'ät tullaan tekemään mallin perusteella (muihinkin seiniin kuin kantaviin) niin vähimmäisvaatimus mielestäni on, että siitä teille etukäteen kerrotaan jotta voitte kertoa, onko se edes mahdollista.

En valitettavasti pysty antamaan arviota ajankäytöstä, en tiedä toimintatapojanne. Mutta sen tiedän, että päivittämisessä ei ole mitään järkeä. Tietomallin tarkoitus ei ole olla 1:1 graafinen näkymä rakennettavasta kohteesta, vaan se on suunnitelma. Jos sitä aiotaan käyttää esim. esivalmistusten, reikien tms. tekoon kokonaisvaltaisesti, niin sitten se pitää tehdä tätä käyttötarkoitusta silmälläpitäen. Käytännössä mallinnuksen silloin tekee siis urakoitsija (kuten keskieuroopassa/jenkeissä)

Jos reikiä halutaan tehdä mallien perusteella, niin ne tulee tehdä reikävarausobjektien kautta, jotka on suunnittelija tehnyt, konnari hyväksynyt. Ei siis tasokuvin kanavien / putkien perusteella.

Kummallisesti tämä tietomallinnus tuntuu välillä hämärtävän ihan normaaleja suunnittelu- ja työmaatoimintakäytäntöjä. Ei vanhat säännöt ole minnekään kadonneet, työkalut ja prosessit ovat vain uusia (niin, jos olette tehneet suunnittelun kuten ennenkin muuttamatta toimintatapoja suunnittelutiimin yhteistyössä / työmaan keskuudessa, niin ongelmia alkaa tulla… tietoa on liikaa, sen oikeellisuutta pitää pystyä tarkastelemaan).

Tuo 25mm "toleranssi" hämää minua. TATE-kamat ovat eriarvoisia sijaintejansa suhteen eri osissa rakennusta. Näkyvillä olevat kamat varmaankin tulisi olla kohtalaisen tarkasti, mutta esim. iv-konehuoneessa tuo tarkkuus on sulaa hulluutta. Eli mielestäni ei voi katsoa suoraan mihinkään numeroarvoon, pitää osata / pystyä käyttämään järkeä.

Jotenkin minusta tuntuu, että suunnittelun ohjaus tai luulot tietomallintamisen tarkkuudesta ovat lähteneet käsistä. Jälkikäteen näiden asioiden perkaaminen on harmittavaa. Pitäisi olla ennen mallinnusta selvillä, mihin käyttötarkoitukseen sitä tullaan käyttämään. Kaikki ei ole mahdollista – joillakin voi olla luulo, että kun tehdään YTV:n mukaisesti, niin sitten on vaikka mitä mahdollisuuksia. Ei ole, ne pitää osata kertoa ennen mallinnusta.

teroj
"

Kommenttina tuohon viimeiseen kappaleeseen: Ei sellaista henkilöä ole olemassa, joka pystyy kertomaan hankkeen alkuvaiheessa, mitä tullaan tekemään ja miten. Tuo on utopiaa. Mutta se ei ole, että hommataan hankkeeseen kehitysvaihe, jossa kerätään ammattitaito samaan avokonttoriin ja mietitään, mitä tulisi tehdä - sen perusteella sitten aletaan tehdä vaatimuksia.

Jumalauta- yhteistyötä, toisen työn merkityksen ymmärtämistä ja kunnioitusta.

Circle - DNA


Viikon kuva:

Tästä palkista tehdään pienoiselokuva erään  ex-suomalaisen firman markkinointitarkoituksiin.





keskiviikko 10. syyskuuta 2014

WWW-kysely talotekniikan tietomallintamisesta


BuildingSMART Finland Talotekniikan toimialaryhmä järjestää kyselyn koskien Talotekniikan tietomallinnusta.

Kysely on tarkoitettu talotekniikan urakoitsijoille, suunnittelijoille ja tilaajille. Kyselyn tulokset julkistetaan 3.10 Finnbuild 2014 messuilla ja vastausaikaa on 25.9.2014 asti.

Kyselyn tarkoitus on kartoittaa Suomen talotekniikkasektorin valmiutta, halua ja haasteita tietomallinnuksen parissa. Vastausten perusteella bSF Talotekniikan toimialaryhmä kehittää omaa toimintaansa vastaten kentän vaatimuksiin.

Kyselyyn pääset täältä:

Talotekniikkatoimialaryhmän sivuille pääset täältä:

No niin, kaikki hopi hopi vastaamaan kysymyksiin. Niiden perusteella saadaan kartoitettua tilannetta Suomessa ja pystytään ohjaamaan bSF TATE-toimialaryhmän toimintaa tulevaisuudessa.




perjantai 29. elokuuta 2014

Tietomallistrategia

Rakennustietosäätiön palkitseman bim-gurun Tomi Henttisen (kultainen pränikkä, buildingSMART Finlandin pj)  innoittamana otan työn alle yhdyssanan: Tietomallistrategia.

Mitä tuo on?

Törmäystarkasteluja? Jotain tietomallikoordinaattorin hommia? Suunnittelunohjausta?

Jokaisessa rakennusprojektissa pitää olla taustalla tietomallistrategia. Miksi mallinnusta tehdään? Mitä laskujen maksaja siitä hyötyy? Miksi kohdetta ei kannata tehdä mallintaen, mitä jos tehtäisiin perinteisesti?

Fiksuja kysymyksiä, joihin pitää tulla vastaus ennen kuin aletaan tilata tietomallinnettua kohdetta. Jos tilaaja / rakennuttajakonsultti ei löydä vastausta mallinnuksen hyötyihin, ainoa vinkkini on:

Älkää tilatko mallinnusta!

Tehkää rakennus kuten on totuttu ennnekin tehtävän. Älkää kiusatko niitä suunnittelijoita, jotka yrittävät tehdä jotain uutta. (siis 20v sitten mahdollistettua periaatetta). Teettäkää normaali homekoulu. Älkää ottako huomioon elinkaarikustannuksia, unohtakaa tavotteiden mukaiset ilmavirrat ja olosuhteet sisäilmastossa. Älkää seuratko kiinteistön toimivuutta käytön aikana. Uskokaa, että se on ihan OK ilman huoltoakin. Muistakaa ottaa halvin tarjous joka vaiheessa ja mahdollistakaa urakoiden pilkkominen pieniksi palasiksi. Aliurakoisijan aliurakoisijanaliurakoisija on ihan OK.

Rakennuksia suunnitellaan nykyään onneksi vain harvoin rakennusmääräysten minimivaatimusten mukaisesti (mutu), koska ne asettavat minimitavoitteet ja joiden seuraukset ovat nyt havaittavissa (1970-luvulta eteenpäin tehdyt rakennukset) epäonnistuneina ratkaisuina.

On täysin selvää, että suunnittelija haluaa tehdä parhaan mahdollisen suunnitelman. Sen toteuttamiseksi Me tarvitsemme tilaajan tekemän tietomallistrategian. Jos sitä ei ole, toimimme kuten ennenkin.

Tietomallistrategia kertoo kertoo meille poloisille talotekniikkasuunnittelijoille mitä tilaaja ajattelee omasta kiinteistömassasta. Se ei kerro, miten tehdään suunnittelu, mutta se antaa suuntaviivat siihen, painotetaanko sijaintia, tehokkuutta, elinkaarea, neliöiden käyttöä, yhteensovitysta, työmaakäyttöä, energiaa vai mitä? Tämän tiedon perusteella voidaan kohde mallintaa siihen käyttötarkoitukseen, johon käyttäjä / tilaaja tähtää.

Joku voisi kuvitella, että ym. asia on suunnittelunohjausta.

Se ei ole sitä. Se on tietomallistrategiaa.

Suunnittelunohjaus on kakkosena.

Sen edellä on Tietomallistrategia

Tietomallinnus = Suunnittelua = erilainen prosessi tehdä tilaajan vaatimukset täyttävä rakennus.

Tilaaja: tehkää Tietomallistrategia, kertokaa, mitä haluatte. (max. 1kpl A4, ranskalaiset viivat OK)

Suomen valtio: tehkää rakennetun ympäristön hallintastrategia ja nitokaa tietomallit siihen kiinni jotta strategian toteuttaminen olisi mahdollsita. Näin tilaaja saa jotain kättä pidempää tehdäkseen omat ratkaisut.

Rakennuttaminen on erittäin vaativa tehtävä ja sen toteuttaminen tarpeenmukaisesti tarvitsee laajan näkemyksen ja kokemuksen.


Viikon kuva:
DPR Construction inc. : Best practices.
Kun teemme asiat fiksusti, kehitämme uudet parhaat toimintatavat joita ei ole vielä olemassa perinteisessä rakennushankkeessa.

Rakennusteollisuus: ottakaa haaste vastaan!
Yksilöt tekevät muutoksen.




perjantai 8. elokuuta 2014

Origo versio 2

Kesälomat ohi, joulua odotellessa.

Tämä on viimeinen kirjoitukseni origoista mihinkään julkaisuun. Nyt minä lopetan, nyt en enää jaksa.

Hermot riekaleina. Ei VOI olla näin vaikeaa.

http://tietomalli.blogspot.fi/2011/05/origo.html

Jälleen yksi projekti, jossa origo hakusessa eri osapuolilla noin kerran kuukaudessa vaikka ohjeistus on annettu ja jopa rakennuttajakonsultin kautta palavereissa läpikäyty useampaan otteeseen. Ja eri osapuolten välillä hyväksyttynä.

Uskokaa nyt hyvät ihmiset, että tämän sivuston ilmoittamaan origoon:
http://fi.wikipedia.org/wiki/ETRS-TM35FIN
ei voi mallintaa rakennuksia. Origo ei voi olla tyynellämerellä 25.000km päässä kun tehdään rakennusten tietomallinnusta.

Infratekniikka on eri asia, koska he eivät mallinna vielä mutteritasolle. Mutta kun Infrasektori pääsee tästä heidän tietomallinnuksen alkuhuumasta realistiselle tasolle, niin tämä kirjoitukseni alkaa koskettaa myös heitä.

Jos ette ole huomanneet, niin maaPALLO on pyöreähkö ja siinä aiheutuu mittakaavavirhe kun mallinnamme tasolla olevia kerroksia rakennukseen.

Lisäksi prosessorien liukulukuvirheet kertaantuvat, ja saamme koordinaateiksi epämääräisiä desimaalilukuja -> pitäisi olla "100,100,100", mutta se on cad softan aivoissa: "100,0000001, 100,0000001, 100,0000002". Ja kun näitä vektoreita jaetaan, derivoidaan, interpoloidaan, integroidaan, hyperventiloidaan keskenänsä niin tapahtuu laskuvirheitä. Tietokoneiden matematiikkaprosessoriosuudet eivät siis osaa matematiikkaa.
Valittakaa Intelille tai AMD:lle.

Mulle on oikeastaan ihan sama, missä se origo on (kunhan kaikilla rakennussuunnittelun osapuolilla on sama origo), jos BIM softat toimisivat tuon origon kanssa mutta kun ne ei toimi.

Sitten kun tehdään IFC-malleja, niin ainakin minä suosittelen tekemään ne siihen origoon, joka on valittuna BIM softassanne "WCS"-origoksi, eli siihen origoon, jossa tehdään todellinen mallinnus. Jos lähdetään kikkailemaan sillä, että mallinnetaan omassa origossa "WCS" ja sitten laitetaan ifc-exportissa siirtokoordinaateiksi "WCS * xyz25000" eli tehdään joku siirto jonnekin ja parhaimmassa tapauksessa myös pieni kiepsautus 28.679835 astetta (minkä origon suhteen?) niin eihän tuo voi oikeasti olla toimiva ratkaisu, kun ajatellaan kaikkia eri suunnitteluosapuolia ja heidän omia (erilaisia) BIM softia.

Jos joku sattuu suunnittelemaan / mallintamaan johonkin kylään esim. Otto -automaatteja, niin valitkaa sieltä kylästä YKSI origo, jonka suhteen nuo kaikki Otto -automaatit mallinnetaan BIM-softilla. About max. 10km päässä olevat Otot tähän samaan origoon.

Jos tuohon samaan infrakuvaan halutaan mukaan myös Nosto -automaatteja jotka ovat toisessa kylässä  200km päässä (ja niillä on oma yhteinen origo omasta kylästä), niin hakekaa näiden kahden eri maailman välille yhdistävä koordinaatisto, jotta MOLEMPIA pystytään siirtämään siihen haluttuun uuteen koordinaatistoon (vaikkapa ETRS-GK25).

Jos Frank Otto haluaa nähdä nuo automaatit yhdessä kokonaisuudessa karttapohjan päällä, niin:
a) ne näkyy kaikki, kun tehdään yhdistelmämallisoftassa tarvittava siirto Frank Otton ilmoittamaan koordinaatistoon
b) ne näkyy siinä suoraan, jos Frank Otto on rakentanut oman maailmansa tuon fiksusti valitun kyläorigon mukaiseksi
c) niitä ei näy oikeassa suhteessa toisiinsa mitenkään, koska kukaan suunnitteluosapuolista ei ole noudattanut / ymmärtänyt ohjeita ja ovat kiinnostuneita vain omasta suorituksestaan.


