Liittyen tähän viestiin:
http://tietomalli.blogspot.fi/2015/02/materiaalilistat-urakkalaskentaan.html
Sekä tähän julkilausumaan:
http://buildingsmart.fi/uutiset.html?32122
voidaan todeta, että meistä insinööreistä ei ole markkinointiammattilaisiksi.
Perusteet materiaalilistojen tuottamisesta urakkalaskentaan sisältyy tähän esitykseen:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/buildingsmart.kotisivukone.com/uutiset/bSF_TATE/bSF_tate_Tero_Jarvinen_27.11.2015.pdf
Ja sieltä pitää hakea slide 21.
Melkein hävettää, että olen osannut piilottaa asian ytimen näin syvälle.
Eli:
Säästämme Suomessa yli 50 miljoonaa euroa vuodessa tate-urakkalaskennassa, kun tuotamme TATE suunnittelumateriaalin tietomallipohjaisesti / bSF speksin mukaisesti.
Speksi julkaistaan ensivuoden alussa, RT-kortti tulossa, tilaajat ovat avainasemassa.
Vastuu materiaalimäärien sisällöstä on tilaajalla, urakoitsijat ovat samalla viivalla, suunnittelijat tekevät "perussuorituksen".
Ei voi olla vaikeaa - hoidetaanpa tietoteknisesti jo 25v sitten ollut pikkujuttu todellisuudeksi sekä mahdolliseksi Suomalaisessa urakkalaskennassa.
Mikä hienointa, ei tarvita yhtään prosessimuutosta. Ei yhtään lisätyötä. Ainoastaan se, että suunnittelija saa luvan lähettää materiaalin urakoitsijalle.
Ja sitten se vaikein kohta: Suunnitelmat on tehtävä noudattaen YTV2012 määrityksiä sekä tilaajan on varmistettava, että projekitin vaiheistus on kunnossa (TATE ei tee toteutussuunnittelua siinä vaiheessa kun ARK tekee luonnoksia...)
Yksittäiset ihmiset tekevät muutokset - eivät organisaatiot.
Viikon kuva:
Paljonko euroja säästettäisiin jos suunnittelulle annettaisiin oikeasti aikaa miettiä suunnitteluratkaisut eikä tarvitsisi "roiskia"? TATE tekee yleensä kohteiden suunnittelun kahteen kertaan kertaallee suunnittelun hinnalla.
VastaaPoista