Energiat pilvessä

Minulla on koko tämän bloginkirjoittamisen ajan ollut ongelmana se, että missä menee työpaikan sisäisten juttujen ja avoimuuden rajapinta.

En tiedä tuleeko nyt potkut, mutta ajattelin kertoa hieman siitä, miten muutamien vuosien päästä tehdään energiasimulointeja. Tai vain yhden jutun, ihan kaikkea ei uskalla kirjoitella.

Stanfordissa toimivan CIFE:n vetäjä Prof. Martin Fisherin kautta meille syötettiin ajatus siitä, että miksi laskemme vain muutaman eri version rakennuksen energioista (ja muista "jutuista") kun voisimme laskea niitä pilvipohjaisesti? Maailma on täynnä tietokoneita, jotka vain odottavat jotain tekemistä. Ja rahalla voi ostaa tuota prosessoriaikaa vaikka Mäntsälän konesalista.

Miksei laskettaisi esim. miljoona erilaista variaatiota rakennuksesta ja sitten valikoitaisi sieltä sellainen vaihtoehto, joka miellyttää tilaajaa? Asiat kulkevat kuitenkin relaatioissa toisiinsa. Jos haluat ympäristöystävällisen rakennuksen, sen investointikustannus maksaa normaalia enemmän.

Investointi saadaan kuitenkin takaisin muutamien vuosien päästä elinkaarikustannusten ollessa pienempi kuin perusratkaisussa.

Mitä jos hiilijalanjäljen minimointi onkin tilaajalle vielä tärkeämpää kuin raha? Tai toisinpäin esitettynä: missä menee kipuraja, mitä ympäristöystävällinen rakennus saa  maksaa?

Jospa LEEDin huipputasojen saavuttamien ei olekaan heille riittävä, vaan he haluavat "oikeaa" ympäristöystävällisyyttä...? Ei pelkästään markkinoinnin / kiinteistön myymiseen tähtäävänä toimenpiteenä, vaan he olisivat todellisia maailmanpelastajia?

Perusteluja / käyttötarkoituksia on paljon, mutta pointti on se, että jos nykyisin laskemme "iteratiivisessa" suunnittelussa 5-15 vaihtoehtoa rakennuksen energiankulutuksesta, niin muutamien vuosien päästä teemme asiat parametrisesti ja laskemme huomattavasti enemmän. Laskentapilvestä valitsemme alueen, josta haluamme tehdä tarkempaa analyysiä.

Mitä tarkoittaa "parametrinen"? Ihan samaa kuin ennenkin. Ikkunan aurinkosuojaus voi olla esim. välillä 30-60%. Samalla ikkunassa voi olla sälekaihtimien varjostusprosentti 0-80%. Ja tilojen sisäinen lämpötilakuormitus vaihtelee arvioidun käyttöaikataulun puitteissa (valaistus, henkilöt, laitteet). Kesällä ei kenties ole samaa toimintaa kuin syksyllä/keväällä. Tähän vielä lisää se, että erilaiset materiaalit ottavat lämpöä vastaan eri tavalla - mitä jos niitä tutkittaisiin hieman tarkemmin? Parempi materiaali varmaan maksaa enemmän? Otetaanpa siis kustannukset mukaan laskentaan.

Ja rakennusmateriaalien valmistamiseen kuluu toisella materiaalilla enemmän hiilidioksidia kuin toisella - otetaan sekin huomioon.

Ym. jutuista lasketaan siis "kaikki" variaatiot ja siten voidaan tehdä yksinkertainen kaavio päätöksentekoa varten. X-akselilla kulkee esim. energiankulutus ja y-akselilla investointikustannus. Z-akseliin saadaan mukaan vielä CO2. Tai jotain muuta.

Teknisesti täysin mahdollista, mutta utopistista toteuttaa. Tuosta ei tule "killer applicationia", jotta saisi siihen laitetut rahat takaisin sen kehittäneelle firmalle. Maailma ei ole vielä valmis tähän.

Ohjelma kylläkin säästäisi energiakustannusten suhteen miljoonia euroja maailmanlaajuisesti ja sen kautta rakennusten CO2 päästöt saataisiin pienemmiksi kuin nykyisin.

Väitän, että maailmanpelastusvaikutus olisi suurempi kuin-E-luvun laskemisella.

Viikon kuva:
Laskentojen pistepilvi.

Tökkää sormi sille alueelle, joka vastaa rakennuttajan / tilaajan arvomaailmaa -> sen jälkeen tutkitaan tätä aluetta tarkemmin rakentamisen perspektiivistä.

Standardin mukainen IFC malli

Nyt on maailmankirjat sekaisin.

Sain viime viikolla toimivan ja periaatteessa kaikin puolin kunnossaolevan IFC -mallin joka meni energia- ja olosuhdesimulointisoftaan (Riuska) heittämällä. Eikä ollut mikään nakkikioski  vaan ihan oikea rakennus.

Spaceboundaryt siellä missä pitääkin, relaatiot melkein kunnossa ja jopa huonenumerot ja tilanimet oikeissa kentissä.

Ja sitten se suurin ihmetys.

Malli oli tehty ja exportattu Revit 2014 versiolla.

Käsittämätöntä.

Revitissä on ollut perinteisesti kaikista huonoin rajapinta - nyt muuttui minullakin prioriteettejä.
Autodeskin miljoonat taalat kehitystyössä näyttävät auttavan - saisivat kuitenkin korjata myös sen, että käyttäisivät kansainvälisesti sovittua tapaa ääkkösten esittämiseen, ne olivat saadussa mallissa hepreaa tms. muinaissanskriittia.

Ihan ensimmäisellä kerralla tämä malli ei toiminut, mutta selvitystyön jälkeen kun tietomallikoordinaattori laittoi Revitissä ruksit oikeisiin paikkoihin, niin alkoi homma toimia.

Eli arkkitehti oli tehnyt mallinnuksen hienosti, vain oikeat export -asetukset ja IFC speksin mukaisessa kunnossa.

Jaa mitkä ruksit? Sitä kannattaa kysyä Tietoa Finland Oy:stä.


Viikon kuva:

Nämä ovat helppoja korjattavia. Menee jakeluun kaikille, että päällekkäin on kaksi seinää.

Ammattilaiset CAD-tukipalveluissa

Tässä pieni muistutus kaikille niille, joilla on luulo että suunnittelutoimistossa suunnittelijat pystyvät keskittymään "perustyöhön" koko päivän ajan... välillä lähtee viikosta päivä-pari kun ihmetellään jonkun automaagisen windows -päivityksen tuomia lisäominaisuuksia.

Ongelmana oli se, että eräs softa ei näyttänyt 3D-näkymässä yhtään mitään, vaikka malli oli ladattu ja todettu, että tietosisältöä löytyy. Ao. juttua ennen oli käyty n kappaletta "perusjuttuja" läpi.

Tässä raporttia sähköpostiviesteistä (kursivoidut sanat: softan nimet muutettu):

"Ongelman ydin taisi löytyä, eli kun poistin näytönohjainajurit niin sain softassa A:ssa mallin näkymään, mutta sitten en saanut softaa B:tä käyntiin. Kun ajoin uusimmat näytönohjainajurit, niin softa B lähti päälle mutta softa A ei näytä 3D-mallia."

Sitten parin päivän päästä:


"Jonkunmoinen toimiva ratkaisu saatiin aikaiseksi ”yritys ja erehdys”-menetelmällä. Eli ensin näytönohjain C:n ajuri (v13.4) poistettiin ja asennettiin vanha 12.8 versio (pelkkä GPU-ajuri). Käynnistyksen jälkeen W7:n gadgetit ei toimineet ja testaus osoitti, että softa A toimi kuten pitikin, mutta softa B ei suostunut startaamaan -> 12.8 version asennus ajettiin uudelleen (täysi asennus ilman catalyst control centteriä), bootin ja testauksen jälkeen tilanne sama kuin aiemmin -> asennettiin 12.10 version ajurit ilman CCC:tä ja kas kummaa, softa A ja softa B molemmat toimivat. Windowsin desktop gadgetit eivät bootin jälkeen startanneet vieläkään, mutta tätä ei alettu ratkoa."

Eli helppoa, kun sen oikein oivaltaa...

Ylläkuvattuja tilanteita IT-kavereilla on viikottain, jollei jopa useamminkin kun firman koko saavuttaa jonkun pisteen.

Softavalmistajan tukeen näissä asioissa on kohtalaisen turha ottaa yhteyttä, koska he ovat kiinnostuneet vain oman ohjelmansa toimivuudesta. Sieltä saatu ohje voi sekoittaa toisen softan toiminnan. Ainoa käyttökelpoiseksi jäävä ratkaisukeino on googlettaa foorumeita, etsiä muita kohtalotovereita ja sen jälkeen lähteä arpomaan koneen asetuksia.

Arvonnan oikeaan osumista helpottaa, jos onnetar omaa esim. 15-20 vuoden kokemuksen CAD-tekniikasta. Ja jos tämän päälle kaveri on jostain käsittämättömästä syystä jaksanut tehdä sitä OTO hommana, niin nostan hattua.

Viikon vinkkinä:
- mutu perusteella huomioitu, että näin Win 8 julkistuksen jälkihuumassa hardwaretoimittajat ovat alkaneet toimittaa sille optimoituja ajureita, joiden pitäisi "muka" olla myös Win 7 yhteensopivia.

Uskoo kuka haluaa.

Viikon kuva:
Tyhjää...

Israelkin mukana Lean/BIM haasteessa (ja varmaan IPD:ssäkin...)

Aarni Heiskanen on kirjoittanut AEC business -julkaisuun pienen jutun, jossa kannustetaan tutkimustulosten valossa jatkamaan Lean / BIM työkalujen käyttöönottoa:

http://aec-business.com/making-construction-efficient-again-with-lean-and-bim/

Mielestäni olemme nyt selvästi siirtymässä teknologiavoittoisesta tietomallimaailmasta lähelle sitä, mitä meidän pitäisi rakennusteollisuuden suunnittelussa ja urakoinmnissa tehdä. Eli ymmärtää, että kaikkia osapuolia tarvitaan ja pitää osata kommunikoida muiden kanssa.

Teknologia (BIM) yhdessä filosofian (LEAN) ja sopimustekniikan (IPD / Allianssi) kanssa mahdollistaa tavoitteen mukaisen lopputuloksen.

Kirjoituksessa  "Associate Professor Rafael Sacks of Technion, the Israel Institute of Technology" sanoo:
"One practical idea for increasing cohesion is to create social networks among the subcontractors"

Huh huh... kuinkahan lähellä tai kaukana tuosta aliurakoitsijat ovat keskenään.... Edelleenkin jopa minulla on ongelmia nykyprojektien valossa ajatella, että "urakoitsija on ystävä".

Sitten kun tuohon tilanteeseen todella päästään, ollaan pitkällä.

Lue lisää hyviä kirjoituksia osoitteesta http://aec-business.com/