Kuinkahan monta kohdetta on suomessa viimeisten vuosien aikana mallinnettu suunnitteluryhmän
toimesta "salaa", tilaajalta tietämättä?
Eli on sattunut kohtaamaan firmat, joilla sisäisenä, normaaliina tapana on mallintaa kohteet.
Mutta koska mallinnusta ei ole tilattu, ei sitä silloin täysimääräisenä hyödynnetäkään. Ainakaan
ulospäin.
Ei anneta kaverille mallia käyttöön, josta toinen voisi jopa hyötyä - työmaasta nyt puhumattakaan.
On tilattu vain piirustukset - mallin kauttahan joku voisi nähdä, että jollain väliseinällä on
väärä koodi...
Voin kertoa tilaajille yhden salaisuuden. Jos kohteenne on vähänkään liikerakennukseen viittaava,
niin se on mitä suuremmalla todennäköisyydellä tehty softilla, joilla syntyy myös tietomalli.
Ja riippuen firmasta, sisäiset laatukriteerit jo takaavat ihan hyvän lopputuloksen
tietomallinnuksen suhteen.
Jos suunnittelufirmalla on oma käytäntö tehdä joku asia, se on yleensä sille firmalle paras tapa.
Pienellä tönäisyllä esim. arkkitehtisuunnittelun puoleen saadaan täysverisen tietomalli kohteesta.
RAK ja LVIS/SPR yleensä seuraa mukana, jolloin käsissä onkin täysiverinen yhdistelmämalli
ylläpidon käyttöön (mitä se sitten tarkoittaakaan...)
Se voi maksaa jopa 3-5% lisää suunnittelukustannuksista. On aivan varma, että tuo voitetaan
takaisin moninkertaisena urakoitsijoiden valintatilanteessa / työmaavaiheessa.
Rakennuttaja - luota suunnittelijaan. Hän haluaa olla kaverisi.
perjantai 27. toukokuuta 2011
perjantai 20. toukokuuta 2011
Origo
Kuinka vaikeata tämä voi olla?
Meni hermot tänään hommissa.
1990 luvulta lähtien on ollut selvää, että kaikkien suunnittelijoiden pitää tehdä mallit samaan origoon.
Rakennuksen mallintamisessa ei ole olemassa kuin yksi origo. Se on se, jonka arkkitehti on suuressa viisaudessaan sopinut. Kaikkien tulee noudattaa sitä origoa.
Korkomaailma tulee olla absoluuttinen. Ei ole olemassa muuta korkoa objektille IFC-mallissa, kuin absoluuttinen korko.
Uskokaa nyt jo kaikki tämä asia. Ollaan harjoiteltu 20 vuotta, eikö tämä asia nyt jo voitaisi tietää ihan kaikkien kesken...
Ja arkkitehdille vinkiksi:
- world -origo on lähellä rakennusta
- rakennuksen koordinaatisto ei ole sama kuin mittamiehillä / kaupungilla / suomella. ARK on velvollinen laittamaan rakennuksen suoraan world- origon suhteen, vasempaan alakulmaan, jonnekin lähelle rakennusta. Asemakuva on eri asia, se on valtakunnan koordinaatistossa. Tai kaupungin. Tai jossain, mihin GEO sen haluaa.
- z-korko on yhdistelmämalleissa absoluuttinen korko merenpinnasta, leikkauskuvien mukainen.
- JA SITÄ ORIGOA EI MUUTETA KESKEN PROJEKTIN
Niin monta turhaa työtuntia lähtisi pois, jos nämä asiat ymmärrettäisiin-
Meni hermot tänään hommissa.
1990 luvulta lähtien on ollut selvää, että kaikkien suunnittelijoiden pitää tehdä mallit samaan origoon.
Rakennuksen mallintamisessa ei ole olemassa kuin yksi origo. Se on se, jonka arkkitehti on suuressa viisaudessaan sopinut. Kaikkien tulee noudattaa sitä origoa.
Korkomaailma tulee olla absoluuttinen. Ei ole olemassa muuta korkoa objektille IFC-mallissa, kuin absoluuttinen korko.
Uskokaa nyt jo kaikki tämä asia. Ollaan harjoiteltu 20 vuotta, eikö tämä asia nyt jo voitaisi tietää ihan kaikkien kesken...
Ja arkkitehdille vinkiksi:
- world -origo on lähellä rakennusta
- rakennuksen koordinaatisto ei ole sama kuin mittamiehillä / kaupungilla / suomella. ARK on velvollinen laittamaan rakennuksen suoraan world- origon suhteen, vasempaan alakulmaan, jonnekin lähelle rakennusta. Asemakuva on eri asia, se on valtakunnan koordinaatistossa. Tai kaupungin. Tai jossain, mihin GEO sen haluaa.
- z-korko on yhdistelmämalleissa absