lauantai 22. maaliskuuta 2014

Minne projektien vaiheistus on hävinnyt?

Viimeaikoina olen pannut merkille, että vastaan tulee kiihtyvällä tahdilla projekteja joissa vaiheistus on täysin sekaisin.

Kaikki nämä ongelmakohteet ovat "tietomallikohteita" ja tilaajaorganisaatiolla on kenties epärealistisia luuloja siitä mitä saadaan aikaiseksi kun tehdään suunnitelmat mallintaen.

Suunnittelun tilaukset on tehty ihan kelvollisesti, viitattu YTV2012 vaatimuksiin, kerrottu jopa mallintamisen käyttötarkoituksista. Jopa tietomallisuunnitelma löytyy. Eli ihan hyvää luettavaa ja kohtalaisen helppo tarjota kohdetta näiden speksien mukaisesti (vaikka joissakin kohteissa on copy/pastettu tarjouspyyntöön kaikki asiat, mitä on googlella löydetty).

Tarkennan, että puhun vain muutamasta kohteesta. Ei asiat ole kaikissa kohteissa hakusessa.

Kun nämä muutamat projektit lähtevät liikkeelle hankevaiheella, niin suunnitteluryhmä huomaa vähän ajan päästä tekevänsä yleissuunnittelua. Tilaajaorganisaatio haluaa nähdä kanavia Solibrissa, tsekata jopa risteilyjä. Ongelma on se, että TATE-tarvitsee hanke- ja ehdotusvaiheen, ennen kuin voidaan siirtyä yleissuunnitteluun.

Ei suunnittelu nyt ihan näin kulje.

Oma projektinvetäjämme ei välttämättä kyseenalaista tätä ongelmaa, vaan alkaa aivan liian aikaisessa vaiheessa mallintaa tate-tekniikkaa. Ja tämän mallinnuksen lopputulos ei kerro kenellekään mitään. Koska tilaohjelmakin on vielä haussa, niin miksi ihmeessä pitäisi mallintaa kanavaa kattoon? Tarkkuustaso on aivan liian tarkka verrattuna suunniteluvaiheeseen.

Suomalaisessa vaiheistusmenettelyssä on erittäin kelvolliset vaiheet, joita kunnioittamalla saadaan aikaiseksi hyvä lopputulos. Skippaan ao. listassa rakentamisen valmistelut jne. joissa "normaali" TATE-suunnittelutoimisto ei ole mukana.

Hankevaihe on TATE-puolella rakentamisen edellytysten selvittämistä, kunnallistekniikan selvitystä, energiantuottoratkaisujen pohtimista. Rakennustapaselostuksen tekemistä. Tavotteiden asettamista. Hyvissä projekteissa myös energiansimulointien tekemistä tulevien energiakulutustavotteiden asettamiseksi.
Mallinnustyönä tässä vaiheessa on rakennuksen tietomalli energia- ja olosuhdesimulointeja varten.
Ei ensimmäistäkään putkenpätkää.

Ehdotussuunnittelu on järjestelmävaihtoehtojen selvitystä. Jäähdytetäänkö säteilypaneeleilla vai jäähdytyspalkeilla? Kenties jopa puhallinkonvektoreilla. Millä lämpötiloilla voidaan hyödyntää maalämmön/jäähdytyksen tuomia litkuja.
Mallinnustyönä tässä vaiheessa voi olla mallihuoneen vaihtoehtojen tutkiminen. Voidaan saada käyttäjältä kommentteja siitä, ollaanko tekemässä heidän toivomaa tilaratkaisua.
Toisena mallinnustyönä tässä vaiheessa syntyy vaihtoehtoisia olosuhde- ja energiasimulointeja, rakenteiden elinkaaritaloudellisuuden selvitystä.

Ehdotussuunnittelu ei todellakaan ole kolmen erilaisen reititysvaihtoehdon mallintamista samaan rakennukseen.
Myös tilavarauksia tehdään tässä vaiheessa, joskin ne mallintaa arkkitehti. Mutta TATE-suunnittelijan pitää herätelllä heitä kuilujen ja teknisten tilojen tilavaateilla.

2D-leikkaukset kuuluvat olennaisena osana siihen, että varmistetaan rakennuksen korkotietojen soveltuvuus TATE-asennuksille. Tätä vaihetta ei tarvitse / kannata mallintaa. Ruutupaperi tai CAD-viivanpiirto riittää.

Yleissuunnittelu on voittaneen ehdotussuunnitelman esittäminen siten, että voidaan arvioida alustavat kustannukset. Ei missään nimessä massaluetteloilla, vaan neliöpohjaisesti tilatyyppeihin perustuen + tämän vaiheen suunnittelumateriaaliin tutustuen.
Mallinnustyönä on runkoverkostojen esitys, mallihuoneiden tarkentaminen. Palvelualuekaaviotkin tehdään, joko piirtämällä tai tietomallipohjaisesti.

Kaaviot sekä alustavat laiteluettelot tulee syntyä tässä vaiheessa.
Nekin ovat tietomallintamista,  vaiikka sitä ei nykytilanteessa vielä sellaiseksi mielletäkään.

Toteutussuunnittelu on yleissuunnitelman jalostaminen työkuviksi.
Käytännössä kaikista helpoin työvaihe koko suunnitteluprosessissa (jos prosessi on ollut olemassa).
Mallinnustyönä otetaan käyttöön verkostojen mallintamiseen soveltuvat ohjelmistot, eli nyt alkaa tulla kanavaa ja kaapelihyllyä kattoon. Tarkkuustaso on sellainen, että kohde on rakennettavissa suunnitelmien mukaisesti. Käytännössä, onnistuneessa hankkeessa (jossa on edelliset vaiheet tehty kuten kuuluu), tämä on täysin mahdollista ja lopputuloksena on as-built -mallit ennen kuin verkostoja on edes asennettu. Kun kohde tehdään suunnitelmien mukaisesti, ei ole punakynäkiertoa olemassa. IPD/Alianssimaailmassa saadaan jopa tietosisältö kerralla kuntoon, koska mallinnetaan vain niitä tuotteita, joita urakoitsija tulee kohteeseen asentamaan.

---

Tilaajat ja rakennuttajakonsultit varmaankin heittävät palloa takaisin sanomalla, että trendi on se, että suunnittelua aikaistetaan ja laajennetaan projektin alkuvaiheessa. He voivat viitata esim. tähän ajatukseen:




Ja sitten heille on täysin selvää tämäkin:


Itse huomauttaisin, että tuossa keskimmäisessä kuvassa on sana "Integrated Project Delivery". 
Asiasta olen juuri samaa mieltä, suunnittelua pitää laajentaa ja aikaistaa huomattavasti verrattuna nykyiseen toimintatapaan

Se tarkoitaa sitä, että tilaaja osallistuu aktiivisesti kohteen suunnitteluun ja rakentamiseen.
Se tarkoitaa sitä, että kohteen käyttäjä osallistuu aktiivisesti kohteen suunnitteluun.
Se tarkoittaa sitä, että arkkitehdillä pitää olla todelliset edellytykset kohteen johtamisessa.
Se tarkoittaa sitä, että suunnittelijoiden tulee pystyä esittämään käyttäjälle suunnitelmat ymmärrettävässä muodossa
Se tarkoittaa sitä, että kaikki osapuolet tekevät sen työn, jonka ovat luvanneet tehdä.

Se tarkoittaa todellista yhteistyötä.

Viikon Vinkki:

Asiat Solmussa



perjantai 21. maaliskuuta 2014

Matkaraportti: buildingSMART Nordic Conference, Sweden 2014

Kävin Ruotsissa buildingSMARTIn vuosittaisessa kokouksessa ihmettelemässä mallinnuksen edistymistä maailmalla. Lähinnä lähdin siksi, että monen seminaaripuhujan aiheessa löytyi sana COBie + Englanti.

Otsikko kuului näin:
"International requirements – examples on Integrated BIM
BIM Alliance Sweden and buildingSMART Nordic conference 2014"

http://www.buildingsmart.org/bsi-meeting-in-stockholm-march-2014

Reissun pääanti oli kuitenkin se, että nyt alkaa muu maailma vetää vauhdilla Suomen ohi fiksujen rakennushankkeiden tekijänä. COBie jäi sivurooliin, joskin hahmotettiin se, että on hyvä olla edes jotain standardia tietojen siirtämisessä ylläpidon käyttöön.

Mielenkiintoinen asia oli se, että eräässä esityksessä viitattiin kyselytutkimukseen, joka oli järjestetty eri maissa (myös suomessa). Tutkimuksen perusteella Suomessa COBie on käytössä 8% kohteissa. (Kysymys: "Käytättekö COBieta"). Taisi mennä hieman sanat COBIM ja COBie sekaisin vastanneilla...

Jenkit, Englantilaiset ja Norjalaiset paukuttivat sellaista tekstiä, että oksat pois. Ja se tykitys ei ollut pelkkää puhetta - he myös todistivat yhteistyön, uusien menetelmien ja tietomallinnuksen tuomien hyötyjen jalkautusta. Asioita joita Suomessa ei ole vielä nähty kuin muutamassa projektissa. Britit olivat vaihteeksi kiristäneet omaa 15% säästötavoitetta mallinnuksen avustamana.

Jopa ruotsalaiset pystyivät vakuuttamaan omaa osaamistaan. Skanska esitteli jättimegahankkeensa, Nya Karolinska Solna universitetssjukhussetin. Kuulosti mielenkiintoiselta hankkeelta. Esitelmöitsijä Adina Jägbeck kertoi tauolla, että suomalaista osaamistakin tarvittiin. Lehdon Mikko Skanska Finlandista kävi opastamassa mm. MagiCADin käytössä.

Ja mikä mielenkiintoisinta, koko päivänä kuultiin vain yhtä suunnittelutoimiston edustajaa. Kaikki muut puhujat olivat joko tilaajia, rakennuttajia, rakentajia, valtion/kehitysorganisaatioiden edustajia tai kiinteistöjen ylläpitäjiä. Ja kaikki vannoivat yhteistyön, tietomallinnuksen ja ihmisen kunnioittamisen nimiin.

Kaikki olivat yhtämielisiä sen suhteen, että ei ole mitään muuta tapaa toimia kuin vaatia suunnittelijoilta mallinnusta.

Puhujista osa oli "normaaleita" rakentajia ja tilojen ylläpitäjiä. Heille ei ollut tärkeää IFC tai tekniikka, vaan se, miten he hyötyvät mallien käyttäjinä. Selvästi siis seuraava sukupolvi. He olivat nähneet ja kokeneet sen, miten tietomallit auttavat heitä suorittamaan oman työnsä fiksummin.

Suomessa, vastaavissa tilaisuuksissa puhuu lähinnä suunnittelija, akateeminen tutkija tai tietomallikonsultti. Ja yleisönä on normaalisti suunnittelijoita ja tutkijoita.

Rakennusten omistajat olivat hahmottaneet mallinnettujen kiinteistöjen arvon säilymisen ja ylläpidon mahdollistamisen huomattavasti fiksuimmilla tavoilla kuin paperisuunnitelmilla. Heillä oli todella paljon toiveita lisäkehitykseen - olivat selvästi innostuneita niistä mahdollisuuksista joita tietomallinnus on heille tarjonnut.

Seminaarin jälkeen Norjalainen rakennusfirma Veidekke järjesti iltaseminaarin noin kahdellesadalle ilmottautuneelle. Pääpuhujana oli Professori Martin Fisher CIFEstä (Stanford).

Vakuuttavaa tekstiä IPD:n hyödyistä, case esimerkkejä Lean Constructionin hyödyistä, ICE -toimintamallin käyttöönotosta ja integroivien suunnittelumenetelmien erinomaisuudesta. Pääpointti oli, että jos tekijöillä on kivaa, työ tehdään budjetissa ja aikataulussa sekä lopputulos on asiakkaan vaatimusten mukainen, niin mitä voisi rakennushankkeelta enempää vaatia?

Ja jälleen kuultiin se sama viisaus, että kun ensiksi suunnitellaan, mitä pitäisi rakentaa, niin sitten pystytään rakentamaan suunnitelmien mukaisesti. Lopputulos on se, mitä tilaaja on tilannut.

En minä tajua, miksei tätä juttua tajuta päättävissä piireissä. Ei tämä ole rakettitiedettä. Ihan normaalia rakentamista ilman osaoptimointia ja sellaisen tuotteen toimittamista tilaajalle, kuin mitä he haluavat.

Kaikki tämän tietää - miksei asialle tehdä mitään? Poliitikot, HERÄTKÄÄ.
15 vuotta sitten huusin, että "Rakennuttajat - Herätkää".

Tietomallinnus pakolliseksi rakennushankkeissa - ottakaa mallia Englantilaisista

Jotkut rakennuttajat ovat sen jo tehneetkin, osa ei tule sitä kuitenkaan tekemään ilman pakkoa.







Sanoja googleen:
Homekoulu, homeongelma, rakennuttaminen, huono laatu, suunnittelu, epäonnistuminen, rakentaminen, paikalle jämähtäminen, idioottimaisuus, osaoptimointi, siiloajattelu, yhteistyökyvyttömyys, aliurakoinnin aliurakointi




perjantai 28. helmikuuta 2014

Tämä on kirjoitus numero 100 (+hieman bim -sanastoa)

Jotain oli tänne pakko laittaa, jotta saa 100 kirjoitusta täyteen.

SKOL ry:n talotekniikkaprosessikaaviot alkavat saada lopullisia muotoja (ei juurikaan muutoksia vuoden 2013 tilanteeseen)

Kyse siis tästä:
http://tietomalli.blogspot.fi/2013/11/skol-ry-tate-tietomalliprosesseja.html

Ehkäpä ihmeellisin spin-off tuosta prosessikuvaustyöstä oli sanasto, jotta tiedetään mistä puhutaan.
Kommentteja otetaan mielellään vastaan, onko alla olevassa tietomallisanastossa jotain kummallisuutta?
---

Prosessikuvauksissa käytettyjen sanojen merkityksiä


2D-piirustus, leikkaus
Perinteisin menetelmin piirretty kuvaus rakennettavasta kohteesta. Työkaluna cad-järjestelmä, paperi, transparenssi tms.
3D-DWG
3-ulotteinen geometria dwg-formaatissa. Ei vaadetta älykkäälle tiedonsiirrolle.
IFC -malli
3-ulotteinen malli kohteesta, joka sisältää suunnitteluorganisaation kanssa yhteisesti sovitun geometrian ja tietosisällön käyttötarkoitukseen ja suunnitteluvaiheeseen sopivana. IFC-standardin mukainen tiedonsiirtomahdollisuus.
3D-malli
3-ulotteinen geometria. Ei vaadetta älykkäälle tiedonsiirrolle.
Asennustila
Avoin tila avaruudessa. Kuvaa sitä tilaa, jonne TATE verkostot voidaan asentaa ilman törmäilyjä rakenteisiin tai toisiin TATE-komponentteihin.
Attribuutti, Ominaisuus, Property
Komponentin rakenteellisia tai toiminnallisia ominaisuuksia tarkentava määritys, esimerkiksi ’Materiaali’, ’Tilavuusvirta’, ’Valmistaja’ jne.
Attribuuttiarvo, Ominaisuusarvo, Property value
Komponentin rakenteellista tai toiminnallista ominaisuutta kuvaava, teksti, lukuarvo tai linkki, esimerkiksi ’Ruostumaton teräs’, 2,35 dm3/s’, ’ http://www.skolry.fi ’.
Geometria
Objektin muoto, objektin tilavuusmitat
GUID
Globally Unique Identifier, objektin yksilöllinen tunnus. http://en.wikipedia.org/wiki/Globally_unique_identifier
Komponentti
Rakennushankkeeseen kuuluva laite, esim. palopelti, päätelaite, suodatin, puhallin, pistorasia, kytkin jne.
Koordinoitu yhdistelmämalli
Yhdistelmämalli, jonka sisältö on tarkastettu ja yhteen sovitettu kaikkien eri suunnitteluosapuolten kesken.
Natiivimalli, alkuperäismalli
Sovellusohjelmiston sisäinen tiedostojen tallennusformaatti. Avattavissa luotettavasti vain alkuperäisellä sovellusohjelmistolla.
Objekti
IFC-standardin mukainen komponentti
Rakennuskelpoinen talotekninen tietomalli
Tietotomalli, jonka avulla voidaan toteuttaa rakennushanke tietomallia hyväksikäyttäen siten että asennukset voidaan tehdä riittävällä tarkkuudella mallin mukaisiin asennuspaikkaehdotuksiin.
Reikävarausehdotus
TATE-suunnittelijan tekemä ehdotus, joka osoittaa halutun reiän sijainnin ja koon.
Reikävarausmalli
TATE-suunnittelijan tekemä IFC-malli, joka sisältää vain reikävarausehdotukset.
Reikävarausobjekti
TATE-suunnittelijan tekemä reikävarausobjekti, joka osoittaa halutun reiän sijainnin ja koon.
Riittävän tarkka talotekninen tietomalli
Rakennushankkeeseen osallistuvien osapuolten yhteisesti sovittu ja hyväksymä mallinnustaso tietosisällön ja geometrian osalta.
Talotekniikan toteutusmalli
 Tuotantosuunnittelun mahdollistava taloteknisiin asennusten toteutuksen malli
Talotekninen järjestelmä tai -systeemi
Kokonaisuus, joka kuvaa yhden toiminnallisen tai staattisen järjestelmän keskusosan, siirto-osan ja pääteosat. Esimerkkinä yksi ilmanvaihtokone kanavistoineen, komponentteineen  ja päätelaitteineen.
Talotekninen toteumamalli, as-built
Rakennushankkeen päättyessä yhteisesti sovitussa laajuudessa  geometrialtaan ja tietosisällöltään rakennusta vastaava tietomalli
Tietomalli
Aineellinen ja toiminnallinen kuvaus rakennuksen ominaisuuksista digitaalisessa muodossa mahdollistaen tiedon jakamisen yhteisesti sovitulla tavalla.
Tietomallinnus
Työtapa tai prosessi joka mahdollistaa tietomallien käytön yhteistyössä rakennushankkeeseen osallistuvien välillä.
Tietosisältö
Tietomallin objekteihin liitetty attribuuttitieto tai IFC standardin mukainen objektiluokka
Toteutussuunnittelun talotekninen tietomalli
Tietomalli, joka sisältää taloteknisten suunnittelijoiden näkemyksen reititystarpeista, järjestelmistä ja komponenttitiedoista. Ei sisällä urakoitsijan laitevalintatietoja tai muutoksia.
WCS-origo
AutoCAD ohjelmiston kuvaustapa ”maailmanorigosta” (world coordinate system). Kaikkien objektien sijainti tietomallissa on suhteutettu yhteisesti sovittavaan koordinaattipisteeseen, origoon.
XSR -tiedosto
Suunnitteluohjelmisto Tekla Structuresin tekemä informaatiotiedosto muille osapuolille, jossa kerrotaan esimerkiksi reikävarausobjektin tietosisällön tai sijainnin oikeellisuus.
Yhdistelmämalli
Malli, jossa on yhdistettynä useiden suunnittelualojen 3D- / tietomalleja samassa koordinaatistossa
YTV2012
Yleiset Tietomallivaatimukset 2012, www.buildingsmart.fi

torstai 20. helmikuuta 2014

Uusi innovaatio: Yhteistyö

Pikkuhiljaa alkaa löytyä netistä kirjoituksia, joissa ilokseni tarraudutaan rakennushankkeen syvimpään olemukseen - yhteistyöhön.

Savolaiset hahmottavat asian näin:
http://www.rakennusteollisuus.fi/RT/Ajankohtaista/Yhteisty%C3%B6ll%C3%A4+onnistunut+rakennushanke/

Ja Senaatti-kiinteistöt näin:
http://www.rakennuslehti.fi/blog/viewentry/?entry_id=325

Hienoja kirjoituksia, tunnelin päässä näkyy valoa.

Toivon todella, että nyt kun tilaajat / rakennuttajat ovat heränneet, niin he myös osoittavat toimillaan sanojensa painon. Olisi sääli, jos nuo kirjoitukset jäävät seminaaripuheiksi.

Senaatin kärkihankkeilta odotan paljon, se viitoittaa tietä tulevaisuuteen, sen perusteella Senaatti-kiinteistöt on palannut rohkeasti Suomen rakennuttamisen kärkikastiin muutaman vuoden pienen hapuilun jälkeen.

Viikon kuva:
Rakennushankkeen kolme tukijalkaa




perjantai 31. tammikuuta 2014

McGraw_Hill SmartMarker Report 2013 Lean Constructionista

Erinomainen analysointifirma McGraw Hill Construction on julkaisut raportin Lean Construction -periaatteiden käytöstä vuoden 2013 aikana.

Raportti ladattavissa:
http://www.leanconstruction.org/media/docs/Lean_Construction_SMR_2013.pdf

Nyt on mennyt puurot ja vellit sekaisin hienolla firmalla.

Vai onko ongelma siinä, että vastaajat eivät ole ihan hahmottaneet, mitä on kyselty.
Kyselyssä on mm. seuraavanlainen vastausprofiili:

Minun lyhyt oppimäärä Lean Constructionista sanoo seuraavaa:
- Lean Construction on yleiskäsite
- Pull Planning on osa Last Planneria
- Toyota Way on kirja

Sitten vähän ajan päästä löytyy tämä:

Eli vastaajat eivät oikeastaan tiedä, mikä on TVD, IPD, VSM, Bigroom jne.

Mutta... jos unohtaa nuo kyselyt ja lukee loistavat case -esittelyt tästä raportista, niin alkaa varmasti hahmottaa, miksi Lean Construction on ihan fiksu juttu.

Jokaisen rakennuttajakonsultin tulisi olla Lean asiantuntija.






torstai 30. tammikuuta 2014

20 vuotta Bimeänä


Muistan, kun Eput ja Popeda tekivät 20 vuotisyhteiskiertueen: "20 vuotta sikana" 80- luvun lopulla. Heillä oli huimat 10v takana.

Mulla on fiilis, että pitäisi tehdä "20 vuotta pään seinään hakkaamista" -kiertue.

Toisaalta, esimieheni ovat yrittäneet tehdä parhaassa työiässään 1990 ja 2000 -luvulla samaa asiaa kuin mitä minä olen yrittänyt tehdä omalla urallani. Korkeakoululla sekä VTT:llä muutama kaveri ajatteli uusia tuulia jo 1980 luvulla. Chuck Eastman 1970 luvulla.

Yksi suomalainen kaveri teki turhautuessaan jopa päätöksen, että ei esitelmöi yhdessäkään suomen maaperällä olevassa LVI / energia -tekniikan tilaisuudessa (nuo ovat muuten olleet aina sama asia LVI-kavereille...) .

Eräs suomalainen delegaatio totesi 2000 luvun alussa, että: "Pitikö tänne Kaliforniaaan saakka tulla kuulemaan, että paras osaaminen tietomallintamisesta on Suomessa..?"

Nyt jenkit ovat ovat meitä noin ~5 vuotta edellä suunnittelun osalta, urakoinnissa etumatka on oman arvioni mukaan ~10 vuotta. Siis heidän fiksuissa hankkeissa, ei kokonaisvaltaisesti. Ja rannikoilla, ei siinä keskialueella...

Tietomallien käyttö ylläpidossa on jonkin verran skandinaaveja edellä. Meillähän tuota ei ole - eikä oikeastaan jenkeilläkään - mutta siellä on pari softaa, jotka sen mahdollistavat omalla markkina-alueellaan. Jos oletus on, että joku on ostanut niitä softia, niin sitten heillä on varmaankin tietomallit ylläpidossa -> ja johtavat suomea 100 prosenttisesti? (mutu)

Jos me Suomessa emme tee sopimustekniikassa, rakennuttajakonsulttien ammattitaidossa ja työmaan tietomallien käytössä radikaaleja muutoksia, niin emme tule saavuttamaan ykkösasemaa maailman parhaimpana tietomallien hyödyntäjänä.

Jos me Suomessa emme pysty kertomaan rakennusten omistajille tietomallipohjaisen ylläpidon hyödyistä, en ihmettele olenkaan että tulemme olemaan jatkossakin jenkkejä perässä.

Pitääkö meidän olla maailman paras? Mielestäni pitää, koska meillä on siihen täydet mahdollisuudet. Miksi olisimme kakkosena? Tai sijalla 34?

Voimme olla paras. Meillä on osaaminen.

Vain tahtotila ja todistusaineisto taloudellisista hyödyistä puuttuu.

Taloudellisen tiedon puuttuminen ihmetyttää minua. Eikö tutkimuslaitokset todellakaan saa aikaiseksi tilastoja siitä, miten tietomallinnettu kohde eroaa taloudellisesti "perinteisestä" kohteesta? Suunnittelijalla homma on varmaan mennyt pitkäksi, mutta olisi mielenkiintoista tietää, miten urakoitsijoilla on mennyt, kun käytössä on tietomalli. Ja miten ovat sitä hyödyntäneet vai ovatko ollenkaan? Miten on toimittu urakoitsijan toisessa tai kolmannessa tietomallikohteessa? Ovatko he havainneet, että tässä on jotain muutakin kuin 3D-kuvia tarjolla?

Me kaikki tiedämme, että ei voi olla paras ilman pyyteetöntä työtä. Kannustankin siis jokaista tämä blogin lukijaa tekemään omassa lähipiirissä työtä sen eteen, että kehitämme oman työpaikkamme toimintaa yhteistoiminnalliseksi, LEAN-filosofiaa myötäileväksi ja avoimeksi "uusille" ajatuksille.

Sen seurauksen tulemme pääsemään ulos siiloajattelusta ja näkemään asiat kokonaisuutena - ei pelkästään omana työsuorituksena. Työpajat, yhteistoiminnallisuus, asioiden jakaminen. Turhien kokousten lopettaminen.

Se on tulevaisuus ja joissakin kohteissa nykyisyys.

Nyt kun aloitamme näiden asian koulutuksen 25v henkilöiden kanssa, niin olemme maalissa 20 vuoden päästä.

Se on OK, se on hyväksyttävä aikataulu.

Sukupolvenvaihdoksella on aina välillä virkistävä vaikutus.

Viikon kuva
Lähtipä tämäkin ryhmä vihdoin liikkeelle:



keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Vierasblogi, kilpailutuksen kauneutta

Törmäsin Pete Sarnivaaran kirjoitukseen julkisen hallinnon tilaamisen ihanuuksista:

http://kaikuhelsinki.fi/fi/blogi/nelj%C3%A4-joululahjatoivetta-kilpailuttajalle#!

Voiko tuota enää hedelmällisemmin sanoa... itse metsästin viime vuonna opintotodistustani, FISE pätevyyttäni, referenssejäni täsmäiskuna tarjouksiin, firman henkilöiden "suoria kuluja", firman henkilömäärää eri osastoilla, osaanko suomea jne. Vain löytääkseni ilmoituksia, että emme ole päässeet jatkoon (no, kyllähän jotain hommia jäi haaviinkin).

Tämän lisäksi ihmeteltiin sitä, että paperissa A on ristiriitaa paperiin B verrattuna ja paperi C selittää asiat erilailla kuin paperissa A. Ihan niinkuin tekemämme suunnitelmat "täydentävät toisiansa", kun löytyy ristiriitoja...

LVI-puolella itsetehdyn kiireen näkee hyvin siitä, että toukokuussa tilataan jäähdytysremonttia ja marraskuussa lämpöjohtojärjestelmien säätösuunnitelmia / kuntokartoitusta.

Jos nuo kuukaudet olisivat toisin päin, niin kaikki säästäisivät. Tilaaja, suunnittelija ja urakoitsija.

Ehdotan, että joku viisas tilaaja keksii systeemin, jossa tarjouspyyntö on max. 20kpl A4 kokoista sivua (tulostettuna kaksipuolisesti 10 sivua paperia), Times New Roman (Arial, windows -järjestelmä, true type font) fonttikoko 10, marginaalit min. 2 cm sivuilla ja ylhäällä, riviväli 1.0, kansilehti sisältyy 20 sivuun ja liiteitä ei saa olla. Referenssipaperit tämän päälle, max. 3 sivua / henkilö)

Tämän päälle erilliset paperit laatuosaamisesta, hinnasta jne. taulukoista, joilla tillaaja pystyy tekemään laatu- / hintavertailun.

Kai ne voisi www-palvelussakin hoitaa, mutta ei nyt kannata olla liian kaukana tulevaisuudessa...

Toistaalta, muutamasta tarjouspyynnöstä olen aika tyytyväinen. Siellä oli kysymys: "Miten aiotte hoitaa tarjouspyyntömme mukaisen suunnittelutehtävän?". Tuohon me suunnittelijat vastaamme yleensa 70 sivuisella liirumlaarumilla.

Tilaajat, laittakaa meille tarjoajille myös samat reunaehdot kuin mitä pyydän Teiltä pari kappaletta sitten...