Myykää minulle toimiva mallinnussofta

Haluan saada talotekniikkapuolelle suunnittelujärjestelmän, joka käsittelee rakennusta kokonaisuutena eikä pelkkänä kerroksittain mallintavana piirustuslautana. Kerrosjako pitää ehdottomasti olla olemassa sisäänrakennettuna ohjelmistoon, mutta esimerkiksi pystynousut pitää päästä mallintamaan kokonaisuutena alusta loppuun, eli esim. ylimmästä IV-konehuoneesta alimpaan kerrokseen - läpi talon, kertavetona.

Koko rakennus on saatava leikkautumaan, kuten yhdistelmämallien käsittelyyn tarkoitetuissa ohjelmistoissa tai oikeissa CAD-järjestelmissä. Miksi yleensä tarvitsemme suunnittelussa yhdistelmämallien käsittelyyn erillisiä ohjelmistoja? Mehän olemme maksaneet suuren rahan CAD-järjestelmästä, jolla pitäisi pystyä näkemään kokonaisuuksia, eikä pelkästään jotain pientä putkenpätkää kolmannesta kerroksesta.

Suunnittelujärjestelmässä pitää olla ns. ”tiimityöskentelyominaisuus”. Kateellisena katselen ArchiCAD -arkkitehtien ja Tekla -rakennesuunnittelijoiden työtapaa, kun kaikki suunnittelijat tekevät samaa rakennusta, yhtäaikaa. Me kärvistelemme talotekniikkapuolella kerroskohtaisessa suunnittelussa, tiedostokohtaisessa systeemissä. Jokainen erillinen suunnittelija näkee omalta cad-ruudultaan vain vajavaisen kokonaisuuden todellisuudesta.

Nykyisin, jos haluaa nähdä minne on verkostot rakennuksessa mallintanut, pitää ottaa käyttöön toinen ohjelmisto joka on erikoistunut yhdistelmämallien käsittelyyn.

Täysin järjetöntä touhua. Haluan saada kaikki objektit näkyville cad-järjestelmässäni, jotta osaisin suunnitella risteilyvapaita verkostoja.

Haluan tietenkin pitää nykyisinkin käytössäolevat loistavat verkostojen tasapainotus- ja äänilaskennat ohjelmistossa. Sekä laite- ja komponenttivalmistajien tuoteluettelot, matemaattisine tietoineen. Haluan kuitenkin tehdä työmaalle eri rakennusvaiheisiin soveltuvia piirustuksia. IV-asentajaa tuskin kiinnostaa säätöpellin ilmavirta ja painehäviö, mutta säätömies voisi tällä tiedolla jo jotain tehdäkin. Haluan siis tulostaa paperille eri käyttötilanteisiin kustomoituja näkymiä mallista.

Haluan saada verkostojen muuttamiseen parempia työkaluja. Jos haluan laskea käytävän IV-runkoa 100mm alaspäin, niin haluan klikata runkoa ja sanoa, että mene 100mm alaspäin. Ei niin hirveän monimutkainen halu. Ei vaan toimi, jos rungossa on pari t-haaraa johonkin huoneeseen.

Jos haluan muuttaa viemärin kallistusta kymmenestä promillesta viiteentoista, niin senkin pitäisi olla mahdollista ylläkuvatulla tavalla.

Haluan muuttaa sadan samantyyppisen komponentin ominaisuuksia tai korkoasemaa yhdellä kerralla. Haluan klikata alakattoa ja kertoa sadalle päätelaitteelle, valaisimelle jne. että "asettukaa tämän alakaton alapintaan".

Haluan kertoa lattiakaivolle, viemärille jne. että "asetu ontelolaatan ontelon kohdalle, eikä kannaksen".

Haluan kertoa putkelle, että asetu 150mm päähän tuosta viereisestä putkesta.

Suunnittelu on muuttamista. Suunnittelu ja mallintaminen eivät ole synonyymejä ainakaan minun sanakirjassani. Ne eivät ole toisiansa poissulkevia tapahtumia, mutta koska jo tehdyn mallinnuksen muuttaminen on nykytyökaluilla niin hankalaa, alkaa liian helposti siirtää koko mallinnuksen aloittamista eteenpäin ja eteenpäin. Tällä metodilla ei projektinjohtourakka toimi, joka lienee valitettavasti tulevaisuuden (ja nykyisyyden) tapa toimia. Tarvitaan siis työkaluja jo mallinnettujen verkostojen helppoon muuttamiseen ja ominaisuuksien lisäämiseen suunnitteluprosessin edetessä kohti tarkempaa ja tarkempaa lopputulosta.

Haluan, että ohjelmistofirmat tekevät keskenään yhteistyötä. En välttämättä halua saada omaan cad-järjestelmään aina koko rakennuksen ARK-mallia, vaan haluan saada esim. kaikki sen alueen pilarit ja seinät ruudulleni jossa työskentelen. Täydellisinä objekteina, ei minään viitekuvina. Kun en niitä enää tarvitse, heitän ne deletellä pois ja kutsun työskentelyalueelleni seuraavat objektit joita työssäni tarvitsen.

(pikkulinnut ovat laulaneet, että tämänsuuntainen kehitys olisi jo tiettyjen ohjelmistotalojen osalta käynnistynyt - tai sitten olen tahallaan ymmärtänyt asian väärin...).

Haluan, että ohjelmistotalot kuuntelevat heidän softiensa käyttäjiä.

ISH2011 ja BIM

Tuli käväistyä Frankfurthin "LVI-messuilla", kohtalaisen suurissa talotekniikkapuolen kokoontumisajoissa.

Tottakai kiertelin osastoja enemmän tietomallilasit päässä kuin puhaltimien hyötysuhdevaatimuksia muistellen - joskin ainahan tulee tutustuttua jokaisen messuhallin WC-tilojen tekniikkaan...

Oli mielenkiintoista todeta, että tarjonta saksan BIM markkinoilla oli kohtalaisen laajaa, mutta todella spesifioitunutta juuri keskieuroopan suunnittelu- ja urakointikulttuuriin. Tai mikäs ihme se on, markkinahan on laaja.

Ei voi suoraan väittää, että he olisivat täysin kuutamolla, mutta kyllä siellä suomalaisen kelpaa kävellä eri osastoillaja todeta, että ollaan vielä muutaman vuoden pidemmällä täällä pohjolan perukoilla, joiden markkinoista ketään ei ole kiinnostunut.

Lähes joka ständillä kun kyselin, että kuinka moni prosentti suunnittelijoista käyttää esim. tasapainotuksia hyödyksi, tuli vastaukseksi käsienlevitystä.

Paljon tärkeämpää oli, että oliko putkilaipat minkäkin DIN normin mukaiset ja millä normilla oli lämpöhäviöt laskettu.

Autocadin päälle oli rakenneltu aika paljon softia, selvässä vähemmistössä oli omalla alustalla pyörähtelevät talotekniikan BIM mallintimet. On todettava, että autocadin päälle kun tekee, niin saa nopeasti näyttävää jälkeä aikaiseksi, mutta loppupeleissä puhti sitten loppuukin kesken.

Muutama omalla alustalla oleva softa näytti erittäin lupaavalta kehitysalkiolta, paperilla ja demotilanteessa kaikki oli kunnossa. Vaikutelmaksi jäi, että enää kun he saisivat käyttäjäkunnan tajuamaan BIMin hyödyt, olisi markkinat auki.

Yllättävää oli huomata myös se, että Autodesk Revit oli lähestulkoon tuntematon käsite. Edes Autodeskin omalla osastolla ei löytynyt kaveria, joka olisi osannut Revit MEPpiä hieman pyöritellä. Tai sitten demohaluihin vaikutti se, että minulla ei ollut pukua päällä...

Vain muutamalla osastolla oli hahmotettu, että tietomallin elinkaari ei lopu suunnitteluun, vaan jatkuu jossakin muodossa kiinteistöjen ylläpitoon. FM -lyhennettä oli monessa mainoksessa, mutta en ihan päässyt kartalle siitä, miten he mallia sinne jatkavat. Demot liittyivät pelkkään suunnitteluun.

Kokonaisuudessaan keikka avasi sen verran silmiä, että tasapainottavia ja äänilaskelmilla varustettuja softia löytyy, mutta käytettävyys vaikutti hieman kotimaisia vastineita kömpelömmältä. Yleensä valikoissa vilkkui liikaa DIN standardeja ja muita koodeja, ennen kuin pääsi niin pitkälle että pystyi vääntämään putkea ruudulle.

Ja huomasi hyvin, että myyntitykit demosivat tajuamatta mitä he ovat tekemässä. Näin taas sen legendaarisen demon, jossa laitetaan ~8 päätelaitetta huoneisiin ja sitten vedetään yksi runko käytävälle ja yhdellä käskyllä liitetään nämä kaikki päätelaitteet runkoon... jepjep, näinhän se iv-suunnittelu hoituu.

simplebim - syvempää tuttavuutta IFC:n saloihin

Suomalainen Datacubist Oy tarjoaa IFC osaamistaan ohjelmansa simplebimin kautta.

Simplebimillä voidaan luoda käyttötarkoitukseen sopivia IFC-tiedostoja. Ohjelmassa on myös erinomaiset keinot "kaivaa" tietoa ifc:n sisältä ja siirtää niitä esim. exceliin.

Otetaan esimerkiksi arkkitehtimalli, jossa on myös irtokalusteet mukana. Simplebimin avulla voit poistaa kaikki kalusteet ja tehdä jäljelle jääneestä mallista uuden IFC-tiedoston. Näin voidaan eri käyttötarkoituksiin luoda niille soveltuvat mallit.

Valitettavasti ohjelmaan voidaan tässä vaiheessa pääsääntöisesti vain poistaa objekteja, ei esim. luoda tai muuttaa olemassaolevia toisenlaisiksi. Esimerkkinä tästä voisi olla tapaus, jossa arkkitehtimallissa on tilat olemassa, mutta kirjoittanut cad-ohjelmisto ei ole osannut tehdä relaatioita kuntoon. Eli mallia ei voida käyttää energialaskennoissa hyödyksi. Olisi pieni päiväuni saada sellainen softa, joka "ravistelisi" rakennusta ja liittäisi seinät ja ikkunat IFC-speksien mukaisesti tilaan, loisi space boundaryt jne. Ja sitten korjatu IFC-ulos ja laskemaan energioita.

Ei liene ihan helppo tehtävä, mutta kenties joskus tulevaisuudessa joku sellaisenkin tekee.

Ohjelman käyttöliittymän logiikkaan menee muutama tovi, ennenkuin käyttö alkaa luonnistaa. Sanonkin nyt heti vinkin - muistakaa pitää CTRL-SHIFT näppäimiä painettuna, joko molemmat yhtä aikaa tai erikseen yhdessä hiiren oikean napin kanssa. Näin alkaa orbit ja zoomaus onnistua. Pitää sanoa, että useia cad-ohjelmistoja käyttäneenä tässä softassa on keksitty pyörä uudelleen, ja renkaat ovat mielestäni vähintään kuusikulmioiset - ei siis ihan pyöreät...

Ohjelma on selvästi tehty tietomallispesialisteille ja he siitä eniten irti saavatkin. Jotta pääsee syvemmälle softan toimintoihin, pitää ymmärtää vähintään perusteet IFC:n rakenteesta. Kun perusteet on hallussa, tarjoaa softa hienon ympäristön tietomallien tarkastelulle ja käyttötarkoitukseensa sovittamiselle.

Ohjelmaan voidaan myös itse koodata lisämoduleja, eli jos olet etsinut työkalua IFC-tiedostojen hakkeroimiseen, niin tässä voisi olla hyvä alusta.

Katso esittelyvideot osoitteesta http://www.datacubist.com/ ja tee valinta, onko softa tehty sinulle. Pelkkään IFC-tiedostojen visuaaliseen tarkasteluun sitä ei kannata hankkia. Toisaalta, hinta ei ole paha, 200e.

Näkymä simplebimistä:

Suunnittelun vaiheistus takaisin

"Vanhoina hyvinä aikoina" suunnittelu oli vaiheistettu siten, että ensiksi teki arkkitehti
pohjakuvat, sen jälkeen rakennesuunnittelija rungon, sitten LVI-suunnittelija verkostot ja
tämän jälkeen sähkösuunnittelija kaapelihyllyt ja sähköistyksen. Rakennusautomaatiosuunnittelijakin mahtui vielä LVI:n ja sähkön välimaastoon.

Oli itsestään selvää, että arkkitehtipohjat oli lukittu jonakin päivämääränä ja siitä kuukausi tms. niin LVI-suunnittelijalla on urakkalaskentakuvat kopiossa. Siitä viikko ja RAU kuvat on kopiossa. Ja tästä viikko, niin sähkösuunitelmat ovat lähteneet.

Minne hemmettiin tämä hyvä ja looginen toimintatapa on hävinnyt?

Ei suunnitelmat voi valmistua samaan aikaan. Suunnitteluprosessi koostuu osasuorituksista, joissa seuraavan vaiheen tekijä vaatii jonkun muun vaiheen tekemää pohjatyötä.

Ja sama asia tietomallien näkökulmasta: "kun mallinsin sen iv-kanavan, niin ei siinä kohtaa
käytävää ollut rakennepalkkia, se (ne) tulivat viime metreillä rak-suunnitelmiin." Ja sitten IV-suunnittelija muuttaa (ilman lisätyökorvausta) iv-kanavat alemmaksi, kun palkista ei pääse läpi - ja alkaa itku sähkärillä: "Ei mulle kerrottu, että iv-kanavat tippuu 20cm, nyt ei pysty asentamaan kaapeleitä hyllylle, hylly tippuu ainakin 15cm". Ja sitä kautta käytävän alakattokorko on 15cm alempana ja kun työmaa ei kuitenkaan saa kamoja mahtumaan se tippuu vielä 5cm.

Taas talotekniikka on syyllinen, tuhosi arkkitehdin vision käytävästä.

Ei ym. skenaario ole pelkästään vaiheistuksen puuttesta johtuva, mutta aivan liian yleinen.
Mitä jos suunniteltaisiin ensin ja sitten rakennettaisiin? Huima idea!

Ei auta, että annetaan pelkästään enemmän suunnitteluaikaa, pitää olla vaiheistus olemassa. Kaikkein
tärkeintä on hyvä arkkitehti, pääsuunnittelija. Jos tilat liikuvat koko suunnitteluprosessin ajan, niin se sekoittaa koko talotekniikan suunnittelun.

Arkkitehdillä pitää olla riittävä aika tilaohjelman kuntoon laittamisessa ja jonkun rakennuttamisorganisaatiossa on pystyttävä sanomaan käyttäjälle, että tietyn päivämäärän jälkeen ei oteta enää muutoksia vastaan.

Jos kuiluille ja teknisille tiloille ei synny arkkitehdin suunnitelmiin ehdotettuja reittejä, ollaan tuhon tiellä. Nykyiset rakennukset vaativat paljon tekniikkaa, niitä pitää huoltaa ja niihin on päästävä käsiksi koko rakennuksen elinkaaren ajan. Ammattitaitoinen arkkitehti pitää tätä onneksi itsestäänselvyytenä.

Talotekniikan mallin muuttaminen ja korjaaminen ei ole mitään helppoa työtä. On usein järkevämäpää aloittaa jonkun alueen mallintaminen uudelleen tyhjästä, kuin lähteä korjaamaan / muuttamaan olemassaolevaa.

Takaisin suunnitteluprosessiin; nyt kun suomessa on liikkeellä projekteja joiden tarkoitus on kehittää (tai luoda) tietomallisuunnittelun prosessia niin onneksi mukana on myös rakennuttamisen rahakirstun päällä olevia rakentamisen ammattilaisia.

Toivon, että heillä on kokonaisnäkemystä siitä, mitkä asiat aiheuttavat sekasortoisia rakennuskohteita. Ne eivät ole varmaankaan tietoteknisiä asioita, vaan puhtaasti ammattitaitoisen rakennuttamisen ja suunnittelun asioita.

Toteutussuunnitteluvaiheessa tehtävä tietomallisuunnittelu ei ole sitä, että voidaan veivata asioita "helposti" edestakaisin - mitä enemmän veivataan, sitä sekaisemmaksi homma menee. Jos rakennuttaminen on epäonnistunut (ehdotus- ja yleissuunnitteluvaiheessa), on ihan sama, mallinnetaanko vai piirretäänkö viivoja - näitä projekteja on vaikea suunnittelijoiden tasolla laittaa raiteilleen.

Suunnittelun vaiheistus on yksi askel monien joukossa, joka on palautettava rakennuttamisprosessiin. Tai ainakin silloin, jos halutaan saada hyötyjä tietomallisuunnittelusta.

Jos rakentamisen idea on pilkkoa urakat mahdollisimman pieniin osa-alueisiin ja kilpailuttaa ne kaikki sekä valita aina kustannuksiltaan halvin vaihtoehto, niin tulemme tekemään tulevaisuudessa samaa sutta kuin mitä ollaan tehty 70 -luvulta lähtien - tietomalleista riippumatta.

Niin, ym. tapa on siis nykyisinkin normaali, yleisesti hyväksytty urakoitsijoiden toimintatapa.