Meni taas hermot.
Tuli katsottua juutupesta isojen firmojen mainosvideoita BIMin hyötykäytöstä ja sisältö oli suurinpiirtein se, että "näemme mitä tulemme rakentamaan" ja "voimme tehdä törmäystarkasteluja". Ja videot oli vuodelta 2013.
Ei hemmetti... koska joku TATE-urakoitsija oikeasti hahmottaisi sen, että tietomallissa on myös tietoa.
Tai siis kyllähän tuon tietää kehityskaverit isoissa firmoissa (suomessa ei ole isoja tate-firmoja) , mutta jotenkin heidän viesti ei tavoita
a) firman johtoa
b) firman keskijohtoa
c) kenttää (poislukien alle 6 hengen firmojen ammattilaiset, jotka tietävät täysin mitä tekevät + haluavat mutta heillä ei ole valitettavasti mitään sananvaltaa isojen poikien leikissä).
Ja tiedän, että ym. lauseesta saan kommenttia, mutta tarkennan: tarkoitan LVIS-tekniikkaa, en betoninvalamistekniikkaa. On hienoa, että talot pysyvät suomessa pystyssä (vaikka vähän katto vuotaa), mutta ehkäpä myös rakennusten sisältämillä tiloilla on myös jotain merkitystä..?
On surkuhupaisaa, että olemme tehneet tate-puolella yli 10 vuotta mallinnusta jossa on oikeat materiaalit, paineet ja virtaukset. Kukaan ei ole niistä kiinnostunut.Tilat tietävät ilmamääränsä, jäähdytys- ja lämmitystarpeensa ja mihin järjestelmiin ne kuuluvat.
Halutaan kuitenkin vain surffata 3d-mallissa, halutaan hakea mahdollisuutta lisälaskun tekemiseen. Pyydetään suunnittelijaa tulostamaan paikoista 1-69kpl eri näköistä tulostetta. Ja soitetaan vielä sille nuorelle suunnittelijalle, joka ei hahmota että tämä ei kuulu normaalin suunnittelun piikkiin. (kaveri tekee pari päivää töitä tuon pyynnön eteen, jonka rahallista määrää kukaan ei korvaa).
Urakoitsijat:
- Menkää tietokoneen käsittelykursseille
- Pyytäkää suunnittelijaa auttamaan mallien käytössä - olkaa myös valmiit maksamaan siitä edes suunnittelijan omat kulut pois.
- imuroikaa Tekla BIMsight ja käyttäkää vaikka sitä, jos ei muuhun rahat riitä (40M€ kohteessa ei ole varaa laittaa "1.000€ + koulutus" kiinni yhdistelmämallisoftaan)
- kertokaa henkilökunnallenne, että maailma on muuttunut.
Rakennuttajat:
- Ottakaa heti projektin alussa mukaan tietomallikoordinaattori. Ette te oikeasti hahmota, mitä olette tekemässä kun haluatte tietomallinnusta kohteeseenne. Pahin juttu on se, että mallinnetaan ilman päämäärää. Tarkoitan siis sitä, että mallipohjaisen suunnittelun johtamisen prosessit ovat erilaisia, joita ei kannattaisi opetella kantapään kautta, kuten ollaan tehty viimeiset 10 vuotta.
- Tietomallikoordinaattori ei ole välttämättä cad-maailman ammattilainen (sitä olisi kyllä paljon hyötyä) vaan he ovat suunnitteluprosessien ammattilaisia. Vähän niinkuin rakennuttajakonsultti, mutta tietomallikaverit tietävät oikeasti mitä pitää tehdä ja miten hanketta pitää johtaa. On olemassa myös orastavia näkymiä siihen suuntaan, että mallipohjaisen prosessin ammattilaisia on syntymässä myös rakennuttajakonsulttirintamalle.
Asiaan:
Tämän blogin otsikon mukaisesti kerron kaikille: Graafinen komponentti yhdistelmämallissa on ihan kiva juttu. Se asennetaan siihen paikkaan, kuin mihin se on mallinnettu.
Sen tietosisältö on jossain aivan muualla kuin graafisessa komponentissa.
Tietosisältö voi muuttua päivittäin.
Mutta mikä on tämän komponentin tietosisältö? Miten se on päätynyt siihen paikkaan, missä se on? Kuka on päättänyt, että juuri sentyyppinen komponentti on päätynyt suunnitelmaan / malliin? Onko päätös ollut yksimielinen vai onko ollut erilaisia mielipiteitä? Minkä firman tuote se on? Mikä on sen malli? Missä on sen huolto/käyttöohjeet? Kuka on vastuussa, jos komponentti on rikki? Kenelle ilmoitan, jos komponentti on rikki? Koska se pitää huoltaa? Mihin järjestelmään se liittyy? Mitä se maksaa asennettuna juuri siihen paikkaan, johon se on suunniteltu? Koska se uusitaan? Mikä on komponentin sisällä virtaavan aineen lämpötila/nopeus/viskositeetti? Painehäviö? Äänitaso verkostoon? Äänitaso ympäristöön? jne. jne.
Bim2FM
Viikon kuva:
Rakennustekniikkaako?