Lisätietoa BIM origon sijainneista:
http://files.kotisivukone.com/buildingsmart.kotisivukone.com/YTV2012/ytv2012_osa_3_ark.pdf

http://www.skolry.fi/sites/default/files/SKOL_TATE_prosessikuvauksia_201406.pdf

BIM-origosanastoa:

WCS:
World Coordinate System on Autodeskin (AutoCAD) keksintö. Se ei ole Global -origo, joka on maamittareiden maailmanorigo tyynellä merellä (ETRS-GK25 yleensä Helsingissä))

Local -origo: jotain jonka joku on keksinyt jossain. Voi olla mitä vaan, esim. WCS tai jos lokaali paikka on maapallo, niin vaikkapa tyynellämerellä.

UCS:
User Coordinate System, mallintajan oma paikallisorigo joka luodaan jos haluaa tehdä jotain mikä tuntuu itsestä kivalta. Ei vaikuta mihinkään, ei sekoita mitään, saa vapaasti käyttää.

ACS:
Auxiliary Coordinate system. Kuten UCS, esim. Bentleyn tuotteissa (Microstation).

Global:
En tiedä alkuperää, mutta jossain "hyvin" alkaneissa projekteissa sitä on pidetty sekä tyynenmerenorigona että WCS origona. Ja jos joku on halunnut, niin on myös sana "Local" on lisätty tähän yhteyteen. Ja UCS / ACS on tilanteesta riippuen sopinut tähän kategoriaan. Älä käytä tyynenmerenorigoa WCS origona.

Viikon kuva:









perjantai 27. kesäkuuta 2014

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Parametrinen energialaskenta


Kuten kirjoituksessa http://tietomalli.blogspot.fi/2013/08/energiat-pilvessa.html  totesin, kohta tulee energialaskentoja liukuhihnalta.

Laskenta suoritetaan parametrisesti, ihminen tekee optimaation.

Esitys asiasta löytyy täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=RGZ7pv52jnk&list=UUQj2mBEiJxaX28c4ajTC1Nw

Alku on johdatusta, about 10 minuutin kohdalla alkaa rauhallisesti tapahtua ja 14 minuutin kohdalla tulee paras käyrästö, mitä olen koskaan nähnyt. Tuo käyrä vie rakennusten alkuvaiheen energialaskelmat uudelle, ennen näkemättömälle tasolle.

On käsittämätöntä, jos tämä ei lyö itseään läpi.

Lisää tietoa, missä, kuka ja miten:
http://www.granlund.fi/ajankohtaista/energiaseminaari-2014/#main


Viikon kuva:
muutama vaihtoehto


Rajattu joukko, ei voi olla seinän U-arvo yli 0.2 ja 0,09 on liian kallis


Voittaja






perjantai 30. toukokuuta 2014

California Über Alles


Jos joku on lukenut tätä blogia, niin ovat varmaan huomanneet minun käyvän silloin tällöin Kaliforniassa työmaakäynnillä. Esim. tämä 2011 tehty kirjoitus:
http://tietomalli.blogspot.fi/2011/06/olen-nahnyt-tulevaisuuden.html


Kävin Mission Bayn työmaalla uudelleen. Ja Skanska USA:n työmaalla San Carlosissa. Castro Valleykin on hallussa.

Ja Berkeleyssä kuuntelemassa tohtoreita, jotka tekevät läheistä yhteistyötä rakennusteollisuuden kanssa. Tiedoksi myös se, että rakennusteollisuus tukee heitä rahallisesti (TTY / Aalto vs. suomifirmat...? Mikä tilanne firmarahoituksen kanssa?)

Onneksi ei oltu Stanfordissa, olisi tullut paha olo..

Näiden käyntien jälkeen tulee epätoivo. Miksi me emme tee työtämme kuten he tekevät?
Missä on yhteistyö, missä on mahdollisuus tehdä järkeviä ratkaisuja?

Ratkaisut ovat jo keksitty, ne pitää vain toteuttaa.

Sex Pistols huusi, että maailma on mätä
The Clash lausui, että maailma on mätä ja tässä on ratkaisunne
Dead Kennedys totesi, että mätä maailma ei tarvitse ratkaisua.

Kenen joukoissa seisot?




Viikon Kuva:
Insinöörisana täysin väärässä ympäristössä. Onneksi ette näe 180deg olevaa betonibunkkeria.




Bay Breakers. Googlaa jos kiinnostaa. 3km riiitti mulle




Tähän kohtaan olisi tullut videoita LEED-3d näytöistä ja Lucidin Dashdoardeista DPR:n San Franciscon konttorilta, mutta jos ei MP4 ole tuttu Googlelle, niin ei mahda mitään...

Kalifornialaisia kokemuksia ruotsalaisista ja suomalaisista:

Oman tarinansa arvoiden slide tämäkin...


Jenkkiversio työmaakopista











CAD pilvessä

En ala määrittelemään, mitä tarkoitetaan pilvellä tai jonkin olevan siinä sisällä.

Kaikki cad-softien käyttäjät varmastikin allekirjoittavat sen, että tietokoneen tehot eivät riitä ohjelmistojen käyttöön R-Kioskeja suuremmissa kohteissa. Ja vaikka koneen teho olisikin rajamailla, niin viimeistään verkon hitaus aiheuttaa ongelman - sekä omassa lähiverkossa että varsinkin kun puhutaan latenssista muissa kaupungeissa olevien konttorien kanssa.

Minulle ei ole koskana mennyt oikeasti jakeluun se, että 100MB verkon nopeus LAN-verkossa on eri kuin 100MB:n verkko WAN-verkossa. Tai 1000MB. Tai 10000MB jne.

Nyt ei sitä tarvitse enää miettiä, ratkaisu on löytynyt / testiasteella.

Noin neljä-viisi vuotta sitten aloimme testata mahdollisuutta ajaa cad-softia datacentterissämme. Eli käytännössä köyhän miehen remote desktop. Silloiset protot osottautuivat käytännössä toimimattomiksi, eikä cad-softavalmistajalla ollut tarjota meille lisenssejä tämäntyyppiseen käyttöön.

Nyt tekniikka on kehittynyt ja muut referenssifirmat ovat todenneet homman toimivan + omat testit ovat olleet positiivisiä.

Väite:
- Mitä jos cad-softa pyörisikin serverissä ja siihen otettaisiin "vain" etäyhteys?

Massiivisen raskas Tyrannosaurus Rex (esim. AutoCAD Architecture) pyörisi windows tabletissa kuin vettä vain... ainoa mikä siirtyy linjoja pitkin on kuva. Tiedostot ovat valokuidun läpäisemänä 20 metrin päässä prosessoreista. Ei kytkinongelmia (tai no, ehkä jotain...), ei ylikuumenemisiä, ei verkkoliikennettä ympäri maailman.

Etuja tämän systeemin käyttöönotolle on useita, joista suurin lienee tietoturva. Etäyhteydet eivät teknisesti tarvitse VPN -yhteyttä, sillä dataa ei liiku serverin ja päätelaitteen välillä. Vain kuva. NSA ei pääse väliin (tai varmaan pääsee, mutta ainakin se vaikeutuu)

Laiturin nokassa voi pyörittää pistepilveä koneen tehojen siitä kärsimättä. Siis sitä laserskannattua mallia, en edellekään puhu mistään muusta pilvestä. Onnistunutta kokemusta löytyy esim. 3G yhteyden kautta toimivalla mallintamisella.

Teknisesti datacentterissä tarvitaan tällä hetkellä kunnollisia työasemia, jossa näytönohajimet ovat tehokkaita, skaalautuvia ja jaettu järkevästi kuorman mukaan. Rahaa kuluu ihan kivasti, mutta uskon että tämä tekniikka valtaa alaa 10 vuoden sisällä jolloin massatuotto vähentää kustannuksia.

Jokaiselle mallintajalle ei tarvitse varata omaa työasemaa. Yksi supertykki pystyy hoitelemaan useampia käyttäjiä. Eivät he kaikki yhtäaikaa pyöritä shadetettua mallia.

Ja sitten se iso asia jokaisen firman rahakasan päällä makaavalle kaverille: Mitä jos ulkoistaisi firman serverihuoneen ja laittaisi nämä kamat esim. Haminaan...? Tai Helsinkiin jonkun katedraalin alle.

Onneksi myös etäkäyttö- / cad-ohjelmistovalmistajat ovat huomanneet tämän mahdollisuuden ja nostaneet lisenssihintansa järkevälle, kalliimmalle tasolle kuin peruslisenssit.

Vanha kaarti huokaa helpoituksesta ja voi todeta: "Olin 1980-luvulla oikeassa, kun sanoin, että client-server on oikea vaihtoehto."

Viikon kuva:
Bay Arealta sekin firma ponnisti ylös






tiistai 1. huhtikuuta 2014

Glodon ostaa Progman Oy:n

Nyt tiedote tuli ulos, eli Progman on myyty Kiinaan

http://www.magicad.com/fi/content/01042014-progman-yhdist%C3%A4%C3%A4-voimat-glodonin-kanssa-ja-vahvistaa-asemaansa-pohjoismaissa-ja

Vähän aikaa on tietoa tullut sulateltua ja ensihämmennyksen jälkeen tässä voi olla hieno uuden piristysruiskeen alku.

Ensinnäkin on hienoa, että pioneerityötä Progmanin kanssa tehnyt toimitusjohtaja sai palkinnon elämäntyöstään.

Toisaalta, on hienoa että ostaja ei ollut Autodesk. Melko varmaan sieltäkin on taalasäkkejä ovelle kannettu.

Vaikuttaa siltä, että Progmanin oma yrityskulttuuri ja strategia toimii jatkossakin heidän omilla säännöillä, joskin pakkohan jonkinlaista omistajaohjausta on oltava olemassa. Saa nähdä, miten kaksi hieman erilaista kulttuuria törmää toisiinsa.

Tiedotteen mukaan Glodon tulee Eurooppaan, eli toiminta myös näillä markkinoilla alkaa. Saapa nähdä, että onko se pelkästään MagiCADin ympärillä tapahtuvaa kehitystä vai tuleeko markkinoille "vain" yksi CAD-kustannuslaskentaohjelmisto lisää. Tuo voi olla kivinen tie Nordic -maissa, sillä suurin osa täällä vannoo IFC-mallien perään.

Veikkaan, että Glodonin Euroopanvalloitus ei jää tähän yhteen ostotapahtumaan.


lauantai 22. maaliskuuta 2014

Minne projektien vaiheistus on hävinnyt?

Viimeaikoina olen pannut merkille, että vastaan tulee kiihtyvällä tahdilla projekteja joissa vaiheistus on täysin sekaisin.

Kaikki nämä ongelmakohteet ovat "tietomallikohteita" ja tilaajaorganisaatiolla on kenties epärealistisia luuloja siitä mitä saadaan aikaiseksi kun tehdään suunnitelmat mallintaen.

Suunnittelun tilaukset on tehty ihan kelvollisesti, viitattu YTV2012 vaatimuksiin, kerrottu jopa mallintamisen käyttötarkoituksista. Jopa tietomallisuunnitelma löytyy. Eli ihan hyvää luettavaa ja kohtalaisen helppo tarjota kohdetta näiden speksien mukaisesti (vaikka joissakin kohteissa on copy/pastettu tarjouspyyntöön kaikki asiat, mitä on googlella löydetty).

Tarkennan, että puhun vain muutamasta kohteesta. Ei asiat ole kaikissa kohteissa hakusessa.

Kun nämä muutamat projektit lähtevät liikkeelle hankevaiheella, niin suunnitteluryhmä huomaa vähän ajan päästä tekevänsä yleissuunnittelua. Tilaajaorganisaatio haluaa nähdä kanavia Solibrissa, tsekata jopa risteilyjä. Ongelma on se, että TATE-tarvitsee hanke- ja ehdotusvaiheen, ennen kuin voidaan siirtyä yleissuunnitteluun.

Ei suunnittelu nyt ihan näin kulje.

Oma projektinvetäjämme ei välttämättä kyseenalaista tätä ongelmaa, vaan alkaa aivan liian aikaisessa vaiheessa mallintaa tate-tekniikkaa. Ja tämän mallinnuksen lopputulos ei kerro kenellekään mitään. Koska tilaohjelmakin on vielä haussa, niin miksi ihmeessä pitäisi mallintaa kanavaa kattoon? Tarkkuustaso on aivan liian tarkka verrattuna suunniteluvaiheeseen.

Suomalaisessa vaiheistusmenettelyssä on erittäin kelvolliset vaiheet, joita kunnioittamalla saadaan aikaiseksi hyvä lopputulos. Skippaan ao. listassa rakentamisen valmistelut jne. joissa "normaali" TATE-suunnittelutoimisto ei ole mukana.

Hankevaihe on TATE-puolella rakentamisen edellytysten selvittämistä, kunnallistekniikan selvitystä, energiantuottoratkaisujen pohtimista. Rakennustapaselostuksen tekemistä. Tavotteiden asettamista. Hyvissä projekteissa myös energiansimulointien tekemistä tulevien energiakulutustavotteiden asettamiseksi.
Mallinnustyönä tässä vaiheessa on rakennuksen tietomalli energia- ja olosuhdesimulointeja varten.
Ei ensimmäistäkään putkenpätkää.

