torstai 30. tammikuuta 2014

20 vuotta Bimeänä

Muistan, kun Eput ja Popeda tekivät 20 vuotisyhteiskiertueen: "20 vuotta sikana" 80- luvun lopulla. Heillä oli huimat 10v takana.


Mulla on fiilis, että pitäisi tehdä "20 vuotta pään seinään hakkaamista" -kiertue.

Toisaalta, esimieheni ovat yrittäneet tehdä parhaassa työiässään 1990 ja 2000 -luvulla samaa asiaa kuin mitä minä olen yrittänyt  tehdä omalla urallani. Korkeakoululla sekä VTT:llä muutama kaveri ajatteli uusia tuulia jo 1980 luvulla. Chuck Eastman 1970 luvulla.

Yksi suomalainen kaveri teki turhautuessaan jopa päätöksen, että ei esitelmöi yhdessäkään suomen maaperällä olevassa LVI  / energia -tekniikan tilaisuudessa (nuo ovat muuten olleet aina sama asia LVI-kavereille...) .

Eräs suomalainen delegaatio totesi 2000 luvun alussa, että: "Pitikö tänne Kaliforniaaan saakka tulla kuulemaan, että paras osaaminen tietomallintamisesta on Suomessa..?"

Nyt jenkit ovat ovat meitä noin ~5 vuotta edellä suunnittelun osalta, urakoinnissa etumatka on oman arvioni mukaan  ~10 vuotta. Siis heidän fiksuissa hankkeissa, ei kokonaisvaltaisesti. Ja rannikoilla, ei siinä keskialueella...

Tietomallien käyttö ylläpidossa on jonkin verran skandinaaveja edellä. Meillähän tuota ei ole - eikä oikeastaan jenkeilläkään - mutta siellä on pari softaa, jotka sen mahdollistavat omalla markkina-alueellaan. Jos oletus on, että joku on ostanut niitä softia, niin sitten heillä on varmaankin tietomallit ylläpidossa -> ja johtavat suomea 100 prosenttisesti? (mutu)

Jos me Suomessa emme tee sopimustekniikassa, rakennuttajakonsulttien ammattitaidossa ja työmaan tietomallien käytössä radikaaleja muutoksia, niin emme tule saavuttamaan ykkösasemaa maailman parhaimpana tietomallien hyödyntäjänä.

Jos me Suomessa emme pysty kertomaan rakennusten omistajille tietomallipohjaisen ylläpidon hyödyistä, en ihmettele olenkaan että tulemme olemaan jatkossakin jenkkejä perässä.

Pitääkö meidän olla maailman paras? Mielestäni pitää, koska meillä on siihen täydet mahdollisuudet. Miksi olisimme kakkosena? Tai sijalla 34?

Voimme olla paras. Meillä on osaaminen.

Vain tahtotila ja todistusaineisto taloudellisista hyödyistä puuttuu.

Taloudellisen tiedon puuttuminen ihmetyttää minua. Eikö tutkimuslaitokset todellakaan saa aikaiseksi tilastoja siitä, miten tietomallinnettu kohde eroaa taloudellisesti "perinteisestä" kohteesta? Suunnittelijalla homma on varmaan mennyt pitkäksi, mutta olisi mielenkiintoista tietää, miten urakoitsijoilla on mennyt, kun käytössä on tietomalli. Ja miten ovat sitä hyödyntäneet vai ovatko ollenkaan? Miten on toimittu urakoitsijan toisessa tai kolmannessa tietomallikohteessa? Ovatko he havainneet, että tässä on jotain muutakin kuin 3D-kuvia tarjolla?

Me kaikki tiedämme, että ei voi olla paras ilman pyyteetöntä työtä. Kannustankin siis jokaista tämä blogin lukijaa tekemään omassa lähipiirissä työtä sen eteen, että kehitämme oman työpaikkamme toimintaa yhteistoiminnalliseksi, LEAN-filosofiaa myötäileväksi ja avoimeksi "uusille" ajatuksille.

Sen seurauksen tulemme pääsemään ulos siiloajattelusta ja näkemään asiat kokonaisuutena - ei pelkästään omana työsuorituksena. Työpajat, yhteistoiminnallisuus, asioiden jakaminen. Turhien kokousten lopettaminen.

Se on tulevaisuus ja joissakin kohteissa nykyisyys.

Nyt kun aloitamme näiden asian koulutuksen 25v henkilöiden kanssa, niin olemme maalissa 20 vuoden päästä.

Se on OK, se on hyväksyttävä aikataulu.

Sukupolvenvaihdoksella on aina välillä virkistävä vaikutus.

Viikon kuva
Lähtipä tämäkin ryhmä vihdoin liikkeelle:



1 kommentti:

Kerro mielipiteesi, palautteen kautta saadaan eri näkökulmia