keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Rakennuskelpoinen TATE-malli


Viime aikoina olen miettinyt, miten tate-järjestelmämalli tulisi tehdä, jotta kaikilla osapuolilla olisi win-win -tilanne.

Lopputulos menee aina siihen, että tate-urakoitsijan tulee valittuna ennen, kun suunnittelija on tehnyt toteutussuunnitteluvaiheen järjestelmämallin.

Tämä taas tarkoittaa sitä, että myös tate-puolella tulee olla suunnitteluvaihe nimeltä "Hankintoja palveleva suunnittelu". Rakennepuolella tuo on arkipäivää, tate -puolella ei.

Homma menee näin:
- yleissuunnitteluvaiheen jälkeen tulee saada tate-urakoitsija kiinni projektiin (tai mieluiten jo ennen yleissuunnitteluvaihetta, mutta annetaan nyt edes vähän löysää...)
- tate-suunnittelija alkaa yhdessä urakoitsijan kanssa tehdä toteutussuunnittelua. Jos urakoitsijalla on vuosisopimuksia joidenkin toimittajien kanssa, niin tate-suunnittelija alkaa tehdä suunnittelua heidän tuotteillaan. Tuotteet ja periaatteet on tietenkin sovittu etukäteen urakoitsijan kanssa.

Tämä ei tarkoita KVR-urakkaa, vaan suunnittelija pitää huolta siitä, että tilaajan tavoitteet ja vaatimukset tulevat toteutumaan - sellaisilla tuotteilla, jotka ovat riittävät niiden toteuttamiseen. Ei siis "ylimitoitettuja" mersuja, vaan välillä tojotallakin pärjää.

Jos ja kun ei ole vuosisopimuksia, tulee suunnitteluvaihe "Hankintoja palveleva suunnittelu". Siinä tate-suunnittelija tekee yhdessä urakoitsijan kanssa hankintasuunnitelman, jossa käydään järjestelmäkohtaisesti läpi, minkä firman tuotteilla lähdetään viemään mallinnusta eteenpäin. Tehdään jokin mallialue, jossa testataan yhdessä valituiden tuotteiden toimivuus ja tavoitteidenmukaisuus.

Tässä vaiheessa ei ole siis massaluetteloita, lukumääriä tms. mallista otettuna. Päätökset hankittavista tuotteista tehdään kuitenkin tässä vaiheessa. Suunnittelija voi ilmoittaa, että säätöpeltejä menee 200-250kpl. Se riittää urakoitsijalle, joka tekee kauppaa valmistajien kanssa.

Tarvittaessa hankintoja varten voidaan tehdä mallinnustyötäkin. Jos tarvitaan arvioita kanava- tai putkimenekistä, niin mikä estää niitä mallintamasta - vain metrimäärien ulosottoa varten. Tällöin puhutaan hankintoja varten tehdystä mallista. Pitää aina muistaa, että mallinnus tehdään jotain käyttötarkoitusta varten.

Kun ollaan päästy pidemmälle, aletaan tehdä rakennuskelpoista mallia. Tällöin suunnittelijalla on jo tiedossa ne valmistajat, joiden tuotteita urakoitsija aikoo käyttää. Malli voidaan tehdä siis suoraan niillä tuotteilla, joilla rakennus aiotaan rakentaa. 

Rakennuskelpoisen mallin tekemiseen tarvitaan myös urakoitsijan ammattitaitoa. Urakoitsija ottaa kantaa asennusjärjestyksiin, kannakointiin ja huoltoon. Tämä on sitä tietoa, jota suunnittelijalla ei ole olemassa. Lisäksi voidaan ottaa kantaa erilaisiin hankintapaketteihin. Malliin voidaan lisätä tietoa, joka helpottaa urakoitsijan hankintoja tai asennusta, esim. kuiluihin asennettavat putket / kanavat erotellaan muusta massasta. 

Teknisten tilojen mallinnus helpottuu huomattavasti, kun otetaan huomioon urakoitsijoiden käytännössä havaitsemat ongelmat ja muista vastaavista kohteista saadut hyvät ominaisuudet.

Kaikki nämä asiat voidaan siis mallintaa suoraan toteutuskelpoiseen tietomalliin tate-suunnittleijan toimesta. Näin toimien urakoitsija on saanut äänensä kuuluville ja sitoutuu paremmin kohteen toteuttamiseen suunnitelmien mukaisesti.

Lisäksi tilaaja on saanut sitä mitä on tilattu - vaatimukset täyttävän rakennuksen sillä kustannuksella, joka siihen kuuluukin mennä. Ei alihinnoiteltuna, eikä ylihinnoiteltuna - tarkoituksenmukaisena.

Lisäksi ym. menettely mahdollistaa tietomallin käyttämisen ylläpidossa. Kun tate -malli on tehty suoraan oikeilla tuotteilla ja verkostogeometria on käyty läpi urakoitsijan kanssa, niin sen tarkkuustaso on jotain aivan muuta kuin mitä ollaan tähän asti totuttu näkemään. As-built -mallit voidaan unohtaa, ne ovat sitä jo ennen kun on alettu tekniikkaa asentamaan. Mallin pitää olla siis rakennuskelpoinen - sen mukaan rakennus tehdään.

IPD:tä odotellassa...

Viikon kuva:
Tämä kuva ei liity mitenkään tekstiin, mutta taas kun katselin kaukoputkella taivaalle, siellä oli 17 kerroksinen avaruusalus...














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro mielipiteesi, palautteen kautta saadaan eri näkökulmia