Ehdotussuunnittelu on järjestelmävaihtoehtojen selvitystä. Jäähdytetäänkö säteilypaneeleilla vai jäähdytyspalkeilla? Kenties jopa puhallinkonvektoreilla. Millä lämpötiloilla voidaan hyödyntää maalämmön/jäähdytyksen tuomia litkuja.
Mallinnustyönä tässä vaiheessa voi olla mallihuoneen vaihtoehtojen tutkiminen. Voidaan saada käyttäjältä kommentteja siitä, ollaanko tekemässä heidän toivomaa tilaratkaisua.
Toisena mallinnustyönä tässä vaiheessa syntyy vaihtoehtoisia olosuhde- ja energiasimulointeja, rakenteiden elinkaaritaloudellisuuden selvitystä.

Ehdotussuunnittelu ei todellakaan ole kolmen erilaisen reititysvaihtoehdon mallintamista samaan rakennukseen.
Myös tilavarauksia tehdään tässä vaiheessa, joskin ne mallintaa arkkitehti. Mutta TATE-suunnittelijan pitää herätelllä heitä kuilujen ja teknisten tilojen tilavaateilla.

2D-leikkaukset kuuluvat olennaisena osana siihen, että varmistetaan rakennuksen korkotietojen soveltuvuus TATE-asennuksille. Tätä vaihetta ei tarvitse / kannata mallintaa. Ruutupaperi tai CAD-viivanpiirto riittää.

Yleissuunnittelu on voittaneen ehdotussuunnitelman esittäminen siten, että voidaan arvioida alustavat kustannukset. Ei missään nimessä massaluetteloilla, vaan neliöpohjaisesti tilatyyppeihin perustuen + tämän vaiheen suunnittelumateriaaliin tutustuen.
Mallinnustyönä on runkoverkostojen esitys, mallihuoneiden tarkentaminen. Palvelualuekaaviotkin tehdään, joko piirtämällä tai tietomallipohjaisesti.

Kaaviot sekä alustavat laiteluettelot tulee syntyä tässä vaiheessa.
Nekin ovat tietomallintamista,  vaiikka sitä ei nykytilanteessa vielä sellaiseksi mielletäkään.

Toteutussuunnittelu on yleissuunnitelman jalostaminen työkuviksi.
Käytännössä kaikista helpoin työvaihe koko suunnitteluprosessissa (jos prosessi on ollut olemassa).
Mallinnustyönä otetaan käyttöön verkostojen mallintamiseen soveltuvat ohjelmistot, eli nyt alkaa tulla kanavaa ja kaapelihyllyä kattoon. Tarkkuustaso on sellainen, että kohde on rakennettavissa suunnitelmien mukaisesti. Käytännössä, onnistuneessa hankkeessa (jossa on edelliset vaiheet tehty kuten kuuluu), tämä on täysin mahdollista ja lopputuloksena on as-built -mallit ennen kuin verkostoja on edes asennettu. Kun kohde tehdään suunnitelmien mukaisesti, ei ole punakynäkiertoa olemassa. IPD/Alianssimaailmassa saadaan jopa tietosisältö kerralla kuntoon, koska mallinnetaan vain niitä tuotteita, joita urakoitsija tulee kohteeseen asentamaan.

---

Tilaajat ja rakennuttajakonsultit varmaankin heittävät palloa takaisin sanomalla, että trendi on se, että suunnittelua aikaistetaan ja laajennetaan projektin alkuvaiheessa. He voivat viitata esim. tähän ajatukseen:




Ja sitten heille on täysin selvää tämäkin:


Itse huomauttaisin, että tuossa keskimmäisessä kuvassa on sana "Integrated Project Delivery". 
Asiasta olen juuri samaa mieltä, suunnittelua pitää laajentaa ja aikaistaa huomattavasti verrattuna nykyiseen toimintatapaan

Se tarkoitaa sitä, että tilaaja osallistuu aktiivisesti kohteen suunnitteluun ja rakentamiseen.
Se tarkoitaa sitä, että kohteen käyttäjä osallistuu aktiivisesti kohteen suunnitteluun.
Se tarkoittaa sitä, että arkkitehdillä pitää olla todelliset edellytykset kohteen johtamisessa.
Se tarkoittaa sitä, että suunnittelijoiden tulee pystyä esittämään käyttäjälle suunnitelmat ymmärrettävässä muodossa
Se tarkoittaa sitä, että kaikki osapuolet tekevät sen työn, jonka ovat luvanneet tehdä.

Se tarkoittaa todellista yhteistyötä.

Viikon Vinkki:

Asiat Solmussa



perjantai 21. maaliskuuta 2014

Matkaraportti: buildingSMART Nordic Conference, Sweden 2014

Kävin Ruotsissa buildingSMARTIn vuosittaisessa kokouksessa ihmettelemässä mallinnuksen edistymistä maailmalla. Lähinnä lähdin siksi, että monen seminaaripuhujan aiheessa löytyi sana COBie + Englanti.

Otsikko kuului näin:
"International requirements – examples on Integrated BIM
BIM Alliance Sweden and buildingSMART Nordic conference 2014"

http://www.buildingsmart.org/bsi-meeting-in-stockholm-march-2014

Reissun pääanti oli kuitenkin se, että nyt alkaa muu maailma vetää vauhdilla Suomen ohi fiksujen rakennushankkeiden tekijänä. COBie jäi sivurooliin, joskin hahmotettiin se, että on hyvä olla edes jotain standardia tietojen siirtämisessä ylläpidon käyttöön.

Mielenkiintoinen asia oli se, että eräässä esityksessä viitattiin kyselytutkimukseen, joka oli järjestetty eri maissa (myös suomessa). Tutkimuksen perusteella Suomessa COBie on käytössä 8% kohteissa. (Kysymys: "Käytättekö COBieta"). Taisi mennä hieman sanat COBIM ja COBie sekaisin vastanneilla...

Jenkit, Englantilaiset ja Norjalaiset paukuttivat sellaista tekstiä, että oksat pois. Ja se tykitys ei ollut pelkkää puhetta - he myös todistivat yhteistyön, uusien menetelmien ja tietomallinnuksen tuomien hyötyjen jalkautusta. Asioita joita Suomessa ei ole vielä nähty kuin muutamassa projektissa. Britit olivat vaihteeksi kiristäneet omaa 15% säästötavoitetta mallinnuksen avustamana.

Jopa ruotsalaiset pystyivät vakuuttamaan omaa osaamistaan. Skanska esitteli jättimegahankkeensa, Nya Karolinska Solna universitetssjukhussetin. Kuulosti mielenkiintoiselta hankkeelta. Esitelmöitsijä Adina Jägbeck kertoi tauolla, että suomalaista osaamistakin tarvittiin. Lehdon Mikko Skanska Finlandista kävi opastamassa mm. MagiCADin käytössä.

Ja mikä mielenkiintoisinta, koko päivänä kuultiin vain yhtä suunnittelutoimiston edustajaa. Kaikki muut puhujat olivat joko tilaajia, rakennuttajia, rakentajia, valtion/kehitysorganisaatioiden edustajia tai kiinteistöjen ylläpitäjiä. Ja kaikki vannoivat yhteistyön, tietomallinnuksen ja ihmisen kunnioittamisen nimiin.

Kaikki olivat yhtämielisiä sen suhteen, että ei ole mitään muuta tapaa toimia kuin vaatia suunnittelijoilta mallinnusta.

Puhujista osa oli "normaaleita" rakentajia ja tilojen ylläpitäjiä. Heille ei ollut tärkeää IFC tai tekniikka, vaan se, miten he hyötyvät mallien käyttäjinä. Selvästi siis seuraava sukupolvi. He olivat nähneet ja kokeneet sen, miten tietomallit auttavat heitä suorittamaan oman työnsä fiksummin.

Suomessa, vastaavissa tilaisuuksissa puhuu lähinnä suunnittelija, akateeminen tutkija tai tietomallikonsultti. Ja yleisönä on normaalisti suunnittelijoita ja tutkijoita.

Rakennusten omistajat olivat hahmottaneet mallinnettujen kiinteistöjen arvon säilymisen ja ylläpidon mahdollistamisen huomattavasti fiksuimmilla tavoilla kuin paperisuunnitelmilla. Heillä oli todella paljon toiveita lisäkehitykseen - olivat selvästi innostuneita niistä mahdollisuuksista joita tietomallinnus on heille tarjonnut.

Seminaarin jälkeen Norjalainen rakennusfirma Veidekke järjesti iltaseminaarin noin kahdellesadalle ilmottautuneelle. Pääpuhujana oli Professori Martin Fisher CIFEstä (Stanford).

Vakuuttavaa tekstiä IPD:n hyödyistä, case esimerkkejä Lean Constructionin hyödyistä, ICE -toimintamallin käyttöönotosta ja integroivien suunnittelumenetelmien erinomaisuudesta. Pääpointti oli, että jos tekijöillä on kivaa, työ tehdään budjetissa ja aikataulussa sekä lopputulos on asiakkaan vaatimusten mukainen, niin mitä voisi rakennushankkeelta enempää vaatia?

Ja jälleen kuultiin se sama viisaus, että kun ensiksi suunnitellaan, mitä pitäisi rakentaa, niin sitten pystytään rakentamaan suunnitelmien mukaisesti. Lopputulos on se, mitä tilaaja on tilannut.

En minä tajua, miksei tätä juttua tajuta päättävissä piireissä. Ei tämä ole rakettitiedettä. Ihan normaalia rakentamista ilman osaoptimointia ja sellaisen tuotteen toimittamista tilaajalle, kuin mitä he haluavat.

Kaikki tämän tietää - miksei asialle tehdä mitään? Poliitikot, HERÄTKÄÄ.
15 vuotta sitten huusin, että "Rakennuttajat - Herätkää".

Tietomallinnus pakolliseksi rakennushankkeissa - ottakaa mallia Englantilaisista

Jotkut rakennuttajat ovat sen jo tehneetkin, osa ei tule sitä kuitenkaan tekemään ilman pakkoa.







Sanoja googleen:
Homekoulu, homeongelma, rakennuttaminen, huono laatu, suunnittelu, epäonnistuminen, rakentaminen, paikalle jämähtäminen, idioottimaisuus, osaoptimointi, siiloajattelu, yhteistyökyvyttömyys, aliurakoinnin aliurakointi




perjantai 28. helmikuuta 2014

Tämä on kirjoitus numero 100 (+hieman bim -sanastoa)

Jotain oli tänne pakko laittaa, jotta saa 100 kirjoitusta täyteen.

SKOL ry:n talotekniikkaprosessikaaviot alkavat saada lopullisia muotoja (ei juurikaan muutoksia vuoden 2013 tilanteeseen)

Kyse siis tästä:
http://tietomalli.blogspot.fi/2013/11/skol-ry-tate-tietomalliprosesseja.html

Ehkäpä ihmeellisin spin-off tuosta prosessikuvaustyöstä oli sanasto, jotta tiedetään mistä puhutaan.
Kommentteja otetaan mielellään vastaan, onko alla olevassa tietomallisanastossa jotain kummallisuutta?
---

Prosessikuvauksissa käytettyjen sanojen merkityksiä


2D-piirustus, leikkaus
Perinteisin menetelmin piirretty kuvaus rakennettavasta kohteesta. Työkaluna cad-järjestelmä, paperi, transparenssi tms.
3D-DWG
3-ulotteinen geometria dwg-formaatissa. Ei vaadetta älykkäälle tiedonsiirrolle.
IFC -malli
3-ulotteinen malli kohteesta, joka sisältää suunnitteluorganisaation kanssa yhteisesti sovitun geometrian ja tietosisällön käyttötarkoitukseen ja suunnitteluvaiheeseen sopivana. IFC-standardin mukainen tiedonsiirtomahdollisuus.
3D-malli
3-ulotteinen geometria. Ei vaadetta älykkäälle tiedonsiirrolle.
Asennustila
Avoin tila avaruudessa. Kuvaa sitä tilaa, jonne TATE verkostot voidaan asentaa ilman törmäilyjä rakenteisiin tai toisiin TATE-komponentteihin.
Attribuutti, Ominaisuus, Property
Komponentin rakenteellisia tai toiminnallisia ominaisuuksia tarkentava määritys, esimerkiksi ’Materiaali’, ’Tilavuusvirta’, ’Valmistaja’ jne.
Attribuuttiarvo, Ominaisuusarvo, Property value
Komponentin rakenteellista tai toiminnallista ominaisuutta kuvaava, teksti, lukuarvo tai linkki, esimerkiksi ’Ruostumaton teräs’, 2,35 dm3/s’, ’ http://www.skolry.fi ’.
Geometria
Objektin muoto, objektin tilavuusmitat
GUID
Globally Unique Identifier, objektin yksilöllinen tunnus. http://en.wikipedia.org/wiki/Globally_unique_identifier
Komponentti
Rakennushankkeeseen kuuluva laite, esim. palopelti, päätelaite, suodatin, puhallin, pistorasia, kytkin jne.
Koordinoitu yhdistelmämalli
Yhdistelmämalli, jonka sisältö on tarkastettu ja yhteen sovitettu kaikkien eri suunnitteluosapuolten kesken.
Natiivimalli, alkuperäismalli
Sovellusohjelmiston sisäinen tiedostojen tallennusformaatti. Avattavissa luotettavasti vain alkuperäisellä sovellusohjelmistolla.
Objekti
IFC-standardin mukainen komponentti
Rakennuskelpoinen talotekninen tietomalli
Tietotomalli, jonka avulla voidaan toteuttaa rakennushanke tietomallia hyväksikäyttäen siten että asennukset voidaan tehdä riittävällä tarkkuudella mallin mukaisiin asennuspaikkaehdotuksiin.
Reikävarausehdotus
TATE-suunnittelijan tekemä ehdotus, joka osoittaa halutun reiän sijainnin ja koon.
Reikävarausmalli
TATE-suunnittelijan tekemä IFC-malli, joka sisältää vain reikävarausehdotukset.
Reikävarausobjekti
TATE-suunnittelijan tekemä reikävarausobjekti, joka osoittaa halutun reiän sijainnin ja koon.
Riittävän tarkka talotekninen tietomalli
Rakennushankkeeseen osallistuvien osapuolten yhteisesti sovittu ja hyväksymä mallinnustaso tietosisällön ja geometrian osalta.
Talotekniikan toteutusmalli
 Tuotantosuunnittelun mahdollistava taloteknisiin asennusten toteutuksen malli
Talotekninen järjestelmä tai -systeemi
Kokonaisuus, joka kuvaa yhden toiminnallisen tai staattisen järjestelmän keskusosan, siirto-osan ja pääteosat. Esimerkkinä yksi ilmanvaihtokone kanavistoineen, komponentteineen  ja päätelaitteineen.
Talotekninen toteumamalli, as-built
Rakennushankkeen päättyessä yhteisesti sovitussa laajuudessa  geometrialtaan ja tietosisällöltään rakennusta vastaava tietomalli
Tietomalli
Aineellinen ja toiminnallinen kuvaus rakennuksen ominaisuuksista digitaalisessa muodossa mahdollistaen tiedon jakamisen yhteisesti sovitulla tavalla.
Tietomallinnus
Työtapa tai prosessi joka mahdollistaa tietomallien käytön yhteistyössä rakennushankkeeseen osallistuvien välillä.
Tietosisältö
Tietomallin objekteihin liitetty attribuuttitieto tai IFC standardin mukainen objektiluokka
Toteutussuunnittelun talotekninen tietomalli
Tietomalli, joka sisältää taloteknisten suunnittelijoiden näkemyksen reititystarpeista, järjestelmistä ja komponenttitiedoista. Ei sisällä urakoitsijan laitevalintatietoja tai muutoksia.
WCS-origo
AutoCAD ohjelmiston kuvaustapa ”maailmanorigosta” (world coordinate system). Kaikkien objektien sijainti tietomallissa on suhteutettu yhteisesti sovittavaan koordinaattipisteeseen, origoon.
XSR -tiedosto
Suunnitteluohjelmisto Tekla Structuresin tekemä informaatiotiedosto muille osapuolille, jossa kerrotaan esimerkiksi reikävarausobjektin tietosisällön tai sijainnin oikeellisuus.
Yhdistelmämalli
Malli, jossa on yhdistettynä useiden suunnittelualojen 3D- / tietomalleja samassa koordinaatistossa
YTV2012
Yleiset Tietomallivaatimukset 2012, www.buildingsmart.fi

torstai 20. helmikuuta 2014

Uusi innovaatio: Yhteistyö

Pikkuhiljaa alkaa löytyä netistä kirjoituksia, joissa ilokseni tarraudutaan rakennushankkeen syvimpään olemukseen - yhteistyöhön.

Savolaiset hahmottavat asian näin:
http://www.rakennusteollisuus.fi/RT/Ajankohtaista/Yhteisty%C3%B6ll%C3%A4+onnistunut+rakennushanke/

Ja Senaatti-kiinteistöt näin:
http://www.rakennuslehti.fi/blog/viewentry/?entry_id=325

Hienoja kirjoituksia, tunnelin päässä näkyy valoa.

Toivon todella, että nyt kun tilaajat / rakennuttajat ovat heränneet, niin he myös osoittavat toimillaan sanojensa painon. Olisi sääli, jos nuo kirjoitukset jäävät seminaaripuheiksi.

Senaatin kärkihankkeilta odotan paljon, se viitoittaa tietä tulevaisuuteen, sen perusteella Senaatti-kiinteistöt on palannut rohkeasti Suomen rakennuttamisen kärkikastiin muutaman vuoden pienen hapuilun jälkeen.

Viikon kuva:
Rakennushankkeen kolme tukijalkaa




perjantai 31. tammikuuta 2014

McGraw_Hill SmartMarker Report 2013 Lean Constructionista

Erinomainen analysointifirma McGraw Hill Construction on julkaisut raportin Lean Construction -periaatteiden käytöstä vuoden 2013 aikana.

Raportti ladattavissa:
http://www.leanconstruction.org/media/docs/Lean_Construction_SMR_2013.pdf

Nyt on mennyt puurot ja vellit sekaisin hienolla firmalla.

Vai onko ongelma siinä, että vastaajat eivät ole ihan hahmottaneet, mitä on kyselty.
Kyselyssä on mm. seuraavanlainen vastausprofiili:

Minun lyhyt oppimäärä Lean Constructionista sanoo seuraavaa:
- Lean Construction on yleiskäsite
- Pull Planning on osa Last Planneria
- Toyota Way on kirja

Sitten vähän ajan päästä löytyy tämä:

Eli vastaajat eivät oikeastaan tiedä, mikä on TVD, IPD, VSM, Bigroom jne.

Mutta... jos unohtaa nuo kyselyt ja lukee loistavat case -esittelyt tästä raportista, niin alkaa varmasti hahmottaa, miksi Lean Construction on ihan fiksu juttu.

Jokaisen rakennuttajakonsultin tulisi olla Lean asiantuntija.






torstai 30. tammikuuta 2014

20 vuotta Bimeänä


Muistan, kun Eput ja Popeda tekivät 20 vuotisyhteiskiertueen: "20 vuotta sikana" 80- luvun lopulla. Heillä oli huimat 10v takana.

Mulla on fiilis, että pitäisi tehdä "20 vuotta pään seinään hakkaamista" -kiertue.

Toisaalta, esimieheni ovat yrittäneet tehdä parhaassa työiässään 1990 ja 2000 -luvulla samaa asiaa kuin mitä minä olen yrittänyt tehdä omalla urallani. Korkeakoululla sekä VTT:llä muutama kaveri ajatteli uusia tuulia jo 1980 luvulla. Chuck Eastman 1970 luvulla.

Yksi suomalainen kaveri teki turhautuessaan jopa päätöksen, että ei esitelmöi yhdessäkään suomen maaperällä olevassa LVI / energia -tekniikan tilaisuudessa (nuo ovat muuten olleet aina sama asia LVI-kavereille...) .

Eräs suomalainen delegaatio totesi 2000 luvun alussa, että: "Pitikö tänne Kaliforniaaan saakka tulla kuulemaan, että paras osaaminen tietomallintamisesta on Suomessa..?"

Nyt jenkit ovat ovat meitä noin ~5 vuotta edellä suunnittelun osalta, urakoinnissa etumatka on oman arvioni mukaan ~10 vuotta. Siis heidän fiksuissa hankkeissa, ei kokonaisvaltaisesti. Ja rannikoilla, ei siinä keskialueella...

Tietomallien käyttö ylläpidossa on jonkin verran skandinaaveja edellä. Meillähän tuota ei ole - eikä oikeastaan jenkeilläkään - mutta siellä on pari softaa, jotka sen mahdollistavat omalla markkina-alueellaan. Jos oletus on, että joku on ostanut niitä softia, niin sitten heillä on varmaankin tietomallit ylläpidossa -> ja johtavat suomea 100 prosenttisesti? (mutu)

Jos me Suomessa emme tee sopimustekniikassa, rakennuttajakonsulttien ammattitaidossa ja työmaan tietomallien käytössä radikaaleja muutoksia, niin emme tule saavuttamaan ykkösasemaa maailman parhaimpana tietomallien hyödyntäjänä.

Jos me Suomessa emme pysty kertomaan rakennusten omistajille tietomallipohjaisen ylläpidon hyödyistä, en ihmettele olenkaan että tulemme olemaan jatkossakin jenkkejä perässä.

Pitääkö meidän olla maailman paras? Mielestäni pitää, koska meillä on siihen täydet mahdollisuudet. Miksi olisimme kakkosena? Tai sijalla 34?

Voimme olla paras. Meillä on osaaminen.

Vain tahtotila ja todistusaineisto taloudellisista hyödyistä puuttuu.

Taloudellisen tiedon puuttuminen ihmetyttää minua. Eikö tutkimuslaitokset todellakaan saa aikaiseksi tilastoja siitä, miten tietomallinnettu kohde eroaa taloudellisesti "perinteisestä" kohteesta? Suunnittelijalla homma on varmaan mennyt pitkäksi, mutta olisi mielenkiintoista tietää, miten urakoitsijoilla on mennyt, kun käytössä on tietomalli. Ja miten ovat sitä hyödyntäneet vai ovatko ollenkaan? Miten on toimittu urakoitsijan toisessa tai kolmannessa tietomallikohteessa? Ovatko he havainneet, että tässä on jotain muutakin kuin 3D-kuvia tarjolla?

Me kaikki tiedämme, että ei voi olla paras ilman pyyteetöntä työtä. Kannustankin siis jokaista tämä blogin lukijaa tekemään omassa lähipiirissä työtä sen eteen, että kehitämme oman työpaikkamme toimintaa yhteistoiminnalliseksi, LEAN-filosofiaa myötäileväksi ja avoimeksi "uusille" ajatuksille.

Sen seurauksen tulemme pääsemään ulos siiloajattelusta ja näkemään asiat kokonaisuutena - ei pelkästään omana työsuorituksena. Työpajat, yhteistoiminnallisuus, asioiden jakaminen. Turhien kokousten lopettaminen.

Se on tulevaisuus ja joissakin kohteissa nykyisyys.

Nyt kun aloitamme näiden asian koulutuksen 25v henkilöiden kanssa, niin olemme maalissa 20 vuoden päästä.

Se on OK, se on hyväksyttävä aikataulu.

Sukupolvenvaihdoksella on aina välillä virkistävä vaikutus.

Viikon kuva
Lähtipä tämäkin ryhmä vihdoin liikkeelle:



keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Vierasblogi, kilpailutuksen kauneutta

Törmäsin Pete Sarnivaaran kirjoitukseen julkisen hallinnon tilaamisen ihanuuksista:

http://kaikuhelsinki.fi/fi/blogi/nelj%C3%A4-joululahjatoivetta-kilpailuttajalle#!

Voiko tuota enää hedelmällisemmin sanoa... itse metsästin viime vuonna opintotodistustani, FISE pätevyyttäni, referenssejäni täsmäiskuna tarjouksiin, firman henkilöiden "suoria kuluja", firman henkilömäärää eri osastoilla, osaanko suomea jne. Vain löytääkseni ilmoituksia, että emme ole päässeet jatkoon (no, kyllähän jotain hommia jäi haaviinkin).

Tämän lisäksi ihmeteltiin sitä, että paperissa A on ristiriitaa paperiin B verrattuna ja paperi C selittää asiat erilailla kuin paperissa A. Ihan niinkuin tekemämme suunnitelmat "täydentävät toisiansa", kun löytyy ristiriitoja...

LVI-puolella itsetehdyn kiireen näkee hyvin siitä, että toukokuussa tilataan jäähdytysremonttia ja marraskuussa lämpöjohtojärjestelmien säätösuunnitelmia / kuntokartoitusta.

Jos nuo kuukaudet olisivat toisin päin, niin kaikki säästäisivät. Tilaaja, suunnittelija ja urakoitsija.

Ehdotan, että joku viisas tilaaja keksii systeemin, jossa tarjouspyyntö on max. 20kpl A4 kokoista sivua (tulostettuna kaksipuolisesti 10 sivua paperia), Times New Roman (Arial, windows -järjestelmä, true type font) fonttikoko 10, marginaalit min. 2 cm sivuilla ja ylhäällä, riviväli 1.0, kansilehti sisältyy 20 sivuun ja liiteitä ei saa olla. Referenssipaperit tämän päälle, max. 3 sivua / henkilö)

Tämän päälle erilliset paperit laatuosaamisesta, hinnasta jne. taulukoista, joilla tillaaja pystyy tekemään laatu- / hintavertailun.

Kai ne voisi www-palvelussakin hoitaa, mutta ei nyt kannata olla liian kaukana tulevaisuudessa...

Toistaalta, muutamasta tarjouspyynnöstä olen aika tyytyväinen. Siellä oli kysymys: "Miten aiotte hoitaa tarjouspyyntömme mukaisen suunnittelutehtävän?". Tuohon me suunnittelijat vastaamme yleensa 70 sivuisella liirumlaarumilla.

Tilaajat, laittakaa meille tarjoajille myös samat reunaehdot kuin mitä pyydän Teiltä pari kappaletta sitten...