perjantai 23. elokuuta 2013

Energiat pilvessä

Minulla on koko tämän bloginkirjoittamisen ajan ollut ongelmana se, että missä menee työpaikan sisäisten juttujen ja avoimuuden rajapinta.

En tiedä tuleeko nyt potkut, mutta ajattelin kertoa hieman siitä, miten muutamien vuosien päästä tehdään energiasimulointeja. Tai vain yhden jutun, ihan kaikkea ei uskalla kirjoitella.

Stanfordissa toimivan CIFE:n vetäjä Prof. Martin Fisherin kautta meille syötettiin ajatus siitä, että miksi laskemme vain muutaman eri version rakennuksen energioista (ja muista "jutuista") kun voisimme laskea niitä pilvipohjaisesti? Maailma on täynnä tietokoneita, jotka vain odottavat jotain tekemistä. Ja rahalla voi ostaa tuota prosessoriaikaa vaikka Mäntsälän konesalista.

Miksei laskettaisi esim. miljoona erilaista variaatiota rakennuksesta ja sitten valikoitaisi sieltä sellainen vaihtoehto, joka miellyttää tilaajaa? Asiat kulkevat kuitenkin relaatioissa toisiinsa. Jos haluat ympäristöystävällisen rakennuksen, sen investointikustannus maksaa normaalia enemmän.

Investointi saadaan kuitenkin takaisin muutamien vuosien päästä elinkaarikustannusten ollessa pienempi kuin perusratkaisussa.

Mitä jos hiilijalanjäljen minimointi onkin tilaajalle vielä tärkeämpää kuin raha? Tai toisinpäin esitettynä: missä menee kipuraja, mitä ympäristöystävällinen rakennus saa  maksaa?

Jospa LEEDin huipputasojen saavuttamien ei olekaan heille riittävä, vaan he haluavat "oikeaa" ympäristöystävällisyyttä...? Ei pelkästään markkinoinnin / kiinteistön myymiseen tähtäävänä toimenpiteenä, vaan he olisivat todellisia maailmanpelastajia?

Perusteluja / käyttötarkoituksia on paljon, mutta pointti on se, että jos nykyisin laskemme "iteratiivisessa" suunnittelussa 5-15 vaihtoehtoa rakennuksen energiankulutuksesta, niin muutamien vuosien päästä teemme asiat parametrisesti ja laskemme huomattavasti enemmän. Laskentapilvestä valitsemme alueen, josta haluamme tehdä tarkempaa analyysiä.

Mitä tarkoittaa "parametrinen"? Ihan samaa kuin ennenkin. Ikkunan aurinkosuojaus voi olla esim. välillä 30-60%. Samalla ikkunassa voi olla sälekaihtimien varjostusprosentti 0-80%. Ja tilojen sisäinen lämpötilakuormitus vaihtelee arvioidun käyttöaikataulun puitteissa (valaistus, henkilöt, laitteet). Kesällä ei kenties ole samaa toimintaa kuin syksyllä/keväällä. Tähän vielä lisää se, että erilaiset materiaalit ottavat lämpöä vastaan eri tavalla - mitä jos niitä tutkittaisiin hieman tarkemmin? Parempi materiaali varmaan maksaa enemmän? Otetaanpa siis kustannukset mukaan laskentaan.

Ja rakennusmateriaalien valmistamiseen kuluu toisella materiaalilla enemmän hiilidioksidia kuin toisella - otetaan sekin huomioon.

Ym. jutuista lasketaan siis "kaikki" variaatiot ja siten voidaan tehdä yksinkertainen kaavio päätöksentekoa varten. X-akselilla kulkee esim. energiankulutus ja y-akselilla investointikustannus. Z-akseliin saadaan mukaan vielä CO2. Tai jotain muuta.

Teknisesti täysin mahdollista, mutta utopistista toteuttaa. Tuosta ei tule "killer applicationia", jotta saisi siihen laitetut rahat takaisin sen kehittäneelle firmalle. Maailma ei ole vielä valmis tähän.

Ohjelma kylläkin säästäisi energiakustannusten suhteen miljoonia euroja maailmanlaajuisesti ja sen kautta rakennusten CO2 päästöt saataisiin pienemmiksi kuin nykyisin.

Väitän, että maailmanpelastusvaikutus olisi suurempi kuin-E-luvun laskemisella.

Viikon kuva:
Laskentojen pistepilvi.

Tökkää sormi sille alueelle, joka vastaa rakennuttajan / tilaajan arvomaailmaa -> sen jälkeen tutkitaan tätä aluetta tarkemmin rakentamisen perspektiivistä.






1 kommentti:

  1. Erittäin mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos!

    VastaaPoista

Kerro mielipiteesi, palautteen kautta saadaan eri näkökulmia