Toimin buildingSMART Finlandin TATE-työryhmän vetäjänä, joka oli tätä KIRA-digihanketta hakenut.
Loppuraportti on ladattavissa täältä:
http://www.kiradigi.fi/3-kokeiluhankkeet/kokeiluhankkeet/talotekniset-maaraluettelot-avuksi-urakkalaskentaan.html
Hanke oli kohtalainen tuskien taival. Onneksi se oli "kokeiluhanke", jossa yhtenä aspektina on aina epäonnistumisen mahdollisuus.
Epäonnistuimmeko tässä hankkeessa?
Jos katsoo projektisuunnitelmaa, niin vastaus on selkeästi "Kyllä".
Emme löytäneet todellisia urakkalaskentaprojekteja tähän hankkeeseen, jotta olisimme voineet testauttaa bSF:n laatimaa ohjeistusta määräluetteloiden käyttämiseksi:
https://buildingsmart.fi/wp-content/uploads/2016/11/YTV2012_Taydentava_liite_TATE_Prosessiohje.pdf
ja
http://tietomalli.blogspot.fi/2015/12/51-miljoonan-euron-saasto-vuodessa-sis.html
Jos asiaa katsoo jatkuvan parantamisen periaatteilla, niin vastaus on "Ei".
Voidaan todeta, että meillä on vielä paljon parannettavaa - koko rakennusalan laajuudessa. On mielestäni piristävää nostaa esiin fiksuja kehitysehdotuksia, jotka eivät kuitenkaan syystä tai toisesta tule käytäntöön.
Välillä tuntuu, että ratkaisut rakennusalan tai sen tuottavuuden kehittämiseen ovat liian yksinkertaisia. Ongelma on siinä, että usean ihmisen tai organisaation tulee tehdä samanaikaisesti tätä kehitystä. Tästä syystä allianssihankkeissa kehittäminen on mahdollista. Kaikilla osapuolilla on lupa toimia toisin / innovatiivisesti.
Toisin sanoen, "bottom-up" malli ei toimi rakennusalan kehittämisessä.
Tarvitsemme Kekkosen, joka sanoo miten toimitaan - ja sen jälkeen alkaa suorittavassa portaassa tapahtua.
Tässä copy/paste loppuraportista, eli analysointia siitä, miksei pilottikohteita löytynyt:
---
Miksi projekteja ei löytynyt?
Suureksi pettymykseksi emme pystyneet vakuuttamaan todellisten hankkeiden vetäjiä siitä, että määrätietojen antaminen TATE-urakoitsijoiden käyttöön olisi kokonaisuuden kannalta hyvä ratkaisu.
Syitä projektien löytymättömyyteen ovat ainakin seuraavat aiheet:
BuildingSMART Finlandin sisäiset asiat:
- Ryhmässä olevat jäsenet kuuluvat pääsääntöisesti yritysten kehitysorganisaatioihin. Heillä ei ole henkilöinä suuriakaan mahdollisuuksia vaikuttaa yritysten liiketoiminnallisten projektien vetämiseen.
- BuildingSMART toimii ”harrastajapohjalta” ja jokaisella jäsenellä on selkeästi päätyö ensimmäisenä prioriteettina. Projekteja olisi voinut hankkia tarmokkaamminkin, mutta ajankäytöllisistä syistä siihen ei ollut mahdollisuuksia. Ydinjoukko hankkeen organisoinnissa oli kohtalaisen pieni, noin viisi henkeä.
- Jotta projekteja olisi löytynyt, olisi tullut panostaa enemmän yritysten johdon vakuuttamiseen asian kokonaistaloudellisesta tärkeydestä. Nyt keskustelimme projektinvetäjätasolla, jolloin helposti taloudellisessa vastuussa oleva projektipäällikkö ei halua ”ylimääräisiä” tehtäviä mukaan projektiinsa – varsinkin kun rakennusprojekti on alkuvaiheessa ja muita järjestettäviä asioita on paljon avoimena.
Ulkopuoliset asiat:
- Projekteja ei löytynyt oletettavasti siitäkään syystä, että kenenkään hankkeiden käynnistämisessä mukana olevien henkilöiden intressissä ei ole luovuttaa määrätietoja urakoitsijoille. Ajatellaan ehkä vain käynnistettävää, yhtä hanketta, näkemättä kokonaiskuvaa Suomen mittakaavassa.
- Projektien löytymiseen vaikutti myös aikataulu, sillä tieto määräluetteloiden käyttämisestä hankkeessa olisi pitänyt saada mukaan jo suunnittelijoiden tarjouspyyntöihin. Tämä tarkoittaa sitä, että olisi tarvittu hankesuunnitteluvaiheessa oleva projekti, jossa tilaajan edustus olisi ollut avarakatseinen hankkeen päämääriä kohtaan.
- Koska rakennusalan kehitystä ei pystytä toteuttamaan ruohonjuuritasolta, tulisi yritysten johdon sekä rakennushankkeita tilaavien osapuolten nousta vaatimaan uusien, toimivaksi osoitettujen toimintatapojen käyttöönottoa
Eräänä syynä projektien löytymättömyyteen pidän henkilökohtaisesti sitä, että rakennusalalla puuttuu halu kehittää omaa osaamistaan. On helpompi tehdä kuten ennenkin, vaikka pystytään osoittamaan uusien prosessien hyödyllisyys hankkeelle.
Yleisesti rakennushankkeen eri osapuolten keskuudessa on todettu, että määrälistojen käyttö hankkeissa olisi ehdottomasti järkevää. Siitä hyötyisivät kaikki osapuolet, se toisi urakoitsijoiden tarjoushintoja lähemmäksi toisiaan jolloin voitaisiin tehdä vertailukelpoisia urakoitsijavalintoja.
Lisäksi suunnitelmien laatu nousisi pienen pykälän, sillä kun suunnittelijalla on tiedossa, että kohteesta otetaan määrälistat, aletaan kiinnittää enemmän huomiota tietomallien tietosisällön oikeellisuuteen.
---
Henkilökohtaisesti tämä oli minulle viimeinen taisto määrälistojen puolesta puhumisessa. Nyt pitää vaihtaa henkilöitä, sillä 20v olen tästä puhunut / yrittänyt ja tuloksia ei ole tullut. Vedän siis "omat johtopäätökset".
Viikon kuva:
