Energiat pilvessä

Minulla on koko tämän bloginkirjoittamisen ajan ollut ongelmana se, että missä menee työpaikan sisäisten juttujen ja avoimuuden rajapinta.

En tiedä tuleeko nyt potkut, mutta ajattelin kertoa hieman siitä, miten muutamien vuosien päästä tehdään energiasimulointeja. Tai vain yhden jutun, ihan kaikkea ei uskalla kirjoitella.

Stanfordissa toimivan CIFE:n vetäjä Prof. Martin Fisherin kautta meille syötettiin ajatus siitä, että miksi laskemme vain muutaman eri version rakennuksen energioista (ja muista "jutuista") kun voisimme laskea niitä pilvipohjaisesti? Maailma on täynnä tietokoneita, jotka vain odottavat jotain tekemistä. Ja rahalla voi ostaa tuota prosessoriaikaa vaikka Mäntsälän konesalista.

Miksei laskettaisi esim. miljoona erilaista variaatiota rakennuksesta ja sitten valikoitaisi sieltä sellainen vaihtoehto, joka miellyttää tilaajaa? Asiat kulkevat kuitenkin relaatioissa toisiinsa. Jos haluat ympäristöystävällisen rakennuksen, sen investointikustannus maksaa normaalia enemmän.

Investointi saadaan kuitenkin takaisin muutamien vuosien päästä elinkaarikustannusten ollessa pienempi kuin perusratkaisussa.

Mitä jos hiilijalanjäljen minimointi onkin tilaajalle vielä tärkeämpää kuin raha? Tai toisinpäin esitettynä: missä menee kipuraja, mitä ympäristöystävällinen rakennus saa  maksaa?

Jospa LEEDin huipputasojen saavuttamien ei olekaan heille riittävä, vaan he haluavat "oikeaa" ympäristöystävällisyyttä...? Ei pelkästään markkinoinnin / kiinteistön myymiseen tähtäävänä toimenpiteenä, vaan he olisivat todellisia maailmanpelastajia?

Perusteluja / käyttötarkoituksia on paljon, mutta pointti on se, että jos nykyisin laskemme "iteratiivisessa" suunnittelussa 5-15 vaihtoehtoa rakennuksen energiankulutuksesta, niin muutamien vuosien päästä teemme asiat parametrisesti ja laskemme huomattavasti enemmän. Laskentapilvestä valitsemme alueen, josta haluamme tehdä tarkempaa analyysiä.

Mitä tarkoittaa "parametrinen"? Ihan samaa kuin ennenkin. Ikkunan aurinkosuojaus voi olla esim. välillä 30-60%. Samalla ikkunassa voi olla sälekaihtimien varjostusprosentti 0-80%. Ja tilojen sisäinen lämpötilakuormitus vaihtelee arvioidun käyttöaikataulun puitteissa (valaistus, henkilöt, laitteet). Kesällä ei kenties ole samaa toimintaa kuin syksyllä/keväällä. Tähän vielä lisää se, että erilaiset materiaalit ottavat lämpöä vastaan eri tavalla - mitä jos niitä tutkittaisiin hieman tarkemmin? Parempi materiaali varmaan maksaa enemmän? Otetaanpa siis kustannukset mukaan laskentaan.

Ja rakennusmateriaalien valmistamiseen kuluu toisella materiaalilla enemmän hiilidioksidia kuin toisella - otetaan sekin huomioon.

Ym. jutuista lasketaan siis "kaikki" variaatiot ja siten voidaan tehdä yksinkertainen kaavio päätöksentekoa varten. X-akselilla kulkee esim. energiankulutus ja y-akselilla investointikustannus. Z-akseliin saadaan mukaan vielä CO2. Tai jotain muuta.

Teknisesti täysin mahdollista, mutta utopistista toteuttaa. Tuosta ei tule "killer applicationia", jotta saisi siihen laitetut rahat takaisin sen kehittäneelle firmalle. Maailma ei ole vielä valmis tähän.

Ohjelma kylläkin säästäisi energiakustannusten suhteen miljoonia euroja maailmanlaajuisesti ja sen kautta rakennusten CO2 päästöt saataisiin pienemmiksi kuin nykyisin.

Väitän, että maailmanpelastusvaikutus olisi suurempi kuin-E-luvun laskemisella.

Viikon kuva:
Laskentojen pistepilvi.

Tökkää sormi sille alueelle, joka vastaa rakennuttajan / tilaajan arvomaailmaa -> sen jälkeen tutkitaan tätä aluetta tarkemmin rakentamisen perspektiivistä.

Standardin mukainen IFC malli

Nyt on maailmankirjat sekaisin.

Sain viime viikolla toimivan ja periaatteessa kaikin puolin kunnossaolevan IFC -mallin joka meni energia- ja olosuhdesimulointisoftaan (Riuska) heittämällä. Eikä ollut mikään nakkikioski  vaan ihan oikea rakennus.

Spaceboundaryt siellä missä pitääkin, relaatiot melkein kunnossa ja jopa huonenumerot ja tilanimet oikeissa kentissä.

Ja sitten se suurin ihmetys.

Malli oli tehty ja exportattu Revit 2014 versiolla.

Käsittämätöntä.

Revitissä on ollut perinteisesti kaikista huonoin rajapinta - nyt muuttui minullakin prioriteettejä.
Autodeskin miljoonat taalat kehitystyössä näyttävät auttavan - saisivat kuitenkin korjata myös sen, että käyttäisivät kansainvälisesti sovittua tapaa ääkkösten esittämiseen, ne olivat saadussa mallissa hepreaa tms. muinaissanskriittia.

Ihan ensimmäisellä kerralla tämä malli ei toiminut, mutta selvitystyön jälkeen kun tietomallikoordinaattori laittoi Revitissä ruksit oikeisiin paikkoihin, niin alkoi homma toimia.

Eli arkkitehti oli tehnyt mallinnuksen hienosti, vain oikeat export -asetukset ja IFC speksin mukaisessa kunnossa.

Jaa mitkä ruksit? Sitä kannattaa kysyä Tietoa Finland Oy:stä.


Viikon kuva:

Nämä ovat helppoja korjattavia. Menee jakeluun kaikille, että päällekkäin on kaksi seinää.

Ammattilaiset CAD-tukipalveluissa

Tässä pieni muistutus kaikille niille, joilla on luulo että suunnittelutoimistossa suunnittelijat pystyvät keskittymään "perustyöhön" koko päivän ajan... välillä lähtee viikosta päivä-pari kun ihmetellään jonkun automaagisen windows -päivityksen tuomia lisäominaisuuksia.

Ongelmana oli se, että eräs softa ei näyttänyt 3D-näkymässä yhtään mitään, vaikka malli oli ladattu ja todettu, että tietosisältöä löytyy. Ao. juttua ennen oli käyty n kappaletta "perusjuttuja" läpi.

Tässä raporttia sähköpostiviesteistä (kursivoidut sanat: softan nimet muutettu):

"Ongelman ydin taisi löytyä, eli kun poistin näytönohjainajurit niin sain softassa A:ssa mallin näkymään, mutta sitten en saanut softaa B:tä käyntiin. Kun ajoin uusimmat näytönohjainajurit, niin softa B lähti päälle mutta softa A ei näytä 3D-mallia."

Sitten parin päivän päästä:


"Jonkunmoinen toimiva ratkaisu saatiin aikaiseksi ”yritys ja erehdys”-menetelmällä. Eli ensin näytönohjain C:n ajuri (v13.4) poistettiin ja asennettiin vanha 12.8 versio (pelkkä GPU-ajuri). Käynnistyksen jälkeen W7:n gadgetit ei toimineet ja testaus osoitti, että softa A toimi kuten pitikin, mutta softa B ei suostunut startaamaan -> 12.8 version asennus ajettiin uudelleen (täysi asennus ilman catalyst control centteriä), bootin ja testauksen jälkeen tilanne sama kuin aiemmin -> asennettiin 12.10 version ajurit ilman CCC:tä ja kas kummaa, softa A ja softa B molemmat toimivat. Windowsin desktop gadgetit eivät bootin jälkeen startanneet vieläkään, mutta tätä ei alettu ratkoa."

Eli helppoa, kun sen oikein oivaltaa...

Ylläkuvattuja tilanteita IT-kavereilla on viikottain, jollei jopa useamminkin kun firman koko saavuttaa jonkun pisteen.

Softavalmistajan tukeen näissä asioissa on kohtalaisen turha ottaa yhteyttä, koska he ovat kiinnostuneet vain oman ohjelmansa toimivuudesta. Sieltä saatu ohje voi sekoittaa toisen softan toiminnan. Ainoa käyttökelpoiseksi jäävä ratkaisukeino on googlettaa foorumeita, etsiä muita kohtalotovereita ja sen jälkeen lähteä arpomaan koneen asetuksia.

Arvonnan oikeaan osumista helpottaa, jos onnetar omaa esim. 15-20 vuoden kokemuksen CAD-tekniikasta. Ja jos tämän päälle kaveri on jostain käsittämättömästä syystä jaksanut tehdä sitä OTO hommana, niin nostan hattua.

Viikon vinkkinä:
- mutu perusteella huomioitu, että näin Win 8 julkistuksen jälkihuumassa hardwaretoimittajat ovat alkaneet toimittaa sille optimoituja ajureita, joiden pitäisi "muka" olla myös Win 7 yhteensopivia.

Uskoo kuka haluaa.

Viikon kuva:
Tyhjää...

Israelkin mukana Lean/BIM haasteessa (ja varmaan IPD:ssäkin...)

Aarni Heiskanen on kirjoittanut AEC business -julkaisuun pienen jutun, jossa kannustetaan tutkimustulosten valossa jatkamaan Lean / BIM työkalujen käyttöönottoa:

http://aec-business.com/making-construction-efficient-again-with-lean-and-bim/

Mielestäni olemme nyt selvästi siirtymässä teknologiavoittoisesta tietomallimaailmasta lähelle sitä, mitä meidän pitäisi rakennusteollisuuden suunnittelussa ja urakoinmnissa tehdä. Eli ymmärtää, että kaikkia osapuolia tarvitaan ja pitää osata kommunikoida muiden kanssa.

Teknologia (BIM) yhdessä filosofian (LEAN) ja sopimustekniikan (IPD / Allianssi) kanssa mahdollistaa tavoitteen mukaisen lopputuloksen.

Kirjoituksessa  "Associate Professor Rafael Sacks of Technion, the Israel Institute of Technology" sanoo:
"One practical idea for increasing cohesion is to create social networks among the subcontractors"

Huh huh... kuinkahan lähellä tai kaukana tuosta aliurakoitsijat ovat keskenään.... Edelleenkin jopa minulla on ongelmia nykyprojektien valossa ajatella, että "urakoitsija on ystävä".

Sitten kun tuohon tilanteeseen todella päästään, ollaan pitkällä.

Lue lisää hyviä kirjoituksia osoitteesta http://aec-business.com/

Arkkitehtivisualisoinnit YLE:n nettiuutisissa.

Kuten totesin blogissani:
http://tietomalli.blogspot.fi/#!/2012/11/visualisoinnit-vs-tietomalli.html

että arkkitehtien projekien alussa tekemät visualisoinint harvemmin toteutuvat sellaisenaan, niin YLE on huomannut samansuuntaisen asian:
http://yle.fi/uutiset/arkkitehtien_havainnekuvat_myyvat_karamellisia_utopioita/6728331

Taas esimerkki siitä, kuinka vahvistetaan sitä luuloa, että rakennuksen loppukäyttäjää "huijataan" näillä alkuvaiheen visualisoinneilla.

Pitää olla aika kova, kustannustietoinen arkkitehti, jotta pystyisi toteutamaan myyntivaiheen rakennuksen lopullisena tuotoksena.

Hyvä esimerkki YLEn uutisen kuvista on Pasilan asema, joka vastaa aika hyvin toteutusta - vai onko piirretty jopa vasta sitten, kun rakennus on lopullisesti suunniteltu...?

Joka tapauksessa, nykyiset visualisoinint ovat "liian hyviä", ja näin normaali käyttäjä kokee saavansa jotain muuta kuin mitä oli tilattu. Rakennusalan ammattilaisillakin pitää olla hyvä lukukyky ensivaiheen visualisointien kanssa ja ymmärrys siitä, että saatu visu on "aihio", jota lähdetään projektissa työstämään.

Eli, ei ole mitään väärää siinä, että arkkitehti tekee ensimmäiset luonnokset visualisoimalla ajatuksiansa siten, että muutkin ymmärtäisivät mitä ollaan hakemassa.

Sen jälkeen alkaa suunnittelu / rahavirtojen tarkastelu ja "ajatus" tarkentuu lopulliseksi rakennukseksi.

Olen itse täysin samaa mieltä kuin uutisessa allaolevan lauseen kirjoittaja:
"Mitä järkeä suunnittelukilpailuissa sitten on?
- Niillä haetaan uusia innovaatioita. Niitä ei synny, jos arkkitehdeille annetaan liian tiukat rajat, Jaakko Stauffer sanoo. "


Viikon kuva:
Pasilan Asema



Kesälukemista: IFC Guide

Eipä ole näkynyt vielä ArchiCAD versiolle 17 tehtyä IFC-tietopakettia, mutta ei se mitään, version 16 ohjeillakin pääsee pitkälle

http://download.graphisoft.com/ftp/techsupport/documentation/IFC/IFC%202x3%20Reference%20Guide%20AC16.pdf

Tässä kaikille kivaa kesälukemista IFC:n hienouksista.

Muistakaa lukea / oppia kaikki mahdollinen space boundaryistä ja niiden tarpeista energiasimuloinneissa ja kustannuslaskennassa.



VIRMA lähti tosissaan liikkeelle

Suomen ensimmäinen (tai toinen tai kolmas) talonrakennusalan "oikea" allianssihanke on tarjouspyyntövaiheessa etenemässä.

VIRMA hankkeen tavoitteena on rakentaa Järvenpään kaupungille Sosiaali- ja Terveyskeskus allianssihankkeena. "Oikean" allianssin piirteitä on mm. se, että vain yksi sopimus allekirjoitetaan ja sillä sopimuksella toteutetaan kohde. KSE ja YSE eivät ole päteviä tässä hankkeessa. Bonus/sanktio on olemassa. Big Room perustetaan (vaikka pohjakuvan mukaan se on kyllä Small Room - no, niillä on tapana kehittyä)

Hienoa, loistavaa, fantastista. Mahtavaa. N kertaa muita ylisanoja.

Järvenpään kaupungille erityiskiitos rohkeudesta, ennakkoluulottumuudesta ja rakennushankkeiden prosessien konkreettisesta eteenpäin viemisestä.

Nyt se sitten tosissaan tapahtui, mitä olen viitisen vuotta odottanut! Tipahti tarjouspyyntö, jossa tarjotaan suunnittelijoiden allianssia. Asia konkretisoitui ja pelko alkoi. Miten tämä tarjotaan, mitä tämä tarkoittaa? Onko tässä jotain vedätystä? Miten hemmetissä tehdään riskianalyysi tähän tarjoukseen?

VIRMA hankkeessa siis tehdään käyttäjän, rakennussuunnittelijoiden ja tilaajan välinen allianssisopimus. Sen jälkeen edetään VARMA vaiheeseen, jossa urakoitsija tulee mukaan kuvioihin.

Ei siis ihan heti kaikkia osapuolia mukana, mutta jostainhan tämä on aloitettava.

Projektin Tilaaja, KOY Järvenpään Terveystalo on haalinut (onneksi) käyttöönsä suuren osan suomalaisista tietomalli-, LEAN Construction- ja  sopimustekniikan ammattilaisista. Se näkyy tarjouspyynnön laadussa ja sisällössä. Tuollaisia papereita kun saisi muiltakin tilaajilta suunnitelutarjouksia pyydettäessä. Ei jää epäselväksi, mitä ollaan tekemässä ja mitä Tilaaja haluaa.

Silti oman työn arvioiminen on todella kinkkinen rasti.

Tässä allianssi -erikoistapauksessa ongelma on se, että nuo jo hankitut asiantuntijat olisivat ihan hyviä partnereita kohdetta tarjoavalle osapuolelle, mutta ovat valitettavasti estyneitä olemaan "aidan" toisella puolen. Ehkäpä voittanut tarjoaja saa poimia tämän konsulttiryhmittymän ammattitaidon projektiin mukaan - toivottavasti sopimussuhteet eivät katkea tarjouspapereiden laadintaan ja tarjousten vertailuun.

Teknisessä mielessä kohde on "helppo". Ei mahdottomia teknisiä erikoisvaateita, ei mitää mitä ei oltaisi jo nähty. Ne asiat mitä vaaditaan, onnistuu mallintamisella, ammattitaitoisella ryhmällä  ja hyvällä suunnittelulla hienosti. Ja on erinomaista, että innovaatioiden syntymistä kannustetaan - ei tarvitse tehdä kaikkia asioita "kuten ennen" vaan niitä voi tehdä fiksustikin.

Haasteena on se, miten yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa saadaan aikaiseksi. Tähän on tilaajan konsulttiryhmällä paljon osaamista, joka tulee hyödyntää projektin aikana. Meille suunnittelijoille tämä on aivan eri maailma, kuin mihin olemme tottuneet. Muutos on suuri ja tervetullut.

Ja sitten - kun urakoitsija on mukana - niin muutos vain suurenee. Mutta oletan, että suunnitteluryhmä on siinä vaiheessa niin hyvin hitsautunut yhteen, että sekään ei ole oikea ongelma - ryhmä koulii urakoitsijan mukaan jos urakoitsijalla vain on asenne ja taloudelliset asiat kohdallaan.

Tässä kohteessa toivottavasti konkretisoituu se tosiasia, että rakennuskelpoisen mallinnuksen tekemiseen tarvitaan urakoitsijan ammattitaito mukaan.

Tästä se lähtee.

Viikon linkki:
http://julkinen.fi/virma/Etusivu

Katsokaapa esim. Juhani Kiiraan video. Eiköhän anneta Professori Emeritukselle lahja ja tehdä viimeinkin joku asia siten, kuten hän on sen ajatellut. Ne ei ole ihan tuulesta temmattuja juttuja...

Henttisen Tomia en ole koskaan nähnyt noin rauhallisena ja Laitisen Jarmo haluaa että suunnittelijat ovat pilvessä kun suunnitelmia tehdään ;)