Vieraskynä: TATE-tietomallien käyttö työmaalla

Johanna teki alkuvuodesta osana YAMK opinnäytetyötä kyselyn Talotekniikan tietomallien käytöstä työmaalla, http://tietomalli.blogspot.fi/2016/12/osallistu-tate-tietomallikyselyyn.html

Tässä tuloksia:

---

Kyselytutkimustulokset ”TATE –tietomallien suunnittelumenetelmien kehittäminen ja mallien käyttö työmaalla”.

Kyselytutkimukseni sulkeutui virallisesti 31.1.2017 vastaajamäärän ollessa 42 vastausta. Vastauksista eroteltuna tästä porukasta 11 vastaajaa on yksiselitteisesti työmaaorganisaatioista ja 31 vastaajaa edusti erilaisia suunnittelu –tai ylläpitotehtäviä. Mielenkiintoista kyselyn tuloksista oli havaita, että niin suunnittelijoidenkin kuin työmaaväen näkemykset eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Tässä kirjoituksessa on lyhyt katsaus kyselyn tuloksiin. Tarkempi analysointi jää luettavaksi opinnäytteestä, joka valmistunee kesän aikana. Kiitos vielä kaikille vastaajille.

Kyselututkimuksen vastausten perusteella Talotekniikan tietomalleja käytetään niin suunnittelijoiden kuin työmaaväen osalta suunnittelun ja havainnollistamisen apuna, tormäsystarkasteluiden tuottamiseen, sekä kustannuslaskentaan. Näiden lisäksi suunnittelijat käyttävät malleja Energiasimulointien tuottamiseen, yhteensovittamiseen, markkinointiaineistojen tuottamiseen, auditointiin sekä tekniseen verkostolaskentaan. Työmaalla malleja käytetään puolestaan asennustöiden suunnitteluun ja etenemisen seurantaan, töiden ennakointiin, laadunvarmistukseen, suunnittelunohjaukseen ja valvontaan.

Kun kysyin vastaajilta mitä malleista heidän mielestään mahdollisesti tällä hetkellä uupuu, moni vastaaja korosti suojaetäisyyksien, tilavarausten, haalaus-ja huoltoreittien ja kannakkeiden puutteellista huomioimista tai malleista puuttumista. Vastauksista korostui myös eristysten puutteellinen mallinnus, joka ymmärrettävästi aiheuttaa ongelmia mm. kustannus –ja massalaskennassa. Laskentaan kuin tuotteiden (jopa väärien) käyttöön liittyen toivottiin LVI-numeroita liitettäväksi talotekniikkakomponentteihin. Vaatimusmallin käyttöä toivottiin, uskoakseni monestakin syystä koska tämän mukana siirtyy tilatiedon lisäksi mm. talotekniset mitoitusperusteet. Edellä mainittuihin löytyi komppaajia niin suunnittelijoiden kuin työmaan puolelta. Suunnittelijoiden joukosta nousi esiin em. lisäksi kappaleiden massatietojen puuttuminen. Tässä vaiheessa myönnän, että kaiken kiteyttävä vastaus oli kuitenkin ”asentajan käsi”.

Kyselyni yksi keskeisimmistä kysymyksistä oli kartoittaa vastaajien näkemyksiä siitä, pitäisikö malleista tarkastaa muutakin kuin pelkkää komponenttitörmäilyä? Mallien muu varsinainen tarkastaminen on tällä hetkellä lapsen kengissä ja käytännössä manuaalista työtä joka tehdään surffaamalla mallissa. Eikö olisi hienoa, kun voisit nappia painamalla saada ilmoituksen esimerkiksi kaikista komponenteista jotka osuvat komponentille määrätyn huoltotilan alueelle? Tai vaikkapa tarkastaa, että palohyllyjen yläpuolella k.o kerroksessa ei ole muuta tekniikkaa? Tai tarkastella, että vaatimusmalli vastaisi suunniteltua – ilman manuaalista työtä? Samaa periaatetta voi toteuttaa myös siihen, että tarkastetaan esim. että tietynlaisilla komponenteilla on määrätty tietosisältö – tätä voisikin sitten soveltaa aika laajalla spektrillä.

Ilokseni pystyin toteamaan, että lähes kaikki vastaajat toivat oman näkemyksensä esiin korostaen nimenomaan asennettavuuden ja huolto –ja haalausreittien, suojaetäisyyksien ja mitoitusarvojen tarkastamista.

Seuraavaa diagrammia tutkiessa täytyy korostaa, että ”Ei” vastaajat olivat kaikki suunnittelijapuolen edustajia, jotka korostivat pääasiassa kustannuspuolta. Urakoitsijoiden edustajista kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että yhteisesti sovitun aikataulun puitteissa suunnittelijan läsnäolosta olisi suuri hyöty ja se parantaisi mm. aliurakoitsijoiden kynnystä lähestyä suunnittelijaa pienemmissäkin asioissa. Hyvänä puolena pidettiin myös sitä, että asioiden selvittäminen nopeutuu ja että suunnittelija voisi samalla ylläpitää ns. ”as built” mallia, jolloin suunnitelmat vastaisivat lähes reaaliaikaisesti asennettua.  

Massalistojen käyttö urakkalaskennan apuna jakaa mielipiteitä. MagiCAD:sta tai mallista tuotetun massalistan juridista pätevyyttä ja sitovuutta kyseenalaistetaan, jonka vuoksi osa vastaajista näkee massalistan käytön enemmänkin suuntaa-antavana ja harkinnanvaraisena. Eräs LVI –ryhmänjohtaja osaa sanoa, että kertyneellä näppituntumalla putkipuolen listat ovat 60% ja IV 90% oikeassa. Putkipuolella ongelmia teettää suunnitteluohjelmiston kyky luokitella komponentteja jolloin listojen ulkopuolelle jää komponenttityypit kuten kaulus. Ohjelma ei myöskään tee eroja T-kappaleiden ja istutusten välillä, eikä erottele laippatyyppejä.

Massalistojen käyttöä pystyy kuitenkin näkemykseni mukaan laajentamaan pelkän komponenttilaskennan ulkopuolelle, vaikka sekin olisi syytä saada kuntoon. MagiCAD Bill of Materials ja Magi Export mahdollistavat hyvin yksilöllisen komponenttijaon luomisen mm. arvokkaammille verkostolaitteille. Saman pystyy tekemään IFC:stä esim. Solibri Model Checkerissä, jossa toiminto on sikäli parempi, että komponentilta löytyessä tarvittavat tiedot Solibri osaa ryhmitellä samat komponentit samalle riville. MagiCAD ei osaa.

Kyselytutkimuksesta heränneitä kommentteja voi laittaa sähköpostitse.

Johanna Lankinen

LVI-Projektipäällikkö

Granlund Oy

johanna.lankinen (at) granlund.fi

--EOF--

Bloginpitäjän huomio kohdistuu teemaan "Suunnittelija työmaalle". Suunnittelijan kohdalla asia tyrmätään ymmärrettävästi siksi, että sitä ei ole tilattu suunnittelusopimuksessa. Urakoitsija kuitenkin haluaisi saada tukea tietomallin tulkinnassa.

Mitä jos tilaaja tilaisi työmaavaiheessa nuoren, SKOL 04-05 luokan suunnittelijan työmaalle vaikkapa yhden päivän ajaksi / viikko?

Kokemuksesta tiedän, että tästä hyötyvät kaikki:

- Urakoitsija saa henkilön, joka osaa kaivaa mallista tietoja

- Urakoitsija saa heti vastauksen muutosehdotuksiin. Järjestelmien toimivuuden ja yhteensovittamisen kokonaiskuva on paremmin hallussa suunnittelijalla kuin urakoitsijalla.

- Tilaaja saa suunnitelman mukaisen asennuksen + as-built tason mallin koska sitä päivitetään yhdessä urakoitsijan kanssa. Ei enää "punakyniä".

- Nuori suunnittelija saa mielettömän mahdollisuuden olla työmaalla ja oppia miten sitä johdetaan. Mitä asentaja ajattelee, mitkä asiat ovat tärkeitä asennuksen kannalta. Seuraava kohde, jonka suunnittelija tekee, on varmasti asennettavuudeltaan parempi.

Tilaajat; miljoonahankkeessa 10.000e ei voi olla paljon.

teroj

Tietomallistrategia

Rakennustietosäätiön palkitseman bim-gurun Tomi Henttisen (kultainen pränikkä, buildingSMART Finlandin pj)  innoittamana otan työn alle yhdyssanan: Tietomallistrategia.

Mitä tuo on?

Törmäystarkasteluja? Jotain tietomallikoordinaattorin hommia? Suunnittelunohjausta?

Jokaisessa rakennusprojektissa pitää olla taustalla tietomallistrategia. Miksi mallinnusta tehdään? Mitä laskujen maksaja siitä hyötyy? Miksi kohdetta ei kannata tehdä mallintaen, mitä jos tehtäisiin perinteisesti?

Fiksuja kysymyksiä, joihin pitää tulla vastaus ennen kuin aletaan tilata tietomallinnettua kohdetta. Jos tilaaja / rakennuttajakonsultti ei löydä vastausta mallinnuksen hyötyihin, ainoa vinkkini on:

Älkää tilatko mallinnusta!

Tehkää rakennus kuten on totuttu ennnekin tehtävän. Älkää kiusatko niitä suunnittelijoita, jotka yrittävät tehdä jotain uutta. (siis 20v sitten mahdollistettua periaatetta). Teettäkää normaali homekoulu. Älkää ottako huomioon elinkaarikustannuksia, unohtakaa tavotteiden mukaiset ilmavirrat ja olosuhteet sisäilmastossa. Älkää seuratko kiinteistön toimivuutta käytön aikana. Uskokaa, että se on ihan OK ilman huoltoakin. Muistakaa ottaa halvin tarjous joka vaiheessa ja mahdollistakaa urakoiden pilkkominen pieniksi palasiksi. Aliurakoisijan aliurakoisijanaliurakoisija on ihan OK.

Rakennuksia suunnitellaan nykyään onneksi vain harvoin rakennusmääräysten minimivaatimusten mukaisesti (mutu), koska ne asettavat minimitavoitteet ja joiden seuraukset ovat nyt havaittavissa (1970-luvulta eteenpäin tehdyt rakennukset) epäonnistuneina ratkaisuina.

On täysin selvää, että suunnittelija haluaa tehdä parhaan mahdollisen suunnitelman. Sen toteuttamiseksi Me tarvitsemme tilaajan tekemän tietomallistrategian. Jos sitä ei ole, toimimme kuten ennenkin.

Tietomallistrategia kertoo kertoo meille poloisille talotekniikkasuunnittelijoille mitä tilaaja ajattelee omasta kiinteistömassasta. Se ei kerro, miten tehdään suunnittelu, mutta se antaa suuntaviivat siihen, painotetaanko sijaintia, tehokkuutta, elinkaarea, neliöiden käyttöä, yhteensovitysta, työmaakäyttöä, energiaa vai mitä? Tämän tiedon perusteella voidaan kohde mallintaa siihen käyttötarkoitukseen, johon käyttäjä / tilaaja tähtää.

Joku voisi kuvitella, että ym. asia on suunnittelunohjausta.

Se ei ole sitä. Se on tietomallistrategiaa.

Suunnittelunohjaus on kakkosena.

Sen edellä on Tietomallistrategia

Tietomallinnus = Suunnittelua = erilainen prosessi tehdä tilaajan vaatimukset täyttävä rakennus.

Tilaaja: tehkää Tietomallistrategia, kertokaa, mitä haluatte. (max. 1kpl A4, ranskalaiset viivat OK)

Suomen valtio: tehkää rakennetun ympäristön hallintastrategia ja nitokaa tietomallit siihen kiinni jotta strategian toteuttaminen olisi mahdollsita. Näin tilaaja saa jotain kättä pidempää tehdäkseen omat ratkaisut.

Rakennuttaminen on erittäin vaativa tehtävä ja sen toteuttaminen tarpeenmukaisesti tarvitsee laajan näkemyksen ja kokemuksen.


Viikon kuva:
DPR Construction inc. : Best practices.
Kun teemme asiat fiksusti, kehitämme uudet parhaat toimintatavat joita ei ole vielä olemassa perinteisessä rakennushankkeessa.

Rakennusteollisuus: ottakaa haaste vastaan!
Yksilöt tekevät muutoksen.

Graafinen komponentti

Meni taas hermot.

Tuli katsottua juutupesta isojen firmojen mainosvideoita BIMin hyötykäytöstä ja sisältö oli suurinpiirtein se, että "näemme mitä tulemme rakentamaan" ja "voimme tehdä törmäystarkasteluja". Ja videot oli vuodelta 2013.

Ei hemmetti... koska joku TATE-urakoitsija oikeasti hahmottaisi sen, että tietomallissa on myös tietoa.

Tai siis kyllähän tuon tietää kehityskaverit isoissa firmoissa (suomessa ei ole isoja tate-firmoja) , mutta jotenkin heidän viesti ei tavoita
a) firman johtoa
b) firman keskijohtoa
c) kenttää (poislukien alle 6 hengen firmojen ammattilaiset, jotka tietävät täysin mitä tekevät + haluavat mutta heillä ei ole valitettavasti mitään sananvaltaa isojen poikien leikissä).

Ja tiedän, että ym. lauseesta saan kommenttia, mutta tarkennan: tarkoitan LVIS-tekniikkaa, en betoninvalamistekniikkaa. On hienoa, että talot pysyvät suomessa pystyssä (vaikka vähän katto vuotaa), mutta ehkäpä myös rakennusten sisältämillä tiloilla on myös jotain merkitystä..?

On surkuhupaisaa, että olemme tehneet tate-puolella yli 10 vuotta mallinnusta jossa on oikeat materiaalit, paineet ja virtaukset. Kukaan ei ole niistä kiinnostunut.Tilat tietävät ilmamääränsä, jäähdytys- ja lämmitystarpeensa ja mihin järjestelmiin ne kuuluvat.

Halutaan kuitenkin vain surffata 3d-mallissa, halutaan hakea mahdollisuutta lisälaskun tekemiseen. Pyydetään suunnittelijaa tulostamaan paikoista 1-69kpl eri näköistä tulostetta. Ja soitetaan vielä sille nuorelle suunnittelijalle, joka ei hahmota että tämä ei kuulu normaalin suunnittelun piikkiin. (kaveri tekee pari päivää töitä tuon pyynnön eteen, jonka rahallista määrää kukaan ei korvaa).

Urakoitsijat:
- Menkää tietokoneen käsittelykursseille
- Pyytäkää suunnittelijaa auttamaan mallien käytössä - olkaa myös valmiit maksamaan siitä edes suunnittelijan omat kulut pois.
- imuroikaa Tekla BIMsight ja käyttäkää vaikka sitä, jos ei muuhun rahat riitä (40M€ kohteessa ei ole varaa laittaa "1.000€ + koulutus" kiinni yhdistelmämallisoftaan)
- kertokaa henkilökunnallenne, että maailma on muuttunut.

Rakennuttajat:
- Ottakaa heti projektin alussa mukaan tietomallikoordinaattori. Ette te oikeasti hahmota, mitä olette tekemässä kun haluatte tietomallinnusta kohteeseenne. Pahin juttu on se, että mallinnetaan ilman päämäärää. Tarkoitan siis sitä, että mallipohjaisen suunnittelun johtamisen prosessit ovat erilaisia, joita ei kannattaisi opetella kantapään kautta, kuten ollaan tehty viimeiset 10 vuotta.
- Tietomallikoordinaattori ei ole välttämättä cad-maailman ammattilainen (sitä olisi kyllä paljon hyötyä) vaan he ovat suunnitteluprosessien ammattilaisia. Vähän niinkuin rakennuttajakonsultti, mutta tietomallikaverit tietävät oikeasti mitä pitää tehdä ja miten hanketta pitää johtaa. On olemassa myös orastavia näkymiä siihen suuntaan, että mallipohjaisen prosessin ammattilaisia on syntymässä myös rakennuttajakonsulttirintamalle.

Asiaan:
Tämän blogin otsikon mukaisesti kerron kaikille: Graafinen komponentti yhdistelmämallissa on ihan kiva juttu. Se asennetaan siihen paikkaan, kuin mihin se on mallinnettu.

Sen tietosisältö on jossain aivan muualla kuin graafisessa komponentissa.

Tietosisältö voi muuttua päivittäin.

Mutta mikä on tämän komponentin tietosisältö? Miten se on päätynyt siihen paikkaan, missä se on? Kuka on päättänyt, että juuri sentyyppinen komponentti on päätynyt suunnitelmaan / malliin? Onko päätös ollut yksimielinen vai onko ollut erilaisia mielipiteitä? Minkä firman tuote se on? Mikä on sen malli? Missä on sen huolto/käyttöohjeet? Kuka on vastuussa, jos komponentti on rikki? Kenelle ilmoitan, jos komponentti on rikki? Koska se pitää huoltaa? Mihin järjestelmään se liittyy? Mitä se maksaa asennettuna juuri siihen paikkaan, johon se on suunniteltu? Koska se uusitaan? Mikä on komponentin sisällä virtaavan aineen lämpötila/nopeus/viskositeetti? Painehäviö? Äänitaso verkostoon? Äänitaso ympäristöön? jne. jne.

Bim2FM

Viikon kuva:
Rakennustekniikkaako?