Näytetään tekstit, joissa on tunniste buildingSMART. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste buildingSMART. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

BuildingSMART Spain julkaisi BIM vaatimukset

Täytyy sanoa, että pari kertaa hieraisin silmiä, kun sain vinkin näistä sivuista:
http://www.buildingsmart.es/index.php/ubim/documentos-ubim
(edit 27.3.2015: taitaa löytyä nyt täältä: http://www.buildingsmart.es/bim/gu%C3%ADas-ubim/ )

Kohtalaisen tutun näköistä tekstiä, sana COBIM löytyy myös sisällössä mainittuna.

Sekin on hienoa soveltamista, että Espanjalaiset levittävät vaatimuksia GNU-lisenssin alaisuudessa... ja ovat samalla copyrightanneet bim-vaatimuksensa:
"Derecho de Autor © 2014 BuildingSMART Spanish Chapter"

En olisi koskaan uskonut, että suomalaisten tapa toimia rakennushankkeissa kelpaa myös Espanjan rakennusmarkkinoille... pitänee käydä tutustumassa uuteen markkina-alueeseen.

Kohtalaisen iso projekti tämä on pitänyt olla, sillä co-authoreita löytyy yli 80 henkeä



perjantai 21. maaliskuuta 2014

Matkaraportti: buildingSMART Nordic Conference, Sweden 2014

Kävin Ruotsissa buildingSMARTIn vuosittaisessa kokouksessa ihmettelemässä mallinnuksen edistymistä maailmalla. Lähinnä lähdin siksi, että monen seminaaripuhujan aiheessa löytyi sana COBie + Englanti.

Otsikko kuului näin:
"International requirements – examples on Integrated BIM
BIM Alliance Sweden and buildingSMART Nordic conference 2014"

http://www.buildingsmart.org/bsi-meeting-in-stockholm-march-2014

Reissun pääanti oli kuitenkin se, että nyt alkaa muu maailma vetää vauhdilla Suomen ohi fiksujen rakennushankkeiden tekijänä. COBie jäi sivurooliin, joskin hahmotettiin se, että on hyvä olla edes jotain standardia tietojen siirtämisessä ylläpidon käyttöön.

Mielenkiintoinen asia oli se, että eräässä esityksessä viitattiin kyselytutkimukseen, joka oli järjestetty eri maissa (myös suomessa). Tutkimuksen perusteella Suomessa COBie on käytössä 8% kohteissa. (Kysymys: "Käytättekö COBieta"). Taisi mennä hieman sanat COBIM ja COBie sekaisin vastanneilla...

Jenkit, Englantilaiset ja Norjalaiset paukuttivat sellaista tekstiä, että oksat pois. Ja se tykitys ei ollut pelkkää puhetta - he myös todistivat yhteistyön, uusien menetelmien ja tietomallinnuksen tuomien hyötyjen jalkautusta. Asioita joita Suomessa ei ole vielä nähty kuin muutamassa projektissa. Britit olivat vaihteeksi kiristäneet omaa 15% säästötavoitetta mallinnuksen avustamana.

Jopa ruotsalaiset pystyivät vakuuttamaan omaa osaamistaan. Skanska esitteli jättimegahankkeensa, Nya Karolinska Solna universitetssjukhussetin. Kuulosti mielenkiintoiselta hankkeelta. Esitelmöitsijä Adina Jägbeck kertoi tauolla, että suomalaista osaamistakin tarvittiin. Lehdon Mikko Skanska Finlandista kävi opastamassa mm. MagiCADin käytössä.

Ja mikä mielenkiintoisinta, koko päivänä kuultiin vain yhtä suunnittelutoimiston edustajaa. Kaikki muut puhujat olivat joko tilaajia, rakennuttajia, rakentajia, valtion/kehitysorganisaatioiden edustajia tai kiinteistöjen ylläpitäjiä. Ja kaikki vannoivat yhteistyön, tietomallinnuksen ja ihmisen kunnioittamisen nimiin.

Kaikki olivat yhtämielisiä sen suhteen, että ei ole mitään muuta tapaa toimia kuin vaatia suunnittelijoilta mallinnusta.

Puhujista osa oli "normaaleita" rakentajia ja tilojen ylläpitäjiä. Heille ei ollut tärkeää IFC tai tekniikka, vaan se, miten he hyötyvät mallien käyttäjinä. Selvästi siis seuraava sukupolvi. He olivat nähneet ja kokeneet sen, miten tietomallit auttavat heitä suorittamaan oman työnsä fiksummin.

Suomessa, vastaavissa tilaisuuksissa puhuu lähinnä suunnittelija, akateeminen tutkija tai tietomallikonsultti. Ja yleisönä on normaalisti suunnittelijoita ja tutkijoita.

Rakennusten omistajat olivat hahmottaneet mallinnettujen kiinteistöjen arvon säilymisen ja ylläpidon mahdollistamisen huomattavasti fiksuimmilla tavoilla kuin paperisuunnitelmilla. Heillä oli todella paljon toiveita lisäkehitykseen - olivat selvästi innostuneita niistä mahdollisuuksista joita tietomallinnus on heille tarjonnut.

Seminaarin jälkeen Norjalainen rakennusfirma Veidekke järjesti iltaseminaarin noin kahdellesadalle ilmottautuneelle. Pääpuhujana oli Professori Martin Fisher CIFEstä (Stanford).

Vakuuttavaa tekstiä IPD:n hyödyistä, case esimerkkejä Lean Constructionin hyödyistä, ICE -toimintamallin käyttöönotosta ja integroivien suunnittelumenetelmien erinomaisuudesta. Pääpointti oli, että jos tekijöillä on kivaa, työ tehdään budjetissa ja aikataulussa sekä lopputulos on asiakkaan vaatimusten mukainen, niin mitä voisi rakennushankkeelta enempää vaatia?

Ja jälleen kuultiin se sama viisaus, että kun ensiksi suunnitellaan, mitä pitäisi rakentaa, niin sitten pystytään rakentamaan suunnitelmien mukaisesti. Lopputulos on se, mitä tilaaja on tilannut.

En minä tajua, miksei tätä juttua tajuta päättävissä piireissä. Ei tämä ole rakettitiedettä. Ihan normaalia rakentamista ilman osaoptimointia ja sellaisen tuotteen toimittamista tilaajalle, kuin mitä he haluavat.

Kaikki tämän tietää - miksei asialle tehdä mitään? Poliitikot, HERÄTKÄÄ.
15 vuotta sitten huusin, että "Rakennuttajat - Herätkää".

Tietomallinnus pakolliseksi rakennushankkeissa - ottakaa mallia Englantilaisista

Jotkut rakennuttajat ovat sen jo tehneetkin, osa ei tule sitä kuitenkaan tekemään ilman pakkoa.







Sanoja googleen:
Homekoulu, homeongelma, rakennuttaminen, huono laatu, suunnittelu, epäonnistuminen, rakentaminen, paikalle jämähtäminen, idioottimaisuus, osaoptimointi, siiloajattelu, yhteistyökyvyttömyys, aliurakoinnin aliurakointi




torstai 30. tammikuuta 2014

20 vuotta Bimeänä


Muistan, kun Eput ja Popeda tekivät 20 vuotisyhteiskiertueen: "20 vuotta sikana" 80- luvun lopulla. Heillä oli huimat 10v takana.

Mulla on fiilis, että pitäisi tehdä "20 vuotta pään seinään hakkaamista" -kiertue.

Toisaalta, esimieheni ovat yrittäneet tehdä parhaassa työiässään 1990 ja 2000 -luvulla samaa asiaa kuin mitä minä olen yrittänyt tehdä omalla urallani. Korkeakoululla sekä VTT:llä muutama kaveri ajatteli uusia tuulia jo 1980 luvulla. Chuck Eastman 1970 luvulla.

Yksi suomalainen kaveri teki turhautuessaan jopa päätöksen, että ei esitelmöi yhdessäkään suomen maaperällä olevassa LVI / energia -tekniikan tilaisuudessa (nuo ovat muuten olleet aina sama asia LVI-kavereille...) .

Eräs suomalainen delegaatio totesi 2000 luvun alussa, että: "Pitikö tänne Kaliforniaaan saakka tulla kuulemaan, että paras osaaminen tietomallintamisesta on Suomessa..?"

Nyt jenkit ovat ovat meitä noin ~5 vuotta edellä suunnittelun osalta, urakoinnissa etumatka on oman arvioni mukaan ~10 vuotta. Siis heidän fiksuissa hankkeissa, ei kokonaisvaltaisesti. Ja rannikoilla, ei siinä keskialueella...

Tietomallien käyttö ylläpidossa on jonkin verran skandinaaveja edellä. Meillähän tuota ei ole - eikä oikeastaan jenkeilläkään - mutta siellä on pari softaa, jotka sen mahdollistavat omalla markkina-alueellaan. Jos oletus on, että joku on ostanut niitä softia, niin sitten heillä on varmaankin tietomallit ylläpidossa -> ja johtavat suomea 100 prosenttisesti? (mutu)

Jos me Suomessa emme tee sopimustekniikassa, rakennuttajakonsulttien ammattitaidossa ja työmaan tietomallien käytössä radikaaleja muutoksia, niin emme tule saavuttamaan ykkösasemaa maailman parhaimpana tietomallien hyödyntäjänä.

Jos me Suomessa emme pysty kertomaan rakennusten omistajille tietomallipohjaisen ylläpidon hyödyistä, en ihmettele olenkaan että tulemme olemaan jatkossakin jenkkejä perässä.

Pitääkö meidän olla maailman paras? Mielestäni pitää, koska meillä on siihen täydet mahdollisuudet. Miksi olisimme kakkosena? Tai sijalla 34?

Voimme olla paras. Meillä on osaaminen.

Vain tahtotila ja todistusaineisto taloudellisista hyödyistä puuttuu.

Taloudellisen tiedon puuttuminen ihmetyttää minua. Eikö tutkimuslaitokset todellakaan saa aikaiseksi tilastoja siitä, miten tietomallinnettu kohde eroaa taloudellisesti "perinteisestä" kohteesta? Suunnittelijalla homma on varmaan mennyt pitkäksi, mutta olisi mielenkiintoista tietää, miten urakoitsijoilla on mennyt, kun käytössä on tietomalli. Ja miten ovat sitä hyödyntäneet vai ovatko ollenkaan? Miten on toimittu urakoitsijan toisessa tai kolmannessa tietomallikohteessa? Ovatko he havainneet, että tässä on jotain muutakin kuin 3D-kuvia tarjolla?

Me kaikki tiedämme, että ei voi olla paras ilman pyyteetöntä työtä. Kannustankin siis jokaista tämä blogin lukijaa tekemään omassa lähipiirissä työtä sen eteen, että kehitämme oman työpaikkamme toimintaa yhteistoiminnalliseksi, LEAN-filosofiaa myötäileväksi ja avoimeksi "uusille" ajatuksille.

Sen seurauksen tulemme pääsemään ulos siiloajattelusta ja näkemään asiat kokonaisuutena - ei pelkästään omana työsuorituksena. Työpajat, yhteistoiminnallisuus, asioiden jakaminen. Turhien kokousten lopettaminen.

Se on tulevaisuus ja joissakin kohteissa nykyisyys.

Nyt kun aloitamme näiden asian koulutuksen 25v henkilöiden kanssa, niin olemme maalissa 20 vuoden päästä.

Se on OK, se on hyväksyttävä aikataulu.

Sukupolvenvaihdoksella on aina välillä virkistävä vaikutus.

Viikon kuva
Lähtipä tämäkin ryhmä vihdoin liikkeelle: