Näytetään tekstit, joissa on tunniste BIM2FM. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste BIM2FM. Näytä kaikki tekstit

torstai 28. kesäkuuta 2018

Virtual Property – Using BIM in Facility Management

Koska uusien ajatusten löytyminen on ollut viime aikoina hankalaa, ajattelin täyttää blogiani vanhoilla jutuilla. Tässä on kierrätys numero 1/2

Alla abstract, jonka jouduin tekemäään erääseen kansainväliseen seminaariin. (Sveitsi, SIA "BIM im Praxis-Check", www.sia.ch

---


Virtual Property – Using BIM in Facility Management
Tero Järvinen, Technology Director, Granlund Oy, Finland

In the Nordic countries, the first BIM models in real construction projects were in use circa 2000. Construction sites took designers’ models into use circa 2005. Subsequently, not many new breakthroughs have been made. The process has been evolving and new requirements on using BIM have been established. The contract methods nowadays support the collaboration between the client, design and general contractor (Alliance- and Integrated Project Delivery –projects).

BIM researcher and developers have also been pushing models to the Facility Management-phase. The work has been more or less “pushing with rope”. Building owner organisations have not been very interested in that topic. However, it seems like developers’ efforts are now succeeding and building owners have an interest in knowing how BIM can help their business.

Using BIM models in Facilities Management is the next logical step after their use for design and construction sites.



Now we are about to take BIM models in use at FM. The task is not so easy. Facilities Management means more than as-built models. Those in the construction business too often do not understand those in the FM business and vice versa. Construction sites are delivering as-built data and FM operators are asking why we need this and how to use it.

BIM from construction sites
Construction sites offer a huge amount of BIM information for different locations in Excel, Word, PDF, etc. Native Revit models or an Open IFC model does not mean that BIM models are in use at FM. These models need information enrichment to be suitable in technical operations. Information has to be available via cloud services and inside databases to make data updating easy. Information sharing within other software also has to be possible.


We also need to remember that 3D-models are nice to have, but the information content is more important. Revit/IFC-models do not have all the information connected to graphical objects. For example, the information on HVAC central units (Air Handling Units, Chillers…) is missing in 3D-models. This information is in Device Schedule and, unfortunately, the most common case is that the schedule is made with Excel without standardised content. FM operations also need MEP diagrams, Service Area Zones, etc. This information can be created during the design/construction phase, if it is ordered from the designer.

If information content is standardised, everything is much easier to Facility Management software. When IFC-models or information in cloud services are in machine readable format, importing the information is easy and the software business could also be more scalable. However, on the other hand, who believes in the global level standardisation of information in the construction industry?

Sharing information is the new Black
Information sharing with other software is the new black in the building sector. Building owners do not want to stick with one gigantic software solution. Earlier, software developers wanted all the data in their databases. To own information was important. Nowadays, sharing information is more important. Sharing data means you can create new information from data founded from multiple sources.

If you have a temperature of a room coming from the Building Automation system and a CO2 level from an IoT sensor, you can create an algorithm which shows you with good accuracy the number of people in the room and with a timeline. With this new information, you can create a new use case which is sellable to your client.




Digital Twin
Digital Twin is a representation of a real building along with its components, systems, measurements and functionalities. Digital Twin can act as a user interface for the AIM-model (Asset Information Model) [2].

With static asset information from BIM models and dynamic IoT-sensor or system information from manufacturers’ environments, we can build a system which can be monitored and updated through cloud services. Information from multiple different systems can be seen and operated through a single interface.

With the possibilities provided by cloud software, there is a possibility to update the information in the IFC model seamlessly, without the need for opening complex native BIM software. Native BIM software is needed only when there is a change in the graphical objects – you need to move a wall, etc.

Using REST API technology, there is a possibility to connect multiple different systems and gather dynamic information from them.





City Digital Twin
The next step after BIM in FM will be the city level adaptation of models. Many cities have already an open platform to connect CityGML models. In the City of Helsinki, all the buildings have unique identifiers allowing for a BIM model connected to the city level view. With one click, you can open your building from an intelligent city model.

Conclusion
The technology for answering these questions is ready. Now, we need software developers who have the courage to make software now for future clients. PowerPoint presentations do not thrill anyone – we need a running prototype of ideology on how BIM models are in use at facility management.
Thereafter, we will move towards FLM – Facility Life Cycle Management.




perjantai 27. tammikuuta 2017

Onko rakennuksella Sielu?


Perinteisen vertauksen mukaisesti rakennuksen LVIS-tekniikka vastaa ihmiskehon verisuonia, keuhkoja, hermoja. Rakennusautomaation vastine on löytynyt aivoista, joskin nykytietämyksellä pari valvonta-alakeskusta taitaa löytyä viemäröintijärjestelmästäkin.

Missä on rakennuksen Sielu?

Onko se henkistä höpinää vai muodostuuko se pienten teknisten järjestelmien yhteistoiminnallisuudesta? Uskommeko, että rakennuksella on Sielu – kuolleella, elottomalla betoni- ja rautakasalla?

Onko rakennuksen Sielu sen käyttäjät ja heidän tuottama toiminta? Miten keho (rakennus) suhtautuu käyttäjien tekemiin valintoihin – tatuointeihin iholla, peseytymättömyyteen (grafitteihin, siivoukseen)?

Ilmanvaihtosuodattimien vaihtamattomuus, koneiden väärät käyntiajat, rasvasäiliön tyhjentämättömyys, taajuusmuuttajien manuaalisäädöt?

Jotkut meistä ovat narkkareita, alkoholisteja, tupakoitsijoita. Jotkut hyppivät silloilta (laskuvarjon kanssa ja ilman). Onko heidän VAK sekaisin? Onko heitä huollettu?

Alkaako rakennus reagoida - homehtua, rapistua, vuotaa jos sitä ei hoideta? Jokainen meistä käynee silloin tällöin kävelylenkillä tai hoitaa muuten oman kehon hyvinvointia. Näin saamme raikkaan olotilan ja pystymme jopa psyykkisesti olemaan tyytyväisiä itseemme – onnistuinpa juoksemaan 5km!

Voiko rakennus tehdä itse jotain oman hyvinvointinsa eteen? Tuskin, se on kuin ikuinen lapsi, joka vaatii ulkopuolista hoitoa. Rakennukset eivät pysty itseään korjaamaan, siihen vaaditaan ulkopuolista apua ja reagointia, joko ennakkoon tai jälkikäteen.

Ihmisen ajatukset päättävät, että nyt on tehtävä keholle jotain. Samalla logiikalla kiinteistöjen käyttäjien tulisi reagoida ympärillä rapistuvan rakennuksen ongelmiin. Kertoa siitä eteenpäin, vaatia toimintaa päättävän tahon puolelta.

Jos kiinteistön käyttäjät eivät reagoi, rakennuksen aivojen – rakennusautomaatio yhdistettynä ylläpito-ohjelmistoon – tulee puuttua asiaan. Limbinen järjestelmä ottaa ohjat. Tajuttomuus muuttuu ylläpitomoodiin, pitäen potilaan hengissä kunnes tulee lisäapua.

Asioihin tulee puuttua ennakoivasti, ei jälkikäteen. Rakennuksen olotila tulee pystyä ennustamaan vähintään viikon päähän käyttäen apuna esim. säätilaa sekä tulevaa käyttökuormaa. Rakennuksen pitää tietää, mikä olotila sillä oli vuosi sitten vastaavissa olosuhteissa. Rakennuksen tulee käydä silloin tällöin lääkärissä, jotta pystytään selvittämään missä mennään elinolosuhteiden kanssa. Mitä vanhempi rakennus, sitä tiheämpi lääkärivierailu.

Ihmiset ovat valloittaneet maapallon, koska olemme sopeutuvia. Emme valita ihan joka asiasta. Tai sitten 3% meistä valittaa kaikesta. Tämä on ongelma rakennuksia ylläpitäville organisaatioille. Koska palautetta rakennuksen toimivuudesta tulee kohtalaisen vähän ja se on epätasapainossa laadun suhteen, meillä pitää olla kyky analysoida rakennuksen teknistä toimivuutta sekä käyttäjien fiilistä teknisillä ratkaisuilla. Tässä auttaa sisätilapaikannus, erilaiset automaattiset mittaroinnit (ääni, hiilidioksidi, palkkapäivä, lämpötila, vuodenaika, mieliala, kasvojen ilmeet, liike, valoisuus, sijainti, työntekijöiden kalenterit…), tiedon keräys ja sen perusteella tehtävät analysoinnit. Analysointien lopputulokset ohjaavat kiinteistöä – ei huoltohenkilökunta.

Tästä kerätystä tiedosta rakennuksen tulee oppia käyttäytymään tarpeen mukaisesti. Onko perjantaisin vähemmän henkilöitä rakennuksessa kuin tiistaisin? Missä osassa rakennusta he ovat torstaina? Miten optimoin käyttäytymiseni parhaalla mahdollisella tavalla?

Huoltohenkilökunnan tehtävä on varmistaa, että tekoäly ei tee idioottimaisuuksia, joita se voi hyvinkin tehdä. Emme pysty ylittämään ihmisaivojen kapasiteettiä ymmärtämisessä ja asioiden riippuvuuksien analysoinnissa. Asiansa osaavia huoltomiehiä tarvitaan aina, jotta pystymme muodostamaan inhimillisen kontaktin rakennuksiin ja sen käyttäjiin. Paras huoltomies on rakennuksessa, halvempi löytyy valvontakeskuksesta.

Pääsemme Toimivan Kiinteistön käyttöön, kun osaamme tehdä toimivan kiinteistön. Näitä kiinteistöjä on jo tehty useita. Ne eivät näy lehdissä, ne eivät kohoa tilastoissa. Ne toimivat, kuten ne on suunniteltukin toimivan. Tilaaja on panostanut siihen, että kokonaisuus on kunnossa.

Miten tähän päästään? Ei todellakaan antropologian kautta, vaan tekemällä normaali suunnittelutilaus, asettamalla selvät tavoitteet, valitsemalla suunnittelutiimi, joka ymmärtää tavoitteet ja osaa tehdä yhdessä töitä. Tilauksen tekijän tulee tietää, mitä hän haluaa. Sitä ei voi ammattitaitoinenkaan rakennuttajakonsultti kertoa – pitää olla tunne tekemisestä, jonka tietää oikeaksi.

Tiimi luo yhdessä tilaajan kanssa rakennuksen, joka täyttää tilaajan tavoitteet. Tiimi ymmärtää, että elämän tarkoitus ei ole valaa betoniseiniä, vaan saada niiden sisälle asiakas jota seinä palvelee. Asiakas tarvitsee elinkaariystävällisiä, omiin tarkoituksiinsa toimivia tiloja toiminnoillensa.
Tarvitsemme virtuaalisen kiinteistön, jonka avulla ohjataan todellista kiinteistöä. Haluamme tuottaa toimivia rakennuksia, jossa käyttäjä ja kiinteistö kommunikoivat keskenään.

Tarvitsemme rakennukseen sielun, joka ylläpitää fyysistä - todellista kokonaisuutta.


Kohti ajattelevaa, oppivaa rakennusta.


Viikon kuva:
Innovaatiostrategia 2021


Tiedon keruu - Visualisointi - Analysointi - Raportointi - Ennustaminen - Oppiminen - Ajatteleva kiinteistö -  Fyysisen kiinteistön ohjaaminen. Tekoäly.

Virtuaalinen kiinteistö, missä käyttäjä ja rakennus kommunikoivat keskenään

perjantai 7. lokakuuta 2016

BIM2FM ver. 2

Konsepti "tietomallit ylläpidossa" alkaa pikku hiljaa hahmottua.

Reunaehtoja löytyy ja tämän paletin kanssa pitää pystyä toimimaan:




Tässä teesini BIM2FM projektia miettivälle suunnittelijalle, softatoimittajalle ja asiakkaalle:

1. Tietosisältö on oltava standardisoitua

 Tieto on oltava koneluettavissa järjestelmästä toiseen


2. Tietosisältö on priorisoitava
Tietoa on liikaa, sen oikeellisuuden varmentaminen on työläs operaatio

On tehtävä valinta, mitä tietoa arvostetaan ja mihin käyttötarkoitukseen se on luotu

3. Tieto on oltava käytettävissä 24/7
Pilvipalvelujen tieto on käytettävissä jatkuvasti eri ohjelmistojen välillä

Pilvipalveluun pystyt luomaan käyttäjille erilaisia rooleja ja käyttöoikeuksia

4. Tietoa ei siirretä
Tieto linkitetään järjestelmien välillä
Loppukäyttäjä päättää, mitä tietolähdettä pitää tiedon ”kotina”
Yksi pilvipalvelu ei ratkaise kaikkia ongelmia.
Useisiin käyttötarkoituksiin tarvitaan useita eri pilvipalveluja.
Oikea tieto löytyy hakutulosten kautta, priorisoiden samat vastaukset ensimmäisiksi hakulistoilla.

5. Tietoa on päivitettävä
Kiinteistössä on ylläpidettävä sekä virtuaalista rakennusta, että todellista rakennusta
Jos virtuaalisen rakennuksen tietosisältö poikkeaa todellisesta rakennuksesta, sen tietosisältöön ei voi luottaa -> käyttö hiipuu vuosien saatossa

6. Normaali ylläpitoprosessi muuttuu erilaiseksi
”Tietomallit ylläpidossa” –käytettävyyttä ei voi verrata nykyisiin käyttötapauksiin
Tietomallien käyttö luo uusia toimintatapoja.
Kiinteistöorganisaation on oltava valmiita muutokseen.
"Tietomallit ylläpidossa" teema ei toimi nykyisissä prosesseissa. Nykyiset prosessit tulee haudata ja luoda uusia.

7. Tietomallit ylläpidossa ei ole 3D-dokumenttienhallintajärjestelmä.

8. Ymmärrettävä mikä on ero “Teknisellä ylläpidolla” (laitteet), “Tilahallinnalla” (neliöt) ja “Johtamisen työkalulla” (eurot)

9. Ymmärrettävä ero staattisella ja dynaamisella tiedolla
Staattinen tieto on IFC-malleissa. Dynaaminen tieto on antureissa.

10. Ymmärrettävä ero käyttäjällä ja kiinteistöhuollolla
Jätin tämän kympiksi; kaikista tärkein asia:
Kiinteistön omistajan asiakas on käyttäjä, ei huoltotoiminta. Asiakkaan etu on kaikista tärkein. Ihan sama, onko suodattimet vaihdettu jos lamppu on pimeänä.

11. Bonuspointti
Nykyään isommat kiinteistöt omistaa investori. Erilaiset Due Diligance -tsekkaukset nousevat arvoonsa. Pelkkä LEED ei aina riitä (toivottavasti)


Yllämainitun palikan päälle pitäisi alkaa rakennella softaa.

Helppo homma, tekemistä vaille valmis.


Puolen vuoden kuva:





½ vuoden kuva 2:
Valitettavasti olen myös tätä mieltä. Tieto on oltava hajautettuna
(c) http://lod-cloud.net/  / Trimble (Tekla). 









lauantai 11. kesäkuuta 2016

Tietomallit pilvessä

Uusin blogini löytyy täältä:

https://energistarakentamista.com/2016/06/08/tietomallit-pilvessa/


Viikon kuva.
"Kaikki" linkitettynä,
Linked data / Drumbeat. Ei ole olemassa yksittäistä tietokantaa - puhumattakaan ASCII tekstipohjaisista 3d malleista.


lauantai 30. tammikuuta 2016

Iso-Britannia ja MEP BIM 2016, matkaraportti

Tein kierroksen Iso-Britanniaan yhdessä markkinointikoneistomme kanssa. Tavoitteena oli selvittää, mitä siellä tapahtuu.

Yritysvierailujen jälkeen voi todeta, että ei se mikään Onnela ole. Mutta paljon siellä tapahtuu.

Matka alkoi Birgminhamista, jatkuen Lontoon kautta Leedsiin.

Kaikissa paikoissa oli hahmotettu tietomallinnuksen merkitys, Level 2 tason suunnittelu oli tiedossa ja Level 3 tasoa pelättiin / ihmeteltiin.

Kokonaisuudessaan minulle jäi kuva, että tilanne siellä on kenttätasolla kohtalaisen sama kuin Suomessa. BIM on laajasti hyväksytty, toisaalta siellä ei ole mahdollisuutta olla hyväksynmättä, johtuen valtion painostuksesta / panostuksesta.

Suunnittelijoilla tuntuu olevan homma hallussa, ymmärtävät että tietomallinnus on jotain erilaista kuin normaalien kuvien tuottaminen.

Energia-asiat olivat pinnalla, Energiatodistus (EPC) oli heillä hittituote -> miten se tehdään dynaamisen laskennan kautta? Tuntui olevan paljon monimutkaisempi systeemi kuin Suomessa. Valittivat myös, että Energiaministeriö muuttaa sääntöjä vuosittain... (jotenkin tuttua?)

COBie oli kentällä ihmetyksen kohde, sillä ne organisaatiot jotka tajusivat jotain FM.stä, eivät tajunneet miten COBie sitä hyödyttää. Käytännössä sain fiiliksen, että COBie Excelit tehdään, koska se on tilattu. Minulle jäi epäselväksi, käyttääkö sitä tietoa kukaan. Veikkaan, että ei käytä.

Eniten miellytti yksi kommentti; "Kuka kertoo, mitä COBien sisällä pitää olla". Minunkin mielestä sisältö pitää käydä läpi tapauskohtaisesti, ei voi olla tilannetta että "Laitetaan kaikki tieto Exceliin"...

UK:lla on niin nuori kulttuuri tietomallinnuksen piirissä, että heille Revit=BIM. Autodeskin kaverit ovat hoitaneet homman hienosti. IFC on tiedossa isommissa firmoissa, mutta se on sivuroolissa, koska "kaikilla" on Revit. Se on BIM; se, mitä tilaajat tilaavat... never ending story.

Oli hieno olla maailman johtavassa rakennusten tekniikkaa suunnittelevassa toimistossa juttelemassa MEP BIM Development Managerin kanssa, jolla oli visio hallinnassa. Ja hän myös toteutti sitä; legendaarinen lause: "If this does not go through, I do not have a job after a six months". kaikista hienointa oli se, että juttu mitä kaveri yritti saada sisään firmaan, oli keksitty Granlundilla jo 2000 luvun alussa Hännisen, Jokelan ja Laineen toimesta. Pikkuisen hyödynnettiin myös Kiviniemen väitöskirjaa Stanfordista. Ja se idea toteutettiin myös Roomex -nimiseksi softaksi ~2005.

Periaate (laajennettu Roomex):
Tilatyypille annetaan vaatimuksia, esim. ilmamäärät neliöpohjaisesti-> linkitys ARK tilaan -> palvelualueet kasaan -> simulointien lopputuloksen kiinni tilaan -> niiden perusteella suunnittelijan arvot tilaan -> tietojen keräys palvelualueittain -> ilmamäärät/nestevirrat -> laiteluettelo -> urakoitsijahyväksyntä -> as-built tiedot -> mitatut tiedot -> BIM2FM alkaa

Toisella tavalla ilmaistuna:
Toimistokoppi  2 l/s m2 -> 301TK01 -> 23,8 l/s-> 25 l/s -> 3.4 m3/s -> LP 0,77 l/s, P 0,77 l/s, FV 0,96 l/s, JP 1,3 l/s, FV 1,3 l/s. -> Kiina xxxzzz -> hylätty -> Recair zzzxxx, OK -> tiedot kannassa -> säätömies; 26 l/s, suunnittelija; OK, koneen ilmavirta 3,35 m3/s; OK

Näin meillä on tiedot tallessa vaatimuksista ylläpitoon.

Yhteenvetona; firmat missä kävimme, ymmärsivät ym. skenaarion. Mutta heidän toimintakulttuuri ei käsitellyt ylläpitomaailmaa juuri ollenkaan.

Sama tilanne on mielestäni myös Suomessa. TATE-suunnittelutoimistoilla ei ole rajapintaa FM toimintaan, joten heidän näkemys rajoittuu vain rakentamisaikaan.

Kuten myös meiltä suunnitelmia tilaavien osapuolten näkemys.

Viikon kuva: