Tekla Global BIM Awards 2012

Tämä viesti on kirjoitettu tänne vain siitä syystä, että hakukoneet ohjaisivat tänne lisää lukijoita.

http://www.tekla.com/international/solutions/building-construction/Documents/Tekla-global-BIM-awards-2012/index.html

Olen huomannut, että kun kirjoittaa johonkin blogikirjoitukseen "Tekla", niin sillä on neljä kertaa enemmän lukijoita kuin muilla teksteillä.

Kenties rakennesuunnittelijat ovat todella kiinnostuneita Teklasta tai sitten firmalla on kohtalaisen hyvä markinointi- / hakukonenäkyvyys...

No, onhan tuo oikeasti hieno juttu että Teklalla tehdyt kohteet saavat näkyvyyttä ja samalla tietomallinnusmaailma saa lisää näkyvyyttä.

Tulisipa MEP -puolellekin vastaavia kisoja... pitäisiköhän alkaa järjestellä sellaista?

No, Teklan kisaan:
Siellä on kolme kategoriaa, BIM -Projects ja muut. Jäävään itseni heti noista muista, ei kiinnosta siltatekniikka ja rakennukset, joissa on vaan väännetty rautaa / betonia ajattelematta kokonaisuutta.

Ajattelin, että jäävään itseni myös tuosta suomalaisesta BIM awards voittajasta, Derby Business Parkista, mutta kun luen ym. linkin tekstejä ja katson kuvia, niin eihän tuolla ole muuta varteenotettavaa kilpailijaa kuin Qatarin museo

Siellä näkyy yhdessä kuvassa IV-koneita ja kanttikanavaa. Tuon yhden kuvan perusteella valitsen sen voittajaksi.

Harmi homma, tiedän sattuneesta syystä, että Derbyssä mentiin MEP-mallinnuksessa ja energialaskennoissa erinomaisen pitkälle, mutta niitä juttuja on kerrottu vain tekstiosuudessa - ei kuvissa joiden perusteella suurin osa päätöksistä tehdään.

Ja toisaalta, Derby on "vain" toimistotalo. Tuo Qatarin kohde näyttä aikamoiselta hässäkältä ja voin kuvitella, mitä haasteita siiinä on ollut "BIM-projects" -kohteeksi.

Jos Teklan sivuilla kirjoitettu teksti pitää paikkaansa siitä, että rakennusurakoitsija on jatkanut suunnittelijan mallia tarjouskisan jälkeen esivalmistusasteelle, niin se on aikamoinen saavutus.

Sillä minulle kerrotun mukaisesti; "lähi-idässä ei mallinnuksella ole rakentamisessa merkitystä. Työmaalla on 5.000 pakistanilaista, jotka hoitavat homman 2d-piirustusten mukaisesti". Tämä lause ei ole minun suustani, enkä ole rasisti. Tuon on lausunut eräs belgialainen, joka on ollut tekemässä Burj Kalifaa.

Eli voittaja on National Museum of Qatar

Ymmärrän, että kyseessä on rakennesuunnitteluohjelman kisa, jossa tsekataan, miten sitä on käytetty rakentamisessa. Toivon jatkossa kuitenkin, että jos kategoria on BIM projects, niin ei keskitytä pelkkään betoniin ja teräkseen.

Onkohan Teklan kaverit koskaan kuulleet sitä, että rakennusten omistajaa ja käyttäjää ei voisi vähempää kiinnostaa rakentaminen? (joo, tässä kisattiinkin mallintamisessa / rakentamisessa, ei rakennuttamisessa)

Mutta heitä kiinnostaa erinomaisen paljon saada toiminnalleen toimivia tiloja. Ja nykyaikana jopa energiatehokkuutta. Jatkossa varmaankin hyviä sisäilmaolosuhteita sekä lämmön, ilmanlaadun että akustiikan suhteen.

Muutamia vuosikymmeniä eteenpäin - ja elinkaarikustannuksetkin alkavat kiinnostaa.

Ym. juttujen todentamiseen suunnitteluvaiheessa tarvitaan "BIM Projects" tyyppistä yhteistyötä jollon seinä, palkki tai pilari ei ole olemassa pelkästään sitä varten, että ne pitävät ylempää kerrosta ylhäällä.


Viikon kuva:

Jos suoraan sanotaan, niin aika aneemisen ja vajavaisen näköinen kuva iv-tekniikasta... eikä nuo painekammiotkaan oikeasti voi tuollaisia olla. Puhumattakaan 90 asteen käyristä, joissa ei ole ilmanohjausta otettu huomioon -> isot painehäviöt - iso energiankulutus - mutta qatarissa varmaan ylläpitorahaa riittää...

Diplomityö Allianssista

Kuten totesin blogissa 2011:
http://tietomalli.blogspot.fi/2011/06/olen-nahnyt-tulevaisuuden.html

on päivänselvää, miten näitä rakennushommia tulisi tehdä.

Allianssimalli on minun päässä sama juttu kuin IPD, mutta perinteisillä menetelmillä. Tai tuskin tietokoneen käyttö on kiellettyä, mutta IPD filosofiassa tietomallinnuksella on hyväksytympi ja laaja-alaisempi rooli.

Saku Törrönen on tehnyt erinomaisen diplomityön Allianssihankkeen perusteista, joissa on esim. yhdenmukaistettu monia eri kaavioita, diagrammeja jne. mitä alan kirjallisuudesta / netistä on löydettävissä.

Sain Sakulta luvan jakaa linkkiä hänen työhönsä, halukkaat saavat sen täältä:
https://www.dropbox.com/s/ns9f7amyt5xyq1v/Diplomityö%20-%20Saku%20Törrönen.pdf?m

Työstä saavat tilaajat / rakennuttajakonsultit kohtalaiset lähtökohdat urakkamuotojen valintaperusteille (no noo, tottakai ne ovat heille selviä muuta kautta, mutta kenties kertaus on opintojen äiti...?).

Jospa viimeinkin eräät rakennuttajakonsultit hahmottaisivat, että pilkkomalla kaikki suunnittelu- ja urakointitehtävät miljoonaan pienempään palaseen, ei välttämättä ole kokonaisuuden kannalta oikeassa elämässä se paras tapa. Excelissä se näyttää erinomaiselta, sen tiedän.

Onneksi Saku on tehnyt tämän työn rakennuttajakonsultin speksien mukaisesti (tai enhän minä sitä tiedä, mutta oletan että eräässä firmassa ollaan herätty...)

Tämän työn kaavioilla voitaisiin kenties päästä eteenpäin siitäkin asiasta, että ei riitä hyppääminen kiinteähintaisesta urakasta tavoitehintaiseen - pitää olla mukana muutakin.

Yhteistyö, yhteiset päätökset, pain/gain, jne. perusjutut IPD/Allianssimaailmassa.

Viikon kuva:
Hienot värivalinnat... vihreästä tykkää kaikki.

 

 

Rahan tuloa ei voi estää...:

 



Tabletit

Juttelin tänään firmamme kaiken nähneen CIO:n kanssa.

Eli siis IT-johtajan.

"Mielestäni pitäisi tehdä strategia tablettien käytön kanssa. "
CIO sanoi, että: "Ai niiden lelujen kanssa vai?"

Matto alta, jalat suusta.

Parin vuoden ajan olen yrittänyt löytää softaa, jossa tietomalli pyörisi tabletissa. Siis oikeasti, ei vain demo -mielessä. Ei ole näkynyt ko. softaa.

Jotkut ovat todella lähellä, mutta kaatuvat kuitenkin rajalliseen prosessoritehoon. Yhtä huonettä voi pyörittää, mutta ei sitä, mikä on minun alaani - pinta-alaltaan suuret kiinteistöt. Ja niihin lisättynä TATE- verkostot.

Markun kommentti helpotti ajatuksiani huomattavasti. Miksi tunkea dinosaurusta pikkuautoon?

"Mitä jos ostetaankin tabletti, jossa on näppis, kosketusnäyttö ja potkua mallien pyörittämiseen:"

http://shop.lenovo.com/us/laptops/thinkpad/twist/s230u

Ja kaikkia muita merkkejä on kookle täynnä.

RYM Award 2012 Reijo Hänniselle

Rakennusneuvos Reijo Hänninen sai ensimmäisen RYM Oy:n myöntämän RYM Award -palkinnon:
http://www.rym.fi/2610.aspx

Onneksi Reijo ei ole enää pomoni, niin voi vähän kehua kaveria...

Täytyy rehellisesti sanoa, että en ole törmännyt toiseen vastaavanlaiseen ihmisen, jolla virtaa riittää jatkuvasti, kaikkeen asiaan.

Töissä minä "perin" Reijon tietokoneen kovalevyn, joka on täynnä Jokelan Markun (Granlundin ex-T&K johtaja) ja Reijon tekemiä powerpointteja energiataloudellisuudesta, tietomallinnuksesta, elinkaaritaloudellisuudesta jne.

Mielenkiintoista tässä on se, että powerpointteja on vuosituhannen vaihteesta, 1998 luvulta alkaen.

(Reijohan tuli Granlundille töihin jo 1970 luvun alussa, joten kenties jotain sitä aiempaakin on olemassa...)

Ja voin kertoa, että minun ei tarvitse itse keksiä mitään uutta muutamiin vuosikymmeniin, tuolla kovalevyllä on tavaraa ainakin seuraavaksi 10 vuodeksi. Voin esittää melkein mitä vain, ja se on "uutta" nykysysteemissämme.

Hyvä esimerkki tästä on nykyinen energiahype. Energia on tärkeää, dynaamisia laskentamenetelmiä, primäärienergian merkitystä jne... katsos, vuodelta 1999 olevassa seminaaripuheessa on kerrottu, että näitä asioita pitää vaalia - miksei katsota kokonaisuutta jne.?

No mites tämä rakennusten mittarointi; miten rakennuksesi voi? Pitäisikö siihen asentaa antureita jotta tiedetään, onko kyseessä hometalo vai ei?

Vuonna 2001 tehtiin Taloinfo -järjestelmä erään rakennuttajan pääkonttoriin. Sitä ennen oli jo muutamia vuosia tehty powerpointteja asiasta.

Ja katsos, nyt saa lukea lehdistä, että talojen mittarointi voisi olla ihan fiksua. Mitä jos mitattaisiin, meneekö talolla hyvin...? Laitettaisiin oikein tietokoneeseen kiinni ja se siten piirtelisi käyrää erilaisista ongelmatilanteista....? Jopa hälyttäisi...

Joskus tämä rakennusteollisuuden kehityksen hitaus aiheuttaa harmaita hiuksia... meinaan siinä mielessä, että kun joku asia on jo keksitty vuonna yksi ja kaksi ja sitten kun hedelmiä aletaan korjata, niin keksijälle on harmaat hiukset.

Kysymysmerkillä: Kukahan keksi, että ontelolaattojen onteloissa voi kuljettaa ilmaa sisätiloihin...? (unohdetaan rakennusvalvonnan ahdas tulkinta tässä tapauksessa...)

Ja toinen mieleentuleva juttu:
Nuorena LVI-suunnittelijana juttelin sähkärin kanssa avoimessa "kirjastossa" tilavarauksista alakaton sisällä. Reijon toimistokoppi oli aika lähellä sitä paikkaa.

Kun oltiin saatu kamat järjestykseen 2d-leikkausten avulla (siis huom! ruutupaperille piirrettiin, suunniteltiin; opiksi tietomallihenkilöille...) tuli Reijo huoneestaan "hakemaan  kahvia" ja ohimennen huomautti, että eikös tuossa ole yli 800 alakattorakennetta jolloin alakaton yläpuolinen osuus pitää myös sprinklata.

Perkele, että otti päähän. Äijä oli oikeassa. En tajunnut tuota.

Visualisoinnit vs. Tietomalli

Muutaman kerran olen törmännyt siihen ongelmaan, että tilaaja luulee saavansa visualisointeja, kun tilaa tietomallisuunnittelua.

Toivon tällä kirjoituksella puhkaisevan tämänkin illuusion:
- Tietomalli ei ole visualisointi
- Visualisointi on sen tekijänsä näkemys kohteesta
- Visualisoinnilla tuotetaan mielikuvia tulevasta kohteesta
- Huono visualisointi aiheuttaa ongelmia rakennuksen vastaanoton yhteydessä
- Yleensä visualisointi tehdään erittäin vajavaisin lähtötiedoin

Nyt voitaisiin saivarrella siitä, että onko se Solibrin / Naviksen tms. näkymä visualisointi? Minun mielestä on. Joskin sitä pystyy katselemaan vain teknisessä mielessä. Tilojen käyttäjälle sitä ei kannata tyrkyttää.

Kun tehdään visualisointi loppukäyttäjää tai tilaajaa varten, tulee sen sisältö olla edes vähän todellisuuteen viittaava. Katoilla tulisi olla ulospuhallushajoittajia, seinillä raitisilmasäleikköjä. sisäkuvissa iv-päätelaitteita, pattereita, tarkastusluukkuja, sähköpistokkeita, kytkimiä, termostaatteja ja palonilmaisimia. Kaikkia niitä tarvikkeita, mitä oikeasta rakennuksesta loppujenlopuksi kuitenkun löytyy.

Ei se riitä, että on Aallon suunnittelemat tuolit ja flättiscreeni seinällä jossa asiakkaan logo. Kokonaisuus pitää olla hallinnassa, kun asiakkaalle esitetään, mitä he tulevat saamaan.

Ymmärrän, että Hesarin sivuille päätyy arkkitehdin luonnoksia, jossa on vasta massoitteluvaiheen malleja ympätty ympäristöönsä. Tuohan on markkinointia - alkuvaiheen suunnittelua ja ihmettelyä. Mutta joku voi ihan oikeasti luulla, että HIFK saa Hesarissa olevan mallinnuksen mukaisen jääkiekkoareenan käyttöönsä. Niitä kuvia pitää osata lukea - ja kaikilla ei ole valitettavaati lukutaitoa.

Teknisten visualisointien käyttö on hämmästyttävän vähäistä vaikeissakin kohteissa. Teknisellä visulla tarkoitan mallinnusta, jossa on TATE-romut mukana arkkitehdin luomassa ympäristössä. Siis se kokonaisuus, jonka kanssa käyttäjä joutuu elämään rakennuksen luovutuksen jälkeen.

Tälläiset visualisoinnit syntyvät, kun ARK ja TATE lyövät viisaat päänsä yhteen ja kunnioittavat toistensa tekemistä. On erittain helppoa tehdä tietomallisuunnittelua "yhteistyössä" kuitenkaan oikeasti ymmärtämättä, mitä ollaan tekemässä.

Visualisoinnit helpottavat tätä tilannetta sekä suunnittelijoiden kenttätasolla että käyttäjän näkökulmasta. Saadaan ENNEN tietomallinnuksen aloittamista lähes fotorealistinen kuva siitä, mitä pitäisi suunnitella.

Luit oikein. Ennen kun ollaan aloitettu tietomallinnus (=rakennuksen kokonaisvaltainen suunnittelu tietomallin avulla), tulee käytössä olla sovittujen alueiden visualisoinnit.

Ne visut  on kenties tehty tietomallipohjaisilla sovelluksilla, mutta niillä ei ole mitään tekemistä tietomallinnuksen kanssa - ne ovat kivoja 3D-kuvia. Ja se on ihan OK, ne palvelevat juuri sitä käyttötarkoitusta mitä niille on asetettu.


Viikon kuva:
Kerrostalon pesuhuoneen LVI-painotteinen näkymä putkiremontin jälkeen
(tai siis ennen sitä tehty visu, jonka perusteella tehty tietomallinnus + käyttäjähyväksyntä).
Softat: AutoCAD Architecture, MagiCAD, 3ds max

Viikon kuva 2
Saneerauskohteen laboratoriorakennus. Huomioi, että suunnittelut kaapit eivät mahdu palkiston alle.
Sähköpistokkeet ja hanat paikoissa, jotka käyttäjä on hyväksynyt (ei muuten ollut ekassa visussa oikeissa paikoissa...)

Ym. kuvien hinta about 1.500e. Kun tulee samasta paikasta useita kuvia, niin menee lisää "vain" rendauskulut. Suomeksi: yhden kuvan teko kallista, 10kpl samasta tilasta otetut kuvat suhteessa halvempaa. Normaalisti alkuvaiheen visukuluja menee 5.000 - 15.000e, riippuen lähtötietojen epämääräisyydestä.

Vieraskynä: Antti Pekkala, rakennesuunnittelu

Tästä lähtee jälleen, Antilla on pitkä historia tietomallipohjaisesta rakennesuunnittelusta ja sen kehittämisestä A-insinöörien palveluksessa
teroj

---
Tero kyseli  yksi päivä, että löytyykö minulta runosuonta blogikirjoitukseen. Kirjailijaa tuskin tulee enää mutta täytyy miestä kyllä auttaa nyt mäessä kun aiheita kaipaa. Minun mielestä olisi hyvä, että Teron loistavaan blogiin saataisiin keskustelua myösi muiden suunnittelijoiden ja ohjelmistojen tekijöiden suunnista.

Tero kirjoitteli jokin aika sitten reikäobjekteista ja niiden GUIDeista (Globally Unique Identifier), joka on hyvä esimerkki siitä että homma voi mennä vaikeaksi yksinkertaisen asian takia. Minäkin olen näihin ongelmiin viime päivinä törmännyt Teron kanssa olevassa yhteisessä projektissa.

Projektissa 3D-reikäkuvakierto etenee kuitenkin kohtuullisen hyvin tällä hetkellä. Teklasta saimme viimeksi tänään (14.11.2012) uuden version työkalusta ja nyt putkipostikin näkyy IFC-tiedoston tässä projektissa. Parannusta siis edelliseen projektin osalta. Siinä putkiposti oli 3d dwg-muodossa ja huono sitä on Solibriin tuoda... 

Projektissa huomattiin myös, että työkaluista tulee olla oikeat versiot ja ohjelmiston luomat GUIDit tulee olla ja pysyä samana jotta meidän käyttämät ohjelmat voivat keskustella tiedon muuttuessa.

En tiedä mikä oli syynä että vielä toissa viikolla, kun TATE:n IFC:n mukana revisiotieto ei meillä toiminut, Teklassa samoilla tiedostoilla toimi....mutta saimme tähän onneksi korjauksen aika nopeasti.

Pienestä voi olla homma usein kiinni. Vaikka me suunnittelijat näpytämme hiirtä heilutellen päivät pitkät tietoa tietokoneen ja ohjelmien syövereihin taustalla on kuitenkin se fakta, että joka ikinen tieto pitää tallentaa tiettyyn paikkaan,  jotta se on uudelleen käytettävissä. Tiedolle pitää myös jokaisen ohjelman koodissa ja käyttöliittymässä kertoa mm. mihin se tallennetaan.

Onko tieto tekstiä, kokonaisluku, desimaaliluku, onko desimaalierotin piste vai pilkku,  jne jne. Koodareillehan niin jokapäiväinen asia kuin päivämäärä on  haaste, joka pitää joka ohjelmassa osata ottaa huomioon. Käyttäjä voi naputella sen niin monella tavalla.

Sama asia tiedon tallentamisesta koskee myös tietomalleja. Niissä on mahdottomasti tietoa, mutta se pitää osata sinne syöttää oikein ja tiedon hakijan pitää tietää mistä tietoa hakee. Tietoa rakennesuunnittelijan mallista haetaan mm. piirustukseen, luetteloihin ja myös IFC-tiedostoihin.

Betonielementtiteollisuus käynnisti 2011 BEC2012-projektin, jossa tarkoituksena oli kehittää 3D-suunnittelua, tietomallinnusta ja tiedonsiirtoa yhdessä rakennesuunnittelijoiden ja Teklan kanssa. Mukana projektissa on seitsemän suunnittelutoimistoa, joilla työkaluna on Tekla Structures.  Jotta rakennesuunnittelijoiden malleista elementtitehtaita kiinnostava tieto on helposti saatavilla mallien tulee olla tietyllä tavalla tehtyjä ja niissä oleva tieto tulee olla yhteisesti sovitussa paikassa.

Jotta tähän päästään tulee olla ohje, jonka mukaan toimitaan. Tero Kautto teki hienoa työtä ja kirjoitti ohjeen, jossa on pelisääntöjä mallintajille ja tiedonkäyttäjille. Esimerkinä ohjeessa on, että kerrottu elementin Tuoteryhmä-tieto on muuttujassa PRODUCT_GROUP. Ei tuotakaan tietoa muuten voi noin vaan löytää. Ja jotta elementin tarvikkeista saadaan luetteloon oikeat mitat ja yksiköt, tulee ne mallintaa tietyllä tavalla, tästä myös ohjeessa pelisäännöt.

Tällä hetkellä projektin suunnittelutoimistot ovat ottamassa ohjeita ja projektin tuotoksena syntyneitä luetteloita, tarvikeluetteloita ja muuta aineistoa käyttöön projekteissaan. Tuo aineisto on mielestäni hyvä pohja jatkokehitykselle siihen että rakennesuunnittelijoiden mallien käyttö edistyisi.

Tällä hetkellähän rakennesuunnittelijat tekevät vieläkin paljon työtä siinä, että tietomallin tieto saadaan väännettyä 2D-muotoon paperille. Suunnittelijat keskustelevat mallien kanssa aika hyvin mutta sen jälkeen homma lässähtää valittavasti aika usein...

BEC2012-Elementtisuunnittelun mallinnusohje löytyy
http://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/suunnitteluprosessi/mallintava-suunnittelu

 -AnttiP   

Aiheita...?

Nyt alkaa aloittelevan blogistin aiheet loppua.

Ei jaksa enää kertoa samoja asioita uudelleen, ei viitsi kirjoitella puiden halailuista jne. miten meidän tulisi toimia yhteistyössä toistemme kanssa.

Miten olisi, jos ehdottelisitte aiheita?

Kaverit jo kyselivät, että missä on uudet kirjoitukset.

Niitä kyllä olisi, mutta:
a) menee liian lähelle omia työjuttuja, ei voi kaikkea kertoa
b) on NDA kirjoitettuna
c) helvetin pitkiä päiviä on viimeaikoina ollut...

Tilastoista sen verran, että about 800 hittiä tähän blogiin tulee kuukaudessa, eli tuosta otannosta varmaan jollakulla voisi olla joku aiheentynkäkin olemassa...

Aiheita siis tähän Blogiin vastauksena tai tero (aaa) jarvinen.org

Ja jos joku haluaa osallistua talkoisiin, niin lontoonkielenkääntöä tarvittaisiin. Useista lähteistä on sanottu, että jos nämä olisivat englanniksi, niin maailma pelastuisi. Valitettavast englanninkieli on minulla sellaista semitasoa, että en kehtaa sitä virallisesti jakaa (nimimerkillä, lukekaapa YTV2012 osa 4 englanninkeilinen versio... siis finglish versio, http://www.en.buildingsmart.kotisivukone.com/3)

Trimble osti Vicon

Jaahas, taas meni yhden hyvän softafirman logo uusiksi:

http://www.trimble.com/news/release.aspx?id=110212a

Tai siis logoon lisää ainakin "A Trimble Company"...

Jotenkin minä kannustan tuota Trimblen hyökkäävyyttä - olisiko meillä tässä vihdoinkin todellinen vastavoima eräälle toiselle markkinoita hallitsevalle cad-softalle.