YTV2012 täydentyy liitteillä

BuildingSMART Finland on tehnyt täydentäviä liitteitä Yleisiin Tietomallivaatimuksiin.

Liitteet ladattavissa täältä:
bSF YTV2012 täydentävät liitteet

tai hankkimalla ne RT-kortiston kautta,
Määrälaskenta ja prosessikuvaukset
sekä
Tilaajaohjeet tietosisältövaatimuksista

Uudet ohjeistukset tehtiin tilaajaa avustaviksi, sisältäen TATE-määrälaskennan vaatimukset suunnittelijalle sekä tietosisältövaatimukset ARK ja RAK malleille.

Lisäksi bSF TATE-ryhmä julkaisi SKOL ry:n teettämän prosessiohjeen mm. alakattosuunnittelusta, reikävarauksista ja rakennemallin valmiusasteesta. SKOL ry teetti tämän ohjeistuksen vuonna 2014, ja nyt se jatkaa eloa buildingSMART Finlandin ylläpitämänä. Tämäkin on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä eri rakennusalan järjestöjen välillä.

Minulta pyydettiin bSF talotekniikkatoimialaryhmän puheenjohtajana kommnentti TATE-ohjeistusten julkaisun yhteydessä, tässä referaatti siitä:

”Suomi on tippunut tietomallintamisen kärkijoukoista viimeisen viiden vuoden aikana”, toteaa bSF talotekniikan toimialaryhmän puheenjohtaja Tero Järvinen. ”Emme ole pystyneet hyödyntämään jo 15 vuotta käytössä olleita mahdollisuuksia rakennushankkeiden prosessien uusimisessa. Toimimme edelleen samantyyppisillä toimintamalleilla kuten on toimittu viimeisen 30 vuoden aikana. Ei kannata ihmetellä, miksi rakennusalan tuottavuus on pohjamudissa verrattuna muihin toimialoihin. ”

”Mielestäni meidän pitäisi unohtaa termi tietomallintaminen, se tuntuu vain sotkevan yksinkertaisia asioita. Rakennushankkeessa mukana olevien tarkoitus on tehdä rakennusten käyttäjille heidän toimintaansa parhaiten soveltuvia sisäympäristöjä, huomioiden elinkaari- ja arkkitehtoniset näkökulmat. Parhaiten onnistumme tässä tehtävässä toimimalla yhteistyössä, unohtaen osaoptimoinnin ja käyttäen nykyaikaisia tekniikoita niille soveltuvilla prosesseilla. Näitä toimintoja kutsutaan normaalisti esim. suunnitteluksi, rakentamiseksi, valvonnaksi jne. Meillä ei voi olla tietomallipohjaista suunnittelua – on vain suunnittelua.”

Nyt julkaistavia prosessikuvauksia noudattaen jokainen osapuoli voi olla mukana nykyaikaisessa rakennushankkeessa – pelkästään TATE-tekniikan määräluetteloiden käyttö toimitilarakentamisessa tuo arviolta 50M€ vuosisäästön tilaajille.

Ohjeistuksia suomeen mahtuu. Enää puuttuu niiden käyttäminen ja toteuttaminen tilaamisessa, suunnittelussa sekä urakoinnissa.

Viikon kuva:

SKOL ry: TATE-tietomalliprosesseja kommentoitavana

SKOL ry:n Talotekniikkaryhmä  käynnisti vuoden 2013 alussa projektin, jonka tarkoituksena on kerätä prosessikuvauksia niistä tietomallisuunnittelun osa-alueista, joissa on havaittu haasteita - ainakin talotekniikan näkökulmasta. Tarkennuksena se, että haasteet eivät ole lakiteknisiä, joku voisi niitä ongelmiksikin sanoa.

Työhon perustettiin paras A-ryhmä, eli kyseltiin SKOLlin taloteknistä suunnittelua harjoittavilta toimistoilta halukkuutta osallistua talkoisiin. Työporukkaan ilmottautui lopulta firmat: AX-suunnittelu, Granlund, Hepacon, Lausamo, Maaskola, Pöyry, Talokeskus, Wise Group ja Äyräväinen.

Rakennepuolen kommentoinneissa kunnostautuivat A-Insinöörit, Finnmap ja Ramboll.
Arkkitehtipuolelta saatiin myös hyviä kommentteja, joiden kautta hiottiin prosessia kaikille yhteensopiviksi.

Prosesseiksi valittiin useiden vaihtoehtojen joukosta:
- Alakattosuunittelu
- Reikäkuvasuunnittleu
- Rakennemallin valmiusastevaatimus ennen TATE-mallinnuksen aloittamista

Kaupanpäälle tuli kuvaus siitä, miten origo laitetan paikalleen ja hieman sanastoa tietomalliteknisistä termeistä (koskien näitä prosessikuvauksia, mitään akateemistä tutkimusta sanastosta ei lähdetty tekemään)

Kommentointiversio prosesseista löytyy SKOLlin sivuilta:
http://www.skolry.fi/talonrakennussektori

Suora linkki kuvaukseen:
http://www.skolry.fi/sites/default/files/SKOL_TATE_prosessikuvauksia_201311.pdf

(edit: linkki lopulliseen kuvaukseen:
http://www.skolry.fi/tiedotteet/talotekniikkasuunnittelun-tietomalliprosessia-p%C3%A4ivitetty-ty%C3%B6njaosta-hyv%C3%A4-sopia-etuk%C3%A4teen )

Käykää lataamassa, lukeaa ja kommentoikaa. Julkaisu tehdään vuoden 2014 alussa.

On tiedossa, että ohjeet ovat tylsää luettavaa ja todellisuudessa niitä katsotaan varmaankin sitten, kun on ongelmia toteutuksen kanssa (=etsitään syyllistä). Mutta rautalankaa on vaikea vääntää, jos sitä ei edes yritä taivuttaa.

 Toivottavasti mahdollisimman moni tilaaja viittaa näihin prosesseihin, kun tilataan tietomallisuunnittelua. Eli kolme lausetta suunnittelun tarjouspyyntöön, joka on tehty  TATE12 tehtäväluettelon mukaisesti:
- Kohde mallinnetaan "Yleiset Tietomallivaatimukset 2012" mukaisesti, viitaten tehtäväluettelossa valittuihin tehtäviin.
- Kohteessa noudatetaan SKOL ry:n tietomallinnusprosesseja (http://www.skolry.fi/talonrakennussektori )
- Tietomallien käyttötarkoitus on: xxx, yyy, zzz

Ja kyllä, tuo tilaus on tehtävä myös ARK ja RAK suunnittelijoille - yhteispeliähän tässä tehdään, ei riitä että yksi osapuoli noudattaa jotain ohjetta.

Viikon kuva:
Alakattosuunnittelua yleis- ja toteutussuunnitteluvaiheessa

Miten suunnitellaan alakatto?

Tässä blogissa piti kertoa, että mitä tarkoittaa IDM / MVD -lyhenteet, mutta ajattelinkin kertoa, miten suunnitellaan alakatto.

En tiedä, kumpi on tärkeämpi asia (siis prosessikaavio alakaton suunnittelusta) vai konkreettinen työjärjestys ja sisällöntuotto ongelman ratkaisemiseksi.

Olen aivan täynnä projekteja, joissa yhdistelmämallitarkastelussa talotekniset komponentit eivät osu oikeaan paikkaan alakatoissa. Joko ne ovat 5mm (luit oikein, viisi millimetriä) liian korkealla tai sitten puhallinkonvektorin reunalista tulee 600x600 ruudussa valaisimen päälle - ne eivät siis voi olla vierekkäin.

Puhumattakaan kaiuttimesta, jonka läpi on tulossa sprinklersuutin samassa kohdassa.

Ja miksi näin? No jospa arkkitehdille olisi annettu edes jonkinlainen mahdollisuus tehdä 

alakattosuunnittelu talotekniikkasuunnittelijan tietojen pohjalta?

Nyt hän saa jotain tietomalleja, joista ei selviä päätelaitteiden paikka tai ne ovat ainakin aivan kummallisissa paikoissa (siis arkkitehdin mielestä). Sen jälkeen nuori, juuri valmistunut arkkitehti joutuu laittamaan tate-komponentit paikoilleen. Koulussa tälle arkkitehdille on iskostettu päähän taiteellisuutta ja kokonaisuuden hallintaa - hän päättää, hän tietää.

Jälleen kerran on unohdettu suunnittelu ja vaiheistus. Projektin vetäjille alakattoasiat ovat yksi pieni vaihe projektissa, joka menee perinteisesti aina väärin. Se on kuin reikäkuvat, aina piikataan.

Eräs Skanskan (iso)johtaja on kuulemma sanonut jotain tähän tyyliin: "Rakentaminen on helppoa. Niin kauan kun valetaan enemmän kuin piikataan, niin se on taloudellisesti kannattavaa". Tämä siis täyttä kuulopuhetta eikä firmakaan välttämättä ole oikea.

Alakatoissa muutostyöt ovat onneksi helpompia, mutta muistan itsekin olleeni työmaalla pohtimassa miten kamat saadaan mahtumaan määrättyyn tilaan tai paikkaan. Näistäkin tupakinmittaisista tuumaustauoista voi päästä eroon noudattamalla näitä ohjeita:

Yleissuunnitteluvaihe

1. TATE tekee 2d-leikkaukset, joiden perusteella saadaan alakattokorko

2. ARK ja RAK tekee 3D-mallihuoneen tai -alueen jonne yhteistyössa arkkitehdin kanssa TATE mallintaa päätelaitteet alakattoon. Huomioi se, että ennen mallinnusta on tästäkin alueesta tehty 2d-leikkaus TATE:n toimesta.

3. Molemmat vaiheet tehdään keskustelevasti, suunnitelmallisesti. Ei mitään "tässä on 

tiedosto, piirtele siihen", vaan istutaan saman pöydän viereen ja jutellaan - suunnitellaan.

Toteutussuunnitteluvaihe

1. TATE istuu arkkitehdin kanssa alas palaveriin ja varmistetaan, että yleissuunnitteluvaiheen ratkaisut pätevät vielä. Alakattomaailma tarkennetaan, eli minkätyyppisiä alakattoja olisi tulossa. Avattavuus, huollettavuus, avoimeisuus, luukut jne. käydään läpi.

2. TATE skissaa, kertoo, perustelee ja pyörittelee arkkitehdille perusratkaisut erilaisiin 

tilatyyppeihin. Kertoo reunaehdoista. Vähintään kaikki toistuvat perusratkaistut tulee käydä läpi, mielellään koko rakennus.

3. Arkkitehti piirtää (huom - ei mallinna) alakattopiirustuksen. 2D-alakattopiirustuksessa on kaikki tate-komponentit sijoitettu kuten alakattopalaverissa oli sovittu.

4. Arkkitehti mallintaa alakaton oikeaan korkoon, alapinta on halutussa korossa, paksuudessa huomioitu tukirakenne.

5. TATE mallintaa omat komponentit 2d-alakattokuvan mukaisesti x-y suunnassa oikeaan paikkaan ja 3d-alakattomallinnuksen kanssa korkeusasemaltaan oikeaan paikkaan.

Ym. prosessi toimii teknisesti aina. Valitettavasti suomalainen rakennuttamisprosessi ei tätä metodia tue.

Ja toinen ongelma voinee olla se, että arkkitehtiä sekä tate-suunnittelijaa ei kiinnosta siirtää tätä suunitteluvaihetta toteutussuunnitteluvaiheen alkuun, vaan haluaisivat tehdä sen loppupuolella "kun kaikki asiat on löytäneet paikkaansa". Aivan hölmö peruste.

Tiedän, että ammattilaiset osaavat tehdä päätelaite -ja valaisinsijoitukset ennen kuin mitään on mallinnettu.

Joku voi ihmetellä, miten ym. liittyy tietomallinnukseen. Voin kertoa, että sen on juuri tätä. Tietomallinnus on prosessimuutos rakennus- ja infrateollisuudessa. Tietomallinnus ei ole cad-softan jatke, sillä ei ole juuri mitään tekemistä alakattojen mallintamiseen. Softat ovat vain työkaluja muiden työkalujen joukossa.

Ei saa hämääntyä tietomallinnus -sanasta. Kyse on kuitenkin vain suunnittelusta, rakentamisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta.

Helppoa.

Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, IDM ja MVD:

http://buildingsmart.com/standards/mvd/model-view-definitions-mvd/mvd-process

http://idm.buildingsmart.no/confluence/download/attachments/446/IDM2_Methodology.pdf

http://iug.buildingsmart.com/idms