Tässä blogissa
piti kertoa, että mitä tarkoittaa IDM / MVD -lyhenteet, mutta ajattelinkin
kertoa, miten suunnitellaan alakatto.
En tiedä, kumpi on
tärkeämpi asia (siis prosessikaavio alakaton suunnittelusta) vai
konkreettinen työjärjestys ja sisällöntuotto ongelman ratkaisemiseksi.
Olen aivan täynnä
projekteja, joissa yhdistelmämallitarkastelussa talotekniset komponentit eivät
osu oikeaan paikkaan alakatoissa. Joko ne ovat 5mm (luit oikein, viisi
millimetriä) liian korkealla tai sitten puhallinkonvektorin reunalista
tulee 600x600 ruudussa valaisimen päälle - ne eivät siis voi olla
vierekkäin.
Puhumattakaan kaiuttimesta, jonka läpi on tulossa sprinklersuutin
samassa kohdassa.
Ja miksi näin? No
jospa arkkitehdille olisi annettu edes jonkinlainen mahdollisuus tehdä
alakattosuunnittelu
talotekniikkasuunnittelijan tietojen pohjalta?
Nyt hän saa jotain
tietomalleja, joista ei selviä päätelaitteiden paikka tai ne ovat ainakin
aivan kummallisissa paikoissa (siis arkkitehdin mielestä). Sen jälkeen
nuori, juuri valmistunut arkkitehti joutuu laittamaan tate-komponentit
paikoilleen. Koulussa tälle arkkitehdille on iskostettu päähän taiteellisuutta
ja kokonaisuuden hallintaa - hän päättää, hän tietää.
Jälleen kerran on
unohdettu suunnittelu ja vaiheistus. Projektin vetäjille alakattoasiat ovat
yksi pieni vaihe projektissa, joka menee perinteisesti aina väärin. Se on
kuin reikäkuvat, aina piikataan.
Eräs Skanskan
(iso)johtaja on kuulemma sanonut jotain tähän tyyliin: "Rakentaminen on
helppoa. Niin kauan kun valetaan enemmän kuin piikataan, niin se on
taloudellisesti kannattavaa". Tämä siis täyttä kuulopuhetta eikä
firmakaan välttämättä ole oikea.
Alakatoissa
muutostyöt ovat onneksi helpompia, mutta muistan itsekin olleeni työmaalla
pohtimassa miten kamat saadaan mahtumaan määrättyyn tilaan tai paikkaan.
Näistäkin tupakinmittaisista tuumaustauoista voi päästä eroon
noudattamalla näitä ohjeita:
Yleissuunnitteluvaihe
1. TATE tekee
2d-leikkaukset, joiden perusteella saadaan alakattokorko
2. ARK ja RAK
tekee 3D-mallihuoneen tai -alueen jonne yhteistyössa arkkitehdin kanssa TATE
mallintaa päätelaitteet alakattoon. Huomioi se, että ennen mallinnusta on
tästäkin alueesta tehty 2d-leikkaus TATE:n toimesta.
3. Molemmat
vaiheet tehdään keskustelevasti, suunnitelmallisesti. Ei mitään "tässä
on
tiedosto, piirtele
siihen", vaan istutaan saman pöydän viereen ja jutellaan - suunnitellaan.
Toteutussuunnitteluvaihe
1. TATE istuu
arkkitehdin kanssa alas palaveriin ja varmistetaan, että
yleissuunnitteluvaiheen ratkaisut pätevät vielä. Alakattomaailma
tarkennetaan, eli minkätyyppisiä alakattoja olisi tulossa. Avattavuus,
huollettavuus, avoimeisuus, luukut jne. käydään läpi.
2. TATE skissaa,
kertoo, perustelee ja pyörittelee arkkitehdille perusratkaisut erilaisiin
tilatyyppeihin.
Kertoo reunaehdoista. Vähintään kaikki toistuvat perusratkaistut tulee käydä
läpi, mielellään koko rakennus.
3. Arkkitehti
piirtää (huom - ei mallinna) alakattopiirustuksen. 2D-alakattopiirustuksessa on
kaikki tate-komponentit sijoitettu kuten alakattopalaverissa oli sovittu.
4. Arkkitehti
mallintaa alakaton oikeaan korkoon, alapinta on halutussa korossa,
paksuudessa huomioitu tukirakenne.
5. TATE mallintaa
omat komponentit 2d-alakattokuvan mukaisesti x-y suunnassa oikeaan paikkaan ja
3d-alakattomallinnuksen kanssa korkeusasemaltaan oikeaan paikkaan.
Ym. prosessi
toimii teknisesti aina. Valitettavasti suomalainen rakennuttamisprosessi ei
tätä metodia tue.
Ja toinen ongelma
voinee olla se, että arkkitehtiä sekä tate-suunnittelijaa ei kiinnosta siirtää
tätä suunitteluvaihetta toteutussuunnitteluvaiheen alkuun, vaan
haluaisivat tehdä sen loppupuolella "kun kaikki asiat on löytäneet
paikkaansa". Aivan hölmö peruste.
Tiedän, että
ammattilaiset osaavat tehdä päätelaite -ja valaisinsijoitukset ennen kuin
mitään on mallinnettu.
Joku voi
ihmetellä, miten ym. liittyy tietomallinnukseen. Voin kertoa, että sen on juuri
tätä. Tietomallinnus on prosessimuutos rakennus- ja infrateollisuudessa.
Tietomallinnus ei ole cad-softan jatke, sillä ei ole juuri mitään tekemistä
alakattojen mallintamiseen. Softat ovat vain työkaluja muiden työkalujen
joukossa.
Ei saa hämääntyä
tietomallinnus -sanasta. Kyse on kuitenkin vain suunnittelusta, rakentamisesta
ja kiinteistöjen ylläpidosta.
Helppoa.
Palatakseni
alkuperäiseen aiheeseen, IDM ja MVD:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi, palautteen kautta saadaan eri näkökulmia