YTV2012 täydentyy liitteillä

BuildingSMART Finland on tehnyt täydentäviä liitteitä Yleisiin Tietomallivaatimuksiin.

Liitteet ladattavissa täältä:
bSF YTV2012 täydentävät liitteet

tai hankkimalla ne RT-kortiston kautta,
Määrälaskenta ja prosessikuvaukset
sekä
Tilaajaohjeet tietosisältövaatimuksista

Uudet ohjeistukset tehtiin tilaajaa avustaviksi, sisältäen TATE-määrälaskennan vaatimukset suunnittelijalle sekä tietosisältövaatimukset ARK ja RAK malleille.

Lisäksi bSF TATE-ryhmä julkaisi SKOL ry:n teettämän prosessiohjeen mm. alakattosuunnittelusta, reikävarauksista ja rakennemallin valmiusasteesta. SKOL ry teetti tämän ohjeistuksen vuonna 2014, ja nyt se jatkaa eloa buildingSMART Finlandin ylläpitämänä. Tämäkin on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä eri rakennusalan järjestöjen välillä.

Minulta pyydettiin bSF talotekniikkatoimialaryhmän puheenjohtajana kommnentti TATE-ohjeistusten julkaisun yhteydessä, tässä referaatti siitä:

”Suomi on tippunut tietomallintamisen kärkijoukoista viimeisen viiden vuoden aikana”, toteaa bSF talotekniikan toimialaryhmän puheenjohtaja Tero Järvinen. ”Emme ole pystyneet hyödyntämään jo 15 vuotta käytössä olleita mahdollisuuksia rakennushankkeiden prosessien uusimisessa. Toimimme edelleen samantyyppisillä toimintamalleilla kuten on toimittu viimeisen 30 vuoden aikana. Ei kannata ihmetellä, miksi rakennusalan tuottavuus on pohjamudissa verrattuna muihin toimialoihin. ”

”Mielestäni meidän pitäisi unohtaa termi tietomallintaminen, se tuntuu vain sotkevan yksinkertaisia asioita. Rakennushankkeessa mukana olevien tarkoitus on tehdä rakennusten käyttäjille heidän toimintaansa parhaiten soveltuvia sisäympäristöjä, huomioiden elinkaari- ja arkkitehtoniset näkökulmat. Parhaiten onnistumme tässä tehtävässä toimimalla yhteistyössä, unohtaen osaoptimoinnin ja käyttäen nykyaikaisia tekniikoita niille soveltuvilla prosesseilla. Näitä toimintoja kutsutaan normaalisti esim. suunnitteluksi, rakentamiseksi, valvonnaksi jne. Meillä ei voi olla tietomallipohjaista suunnittelua – on vain suunnittelua.”

Nyt julkaistavia prosessikuvauksia noudattaen jokainen osapuoli voi olla mukana nykyaikaisessa rakennushankkeessa – pelkästään TATE-tekniikan määräluetteloiden käyttö toimitilarakentamisessa tuo arviolta 50M€ vuosisäästön tilaajille.

Ohjeistuksia suomeen mahtuu. Enää puuttuu niiden käyttäminen ja toteuttaminen tilaamisessa, suunnittelussa sekä urakoinnissa.

Viikon kuva:

51 miljoonan euron säästö vuodessa (sis. BIM100%)

Liittyen tähän viestiin:
http://tietomalli.blogspot.fi/2015/02/materiaalilistat-urakkalaskentaan.html

Sekä tähän julkilausumaan:
http://buildingsmart.fi/uutiset.html?32122

voidaan todeta, että meistä insinööreistä ei ole markkinointiammattilaisiksi.

Perusteet materiaalilistojen tuottamisesta urakkalaskentaan sisältyy tähän esitykseen:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/buildingsmart.kotisivukone.com/uutiset/bSF_TATE/bSF_tate_Tero_Jarvinen_27.11.2015.pdf

Ja sieltä pitää hakea slide 21.

Melkein hävettää, että olen osannut piilottaa asian ytimen näin syvälle.

Eli:
Säästämme Suomessa yli 50 miljoonaa euroa vuodessa tate-urakkalaskennassa, kun tuotamme TATE suunnittelumateriaalin tietomallipohjaisesti / bSF speksin mukaisesti.

Speksi julkaistaan ensivuoden alussa, RT-kortti tulossa, tilaajat ovat avainasemassa.

Vastuu materiaalimäärien sisällöstä on tilaajalla, urakoitsijat ovat samalla viivalla, suunnittelijat tekevät "perussuorituksen".

Ei voi olla vaikeaa - hoidetaanpa tietoteknisesti jo 25v sitten ollut pikkujuttu todellisuudeksi sekä mahdolliseksi Suomalaisessa urakkalaskennassa.

Mikä hienointa, ei tarvita yhtään prosessimuutosta. Ei yhtään lisätyötä. Ainoastaan se, että suunnittelija saa luvan lähettää materiaalin urakoitsijalle.

Ja sitten se vaikein kohta: Suunnitelmat on tehtävä noudattaen YTV2012 määrityksiä sekä tilaajan on varmistettava, että projekitin vaiheistus on kunnossa (TATE ei tee toteutussuunnittelua siinä vaiheessa kun ARK tekee luonnoksia...)

Yksittäiset ihmiset tekevät muutokset - eivät organisaatiot.


Viikon kuva:

Materiaalilistat urakkalaskentaan

Olen vetänyt vuoden verran buildingSMART Finlandin alaista TATE-toimialaryhmää. Aloitimme viime vuonna ja katsoimme, alkaako toiminta lentää.

Vielä ollaan remmissä, porukkaakin alkaa ilmaantua ympärille lisää ja lisää.

Viime vuonna teimme mm. www-kyselyn TATE-toimialan tietomallintamisesta. Kyselyyn osallistui 193 henkilöä, kiitos siitä. Tämä kysely tullaan tekemään uudelleen toivottavasti  syksyllä 2015. Toivon vahvempaa osallistumista urakoitsijoilta ja tilaajilta.

Tämän vuoden tehtävälistalla ykkösenä on ikuisuusaihe:
Materiaalilistat urakkalaskennan käyttöön.

Yli 20 vuotta on ollut mahdollista tuottaa TATE-suunnitelmista massalistat, mutta niiden käyttö todellisuudessa on lapsen kengissä.

BuildingSMARTin piirissä on hieno tilanne; mukana on myös tilaajien toimialaryhmä. Uskon tämän ryhmän ratkaisevan sopimustekniset ja juridiset asiat. Ne eivät ole ongelmia, ne eivät ole haasteita. Ne ovat asioita, jotka on ratkaistava ja selvitettävä pelisäännöt eri osapuolille. Ei rakettitiedettä, pelkkää asioiden sopimista.

Materiaalilistojen käyttöä urakkalaskennassa on yritetty monesti, ja tämä on yksi yritys muiden joukossa. Toivon todella, että eri intressiryhmät löytävät yhteisen sävelen ja me suunnittelijat saamme toimittaa urakointiin tietoa, jota he tarvitsevat ja joka syntyy meillä suunnitelmien sivutuotteena - ilman mitään sen ihmeellisempää lisätyötä. Vaade on vain se, että YTV2012 Osa 4:sta noudatetaan. Peruskauraa.

En missään nimessä halua uskoa kuulemaani kommenttia, että: "Paras tilanne on, kun joku on laskenut väärin". Ei voi olla nykymaailmassa näin (tuostakin on kyllä jo 10v aikaa). Kukaan täysijärkinen ei voi luulla, että vinguttamalla urakoitsijoita saa sen lopputuloksen, jota on halunnut / omat esimiehet ovat vaatineet käyttäjien toiveiden perusteella.

En minä, eikä mielestäni kukaan, joiden kanssa olen asiaa ihmetellyt pysty ymmärtämään sitä, että urakoitsija mittaa rullalla / mittatikulla metrejä piirustuksista kun antaa tarjousta. Toivon todella, että tuo ei ole totta vuonna 2015, mutta taidan tietää, että se on totta... rakennuttaja maksaa tämänkin työn. Jos yksi kymmenestä lasketusta kohteesta jää urakoitsijan haaviin, niin ne 9 muuta laskentaa näkyy voittaneen kohteen hinnassa.

Kuten todettua, massalistojen tuottaminen ei ole ollenkaan tekninen haaste. Kunhan sovitaan, mitä tietoa tuotetaan, mikä on sen tarkkuustaso eri suunnitteluvaiheissa ja millä alkutiedolla se on tuotettu.

Ratkaistavat asiat liittyvät juridiikkaan. Mitä YSE sanoo vastuista, miten toimitaan, kun materiaalilistat eivät pidäkään 100% paikkaansa (eivät pidä muuten koskaan). Kuka vastaa mistäkin? Missä menee vastuurajat? Minkälainen sopimustekniikka tarvitaan? Miten tehdään plus/miinuslistat, miten kompensoidaan muutokset?

Pääkysymys on, miten vastuut jaetaan? (Arvatkaa, antaako Allianssi / IPD tähän vastauksen...)

Tiedän, että näistäkin asioista on jo olemassa ratkaisuja.

Nyt ne pitää vain kirjoittaa auki.

Viikon vinkki:
Osallistu buildingSMART Finlandin toimintaan:
http://buildingsmart.fi/jaseneksi-hakeminen


Viikon kuva:
Rullaa'ti rullaa rallallallallei