Iso-Britannia ja MEP BIM 2016, matkaraportti

Tein kierroksen Iso-Britanniaan yhdessä markkinointikoneistomme kanssa. Tavoitteena oli selvittää, mitä siellä tapahtuu.

Yritysvierailujen jälkeen voi todeta, että ei se mikään Onnela ole. Mutta paljon siellä tapahtuu.

Matka alkoi Birgminhamista, jatkuen Lontoon kautta Leedsiin.

Kaikissa paikoissa oli hahmotettu tietomallinnuksen merkitys, Level 2 tason suunnittelu oli tiedossa ja Level 3 tasoa pelättiin / ihmeteltiin.

Kokonaisuudessaan minulle jäi kuva, että tilanne siellä on kenttätasolla kohtalaisen sama kuin Suomessa. BIM on laajasti hyväksytty, toisaalta siellä ei ole mahdollisuutta olla hyväksynmättä, johtuen valtion painostuksesta / panostuksesta.

Suunnittelijoilla tuntuu olevan homma hallussa, ymmärtävät että tietomallinnus on jotain erilaista kuin normaalien kuvien tuottaminen.

Energia-asiat olivat pinnalla, Energiatodistus (EPC) oli heillä hittituote -> miten se tehdään dynaamisen laskennan kautta? Tuntui olevan paljon monimutkaisempi systeemi kuin Suomessa. Valittivat myös, että Energiaministeriö muuttaa sääntöjä vuosittain... (jotenkin tuttua?)

COBie oli kentällä ihmetyksen kohde, sillä ne organisaatiot jotka tajusivat jotain FM.stä, eivät tajunneet miten COBie sitä hyödyttää. Käytännössä sain fiiliksen, että COBie Excelit tehdään, koska se on tilattu. Minulle jäi epäselväksi, käyttääkö sitä tietoa kukaan. Veikkaan, että ei käytä.

Eniten miellytti yksi kommentti; "Kuka kertoo, mitä COBien sisällä pitää olla". Minunkin mielestä sisältö pitää käydä läpi tapauskohtaisesti, ei voi olla tilannetta että "Laitetaan kaikki tieto Exceliin"...

UK:lla on niin nuori kulttuuri tietomallinnuksen piirissä, että heille Revit=BIM. Autodeskin kaverit ovat hoitaneet homman hienosti. IFC on tiedossa isommissa firmoissa, mutta se on sivuroolissa, koska "kaikilla" on Revit. Se on BIM; se, mitä tilaajat tilaavat... never ending story.

Oli hieno olla maailman johtavassa rakennusten tekniikkaa suunnittelevassa toimistossa juttelemassa MEP BIM Development Managerin kanssa, jolla oli visio hallinnassa. Ja hän myös toteutti sitä; legendaarinen lause: "If this does not go through, I do not have a job after a six months". kaikista hienointa oli se, että juttu mitä kaveri yritti saada sisään firmaan, oli keksitty Granlundilla jo 2000 luvun alussa Hännisen, Jokelan ja Laineen toimesta. Pikkuisen hyödynnettiin myös Kiviniemen väitöskirjaa Stanfordista. Ja se idea toteutettiin myös Roomex -nimiseksi softaksi ~2005.

Periaate (laajennettu Roomex):
Tilatyypille annetaan vaatimuksia, esim. ilmamäärät neliöpohjaisesti-> linkitys ARK tilaan -> palvelualueet kasaan -> simulointien lopputuloksen kiinni tilaan -> niiden perusteella suunnittelijan arvot tilaan -> tietojen keräys palvelualueittain -> ilmamäärät/nestevirrat -> laiteluettelo -> urakoitsijahyväksyntä -> as-built tiedot -> mitatut tiedot -> BIM2FM alkaa

Toisella tavalla ilmaistuna:
Toimistokoppi  2 l/s m2 -> 301TK01 -> 23,8 l/s-> 25 l/s -> 3.4 m3/s -> LP 0,77 l/s, P 0,77 l/s, FV 0,96 l/s, JP 1,3 l/s, FV 1,3 l/s. -> Kiina xxxzzz -> hylätty -> Recair zzzxxx, OK -> tiedot kannassa -> säätömies; 26 l/s, suunnittelija; OK, koneen ilmavirta 3,35 m3/s; OK

Näin meillä on tiedot tallessa vaatimuksista ylläpitoon.

Yhteenvetona; firmat missä kävimme, ymmärsivät ym. skenaarion. Mutta heidän toimintakulttuuri ei käsitellyt ylläpitomaailmaa juuri ollenkaan.

Sama tilanne on mielestäni myös Suomessa. TATE-suunnittelutoimistoilla ei ole rajapintaa FM toimintaan, joten heidän näkemys rajoittuu vain rakentamisaikaan.

Kuten myös meiltä suunnitelmia tilaavien osapuolten näkemys.

Viikon kuva:

Matkaraportti: buildingSMART Nordic Conference, Sweden 2014

Kävin Ruotsissa buildingSMARTIn vuosittaisessa kokouksessa ihmettelemässä mallinnuksen edistymistä maailmalla. Lähinnä lähdin siksi, että monen seminaaripuhujan aiheessa löytyi sana COBie + Englanti.

Otsikko kuului näin:
"International requirements – examples on Integrated BIM
BIM Alliance Sweden and buildingSMART Nordic conference 2014"

http://www.buildingsmart.org/bsi-meeting-in-stockholm-march-2014

Reissun pääanti oli kuitenkin se, että nyt alkaa muu maailma vetää vauhdilla Suomen ohi fiksujen rakennushankkeiden tekijänä. COBie jäi sivurooliin, joskin hahmotettiin se, että on hyvä olla edes jotain standardia tietojen siirtämisessä ylläpidon käyttöön.

Mielenkiintoinen asia oli se, että eräässä esityksessä viitattiin kyselytutkimukseen, joka oli järjestetty eri maissa (myös suomessa). Tutkimuksen perusteella Suomessa COBie on käytössä 8% kohteissa. (Kysymys: "Käytättekö COBieta"). Taisi mennä hieman sanat COBIM ja COBie sekaisin vastanneilla...

Jenkit, Englantilaiset ja Norjalaiset paukuttivat sellaista tekstiä, että oksat pois. Ja se tykitys ei ollut pelkkää puhetta - he myös todistivat yhteistyön, uusien menetelmien ja tietomallinnuksen tuomien hyötyjen jalkautusta. Asioita joita Suomessa ei ole vielä nähty kuin muutamassa projektissa. Britit olivat vaihteeksi kiristäneet omaa 15% säästötavoitetta mallinnuksen avustamana.

Jopa ruotsalaiset pystyivät vakuuttamaan omaa osaamistaan. Skanska esitteli jättimegahankkeensa, Nya Karolinska Solna universitetssjukhussetin. Kuulosti mielenkiintoiselta hankkeelta. Esitelmöitsijä Adina Jägbeck kertoi tauolla, että suomalaista osaamistakin tarvittiin. Lehdon Mikko Skanska Finlandista kävi opastamassa mm. MagiCADin käytössä.

Ja mikä mielenkiintoisinta, koko päivänä kuultiin vain yhtä suunnittelutoimiston edustajaa. Kaikki muut puhujat olivat joko tilaajia, rakennuttajia, rakentajia, valtion/kehitysorganisaatioiden edustajia tai kiinteistöjen ylläpitäjiä. Ja kaikki vannoivat yhteistyön, tietomallinnuksen ja ihmisen kunnioittamisen nimiin.

Kaikki olivat yhtämielisiä sen suhteen, että ei ole mitään muuta tapaa toimia kuin vaatia suunnittelijoilta mallinnusta.

Puhujista osa oli "normaaleita" rakentajia ja tilojen ylläpitäjiä. Heille ei ollut tärkeää IFC tai tekniikka, vaan se, miten he hyötyvät mallien käyttäjinä. Selvästi siis seuraava sukupolvi. He olivat nähneet ja kokeneet sen, miten tietomallit auttavat heitä suorittamaan oman työnsä fiksummin.

Suomessa, vastaavissa tilaisuuksissa puhuu lähinnä suunnittelija, akateeminen tutkija tai tietomallikonsultti. Ja yleisönä on normaalisti suunnittelijoita ja tutkijoita.

Rakennusten omistajat olivat hahmottaneet mallinnettujen kiinteistöjen arvon säilymisen ja ylläpidon mahdollistamisen huomattavasti fiksuimmilla tavoilla kuin paperisuunnitelmilla. Heillä oli todella paljon toiveita lisäkehitykseen - olivat selvästi innostuneita niistä mahdollisuuksista joita tietomallinnus on heille tarjonnut.

Seminaarin jälkeen Norjalainen rakennusfirma Veidekke järjesti iltaseminaarin noin kahdellesadalle ilmottautuneelle. Pääpuhujana oli Professori Martin Fisher CIFEstä (Stanford).

Vakuuttavaa tekstiä IPD:n hyödyistä, case esimerkkejä Lean Constructionin hyödyistä, ICE -toimintamallin käyttöönotosta ja integroivien suunnittelumenetelmien erinomaisuudesta. Pääpointti oli, että jos tekijöillä on kivaa, työ tehdään budjetissa ja aikataulussa sekä lopputulos on asiakkaan vaatimusten mukainen, niin mitä voisi rakennushankkeelta enempää vaatia?

Ja jälleen kuultiin se sama viisaus, että kun ensiksi suunnitellaan, mitä pitäisi rakentaa, niin sitten pystytään rakentamaan suunnitelmien mukaisesti. Lopputulos on se, mitä tilaaja on tilannut.

En minä tajua, miksei tätä juttua tajuta päättävissä piireissä. Ei tämä ole rakettitiedettä. Ihan normaalia rakentamista ilman osaoptimointia ja sellaisen tuotteen toimittamista tilaajalle, kuin mitä he haluavat.

Kaikki tämän tietää - miksei asialle tehdä mitään? Poliitikot, HERÄTKÄÄ.
15 vuotta sitten huusin, että "Rakennuttajat - Herätkää".

Tietomallinnus pakolliseksi rakennushankkeissa - ottakaa mallia Englantilaisista

Jotkut rakennuttajat ovat sen jo tehneetkin, osa ei tule sitä kuitenkaan tekemään ilman pakkoa.

Sanoja googleen:
Homekoulu, homeongelma, rakennuttaminen, huono laatu, suunnittelu, epäonnistuminen, rakentaminen, paikalle jämähtäminen, idioottimaisuus, osaoptimointi, siiloajattelu, yhteistyökyvyttömyys, aliurakoinnin aliurakointi