Vieraskynä: TATE-tietomallien käyttö työmaalla

Johanna teki alkuvuodesta osana YAMK opinnäytetyötä kyselyn Talotekniikan tietomallien käytöstä työmaalla, http://tietomalli.blogspot.fi/2016/12/osallistu-tate-tietomallikyselyyn.html

Tässä tuloksia:

---

Kyselytutkimustulokset ”TATE –tietomallien suunnittelumenetelmien kehittäminen ja mallien käyttö työmaalla”.

Kyselytutkimukseni sulkeutui virallisesti 31.1.2017 vastaajamäärän ollessa 42 vastausta. Vastauksista eroteltuna tästä porukasta 11 vastaajaa on yksiselitteisesti työmaaorganisaatioista ja 31 vastaajaa edusti erilaisia suunnittelu –tai ylläpitotehtäviä. Mielenkiintoista kyselyn tuloksista oli havaita, että niin suunnittelijoidenkin kuin työmaaväen näkemykset eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Tässä kirjoituksessa on lyhyt katsaus kyselyn tuloksiin. Tarkempi analysointi jää luettavaksi opinnäytteestä, joka valmistunee kesän aikana. Kiitos vielä kaikille vastaajille.

Kyselututkimuksen vastausten perusteella Talotekniikan tietomalleja käytetään niin suunnittelijoiden kuin työmaaväen osalta suunnittelun ja havainnollistamisen apuna, tormäsystarkasteluiden tuottamiseen, sekä kustannuslaskentaan. Näiden lisäksi suunnittelijat käyttävät malleja Energiasimulointien tuottamiseen, yhteensovittamiseen, markkinointiaineistojen tuottamiseen, auditointiin sekä tekniseen verkostolaskentaan. Työmaalla malleja käytetään puolestaan asennustöiden suunnitteluun ja etenemisen seurantaan, töiden ennakointiin, laadunvarmistukseen, suunnittelunohjaukseen ja valvontaan.

Kun kysyin vastaajilta mitä malleista heidän mielestään mahdollisesti tällä hetkellä uupuu, moni vastaaja korosti suojaetäisyyksien, tilavarausten, haalaus-ja huoltoreittien ja kannakkeiden puutteellista huomioimista tai malleista puuttumista. Vastauksista korostui myös eristysten puutteellinen mallinnus, joka ymmärrettävästi aiheuttaa ongelmia mm. kustannus –ja massalaskennassa. Laskentaan kuin tuotteiden (jopa väärien) käyttöön liittyen toivottiin LVI-numeroita liitettäväksi talotekniikkakomponentteihin. Vaatimusmallin käyttöä toivottiin, uskoakseni monestakin syystä koska tämän mukana siirtyy tilatiedon lisäksi mm. talotekniset mitoitusperusteet. Edellä mainittuihin löytyi komppaajia niin suunnittelijoiden kuin työmaan puolelta. Suunnittelijoiden joukosta nousi esiin em. lisäksi kappaleiden massatietojen puuttuminen. Tässä vaiheessa myönnän, että kaiken kiteyttävä vastaus oli kuitenkin ”asentajan käsi”.

Kyselyni yksi keskeisimmistä kysymyksistä oli kartoittaa vastaajien näkemyksiä siitä, pitäisikö malleista tarkastaa muutakin kuin pelkkää komponenttitörmäilyä? Mallien muu varsinainen tarkastaminen on tällä hetkellä lapsen kengissä ja käytännössä manuaalista työtä joka tehdään surffaamalla mallissa. Eikö olisi hienoa, kun voisit nappia painamalla saada ilmoituksen esimerkiksi kaikista komponenteista jotka osuvat komponentille määrätyn huoltotilan alueelle? Tai vaikkapa tarkastaa, että palohyllyjen yläpuolella k.o kerroksessa ei ole muuta tekniikkaa? Tai tarkastella, että vaatimusmalli vastaisi suunniteltua – ilman manuaalista työtä? Samaa periaatetta voi toteuttaa myös siihen, että tarkastetaan esim. että tietynlaisilla komponenteilla on määrätty tietosisältö – tätä voisikin sitten soveltaa aika laajalla spektrillä.

Ilokseni pystyin toteamaan, että lähes kaikki vastaajat toivat oman näkemyksensä esiin korostaen nimenomaan asennettavuuden ja huolto –ja haalausreittien, suojaetäisyyksien ja mitoitusarvojen tarkastamista.

Seuraavaa diagrammia tutkiessa täytyy korostaa, että ”Ei” vastaajat olivat kaikki suunnittelijapuolen edustajia, jotka korostivat pääasiassa kustannuspuolta. Urakoitsijoiden edustajista kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että yhteisesti sovitun aikataulun puitteissa suunnittelijan läsnäolosta olisi suuri hyöty ja se parantaisi mm. aliurakoitsijoiden kynnystä lähestyä suunnittelijaa pienemmissäkin asioissa. Hyvänä puolena pidettiin myös sitä, että asioiden selvittäminen nopeutuu ja että suunnittelija voisi samalla ylläpitää ns. ”as built” mallia, jolloin suunnitelmat vastaisivat lähes reaaliaikaisesti asennettua.  

Massalistojen käyttö urakkalaskennan apuna jakaa mielipiteitä. MagiCAD:sta tai mallista tuotetun massalistan juridista pätevyyttä ja sitovuutta kyseenalaistetaan, jonka vuoksi osa vastaajista näkee massalistan käytön enemmänkin suuntaa-antavana ja harkinnanvaraisena. Eräs LVI –ryhmänjohtaja osaa sanoa, että kertyneellä näppituntumalla putkipuolen listat ovat 60% ja IV 90% oikeassa. Putkipuolella ongelmia teettää suunnitteluohjelmiston kyky luokitella komponentteja jolloin listojen ulkopuolelle jää komponenttityypit kuten kaulus. Ohjelma ei myöskään tee eroja T-kappaleiden ja istutusten välillä, eikä erottele laippatyyppejä.

Massalistojen käyttöä pystyy kuitenkin näkemykseni mukaan laajentamaan pelkän komponenttilaskennan ulkopuolelle, vaikka sekin olisi syytä saada kuntoon. MagiCAD Bill of Materials ja Magi Export mahdollistavat hyvin yksilöllisen komponenttijaon luomisen mm. arvokkaammille verkostolaitteille. Saman pystyy tekemään IFC:stä esim. Solibri Model Checkerissä, jossa toiminto on sikäli parempi, että komponentilta löytyessä tarvittavat tiedot Solibri osaa ryhmitellä samat komponentit samalle riville. MagiCAD ei osaa.

Kyselytutkimuksesta heränneitä kommentteja voi laittaa sähköpostitse.

Johanna Lankinen

LVI-Projektipäällikkö

Granlund Oy

johanna.lankinen (at) granlund.fi

--EOF--

Bloginpitäjän huomio kohdistuu teemaan "Suunnittelija työmaalle". Suunnittelijan kohdalla asia tyrmätään ymmärrettävästi siksi, että sitä ei ole tilattu suunnittelusopimuksessa. Urakoitsija kuitenkin haluaisi saada tukea tietomallin tulkinnassa.

Mitä jos tilaaja tilaisi työmaavaiheessa nuoren, SKOL 04-05 luokan suunnittelijan työmaalle vaikkapa yhden päivän ajaksi / viikko?

Kokemuksesta tiedän, että tästä hyötyvät kaikki:

- Urakoitsija saa henkilön, joka osaa kaivaa mallista tietoja

- Urakoitsija saa heti vastauksen muutosehdotuksiin. Järjestelmien toimivuuden ja yhteensovittamisen kokonaiskuva on paremmin hallussa suunnittelijalla kuin urakoitsijalla.

- Tilaaja saa suunnitelman mukaisen asennuksen + as-built tason mallin koska sitä päivitetään yhdessä urakoitsijan kanssa. Ei enää "punakyniä".

- Nuori suunnittelija saa mielettömän mahdollisuuden olla työmaalla ja oppia miten sitä johdetaan. Mitä asentaja ajattelee, mitkä asiat ovat tärkeitä asennuksen kannalta. Seuraava kohde, jonka suunnittelija tekee, on varmasti asennettavuudeltaan parempi.

Tilaajat; miljoonahankkeessa 10.000e ei voi olla paljon.

teroj