lauantai 30. tammikuuta 2016

Iso-Britannia ja MEP BIM 2016, matkaraportti

Tein kierroksen Iso-Britanniaan yhdessä markkinointikoneistomme kanssa. Tavoitteena oli selvittää, mitä siellä tapahtuu.

Yritysvierailujen jälkeen voi todeta, että ei se mikään Onnela ole. Mutta paljon siellä tapahtuu.

Matka alkoi Birgminhamista, jatkuen Lontoon kautta Leedsiin.

Kaikissa paikoissa oli hahmotettu tietomallinnuksen merkitys, Level 2 tason suunnittelu oli tiedossa ja Level 3 tasoa pelättiin / ihmeteltiin.

Kokonaisuudessaan minulle jäi kuva, että tilanne siellä on kenttätasolla kohtalaisen sama kuin Suomessa. BIM on laajasti hyväksytty, toisaalta siellä ei ole mahdollisuutta olla hyväksynmättä, johtuen valtion painostuksesta / panostuksesta.

Suunnittelijoilla tuntuu olevan homma hallussa, ymmärtävät että tietomallinnus on jotain erilaista kuin normaalien kuvien tuottaminen.

Energia-asiat olivat pinnalla, Energiatodistus (EPC) oli heillä hittituote -> miten se tehdään dynaamisen laskennan kautta? Tuntui olevan paljon monimutkaisempi systeemi kuin Suomessa. Valittivat myös, että Energiaministeriö muuttaa sääntöjä vuosittain... (jotenkin tuttua?)

COBie oli kentällä ihmetyksen kohde, sillä ne organisaatiot jotka tajusivat jotain FM.stä, eivät tajunneet miten COBie sitä hyödyttää. Käytännössä sain fiiliksen, että COBie Excelit tehdään, koska se on tilattu. Minulle jäi epäselväksi, käyttääkö sitä tietoa kukaan. Veikkaan, että ei käytä.

Eniten miellytti yksi kommentti; "Kuka kertoo, mitä COBien sisällä pitää olla". Minunkin mielestä sisältö pitää käydä läpi tapauskohtaisesti, ei voi olla tilannetta että "Laitetaan kaikki tieto Exceliin"...

UK:lla on niin nuori kulttuuri tietomallinnuksen piirissä, että heille Revit=BIM. Autodeskin kaverit ovat hoitaneet homman hienosti. IFC on tiedossa isommissa firmoissa, mutta se on sivuroolissa, koska "kaikilla" on Revit. Se on BIM; se, mitä tilaajat tilaavat... never ending story.

Oli hieno olla maailman johtavassa rakennusten tekniikkaa suunnittelevassa toimistossa juttelemassa MEP BIM Development Managerin kanssa, jolla oli visio hallinnassa. Ja hän myös toteutti sitä; legendaarinen lause: "If this does not go through, I do not have a job after a six months". kaikista hienointa oli se, että juttu mitä kaveri yritti saada sisään firmaan, oli keksitty Granlundilla jo 2000 luvun alussa Hännisen, Jokelan ja Laineen toimesta. Pikkuisen hyödynnettiin myös Kiviniemen väitöskirjaa Stanfordista. Ja se idea toteutettiin myös Roomex -nimiseksi softaksi ~2005.

Periaate (laajennettu Roomex):
Tilatyypille annetaan vaatimuksia, esim. ilmamäärät neliöpohjaisesti-> linkitys ARK tilaan -> palvelualueet kasaan -> simulointien lopputuloksen kiinni tilaan -> niiden perusteella suunnittelijan arvot tilaan -> tietojen keräys palvelualueittain -> ilmamäärät/nestevirrat -> laiteluettelo -> urakoitsijahyväksyntä -> as-built tiedot -> mitatut tiedot -> BIM2FM alkaa

Toisella tavalla ilmaistuna:
Toimistokoppi  2 l/s m2 -> 301TK01 -> 23,8 l/s-> 25 l/s -> 3.4 m3/s -> LP 0,77 l/s, P 0,77 l/s, FV 0,96 l/s, JP 1,3 l/s, FV 1,3 l/s. -> Kiina xxxzzz -> hylätty -> Recair zzzxxx, OK -> tiedot kannassa -> säätömies; 26 l/s, suunnittelija; OK, koneen ilmavirta 3,35 m3/s; OK

Näin meillä on tiedot tallessa vaatimuksista ylläpitoon.

Yhteenvetona; firmat missä kävimme, ymmärsivät ym. skenaarion. Mutta heidän toimintakulttuuri ei käsitellyt ylläpitomaailmaa juuri ollenkaan.

Sama tilanne on mielestäni myös Suomessa. TATE-suunnittelutoimistoilla ei ole rajapintaa FM toimintaan, joten heidän näkemys rajoittuu vain rakentamisaikaan.

Kuten myös meiltä suunnitelmia tilaavien osapuolten näkemys.

Viikon kuva:








perjantai 22. tammikuuta 2016

YTV2012 täydentyy liitteillä

BuildingSMART Finland on tehnyt täydentäviä liitteitä Yleisiin Tietomallivaatimuksiin.

Liitteet ladattavissa täältä:
bSF YTV2012 täydentävät liitteet

tai hankkimalla ne RT-kortiston kautta,
Määrälaskenta ja prosessikuvaukset
sekä
Tilaajaohjeet tietosisältövaatimuksista

Uudet ohjeistukset tehtiin tilaajaa avustaviksi, sisältäen TATE-määrälaskennan vaatimukset suunnittelijalle sekä tietosisältövaatimukset ARK ja RAK malleille.

Lisäksi bSF TATE-ryhmä julkaisi SKOL ry:n teettämän prosessiohjeen mm. alakattosuunnittelusta, reikävarauksista ja rakennemallin valmiusasteesta. SKOL ry teetti tämän ohjeistuksen vuonna 2014, ja nyt se jatkaa eloa buildingSMART Finlandin ylläpitämänä. Tämäkin on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä eri rakennusalan järjestöjen välillä.

Minulta pyydettiin bSF talotekniikkatoimialaryhmän puheenjohtajana kommnentti TATE-ohjeistusten julkaisun yhteydessä, tässä referaatti siitä:

”Suomi on tippunut tietomallintamisen kärkijoukoista viimeisen viiden vuoden aikana”, toteaa bSF talotekniikan toimialaryhmän puheenjohtaja Tero Järvinen. ”Emme ole pystyneet hyödyntämään jo 15 vuotta käytössä olleita mahdollisuuksia rakennushankkeiden prosessien uusimisessa. Toimimme edelleen samantyyppisillä toimintamalleilla kuten on toimittu viimeisen 30 vuoden aikana. Ei kannata ihmetellä, miksi rakennusalan tuottavuus on pohjamudissa verrattuna muihin toimialoihin. ”

”Mielestäni meidän pitäisi unohtaa termi tietomallintaminen, se tuntuu vain sotkevan yksinkertaisia asioita. Rakennushankkeessa mukana olevien tarkoitus on tehdä rakennusten käyttäjille heidän toimintaansa parhaiten soveltuvia sisäympäristöjä, huomioiden elinkaari- ja arkkitehtoniset näkökulmat. Parhaiten onnistumme tässä tehtävässä toimimalla yhteistyössä, unohtaen osaoptimoinnin ja käyttäen nykyaikaisia tekniikoita niille soveltuvilla prosesseilla. Näitä toimintoja kutsutaan normaalisti esim. suunnitteluksi, rakentamiseksi, valvonnaksi jne. Meillä ei voi olla tietomallipohjaista suunnittelua – on vain suunnittelua.”

Nyt julkaistavia prosessikuvauksia noudattaen jokainen osapuoli voi olla mukana nykyaikaisessa rakennushankkeessa – pelkästään TATE-tekniikan määräluetteloiden käyttö toimitilarakentamisessa tuo arviolta 50M€ vuosisäästön tilaajille.

Ohjeistuksia suomeen mahtuu. Enää puuttuu niiden käyttäminen ja toteuttaminen tilaamisessa, suunnittelussa sekä urakoinnissa.

Viikon kuva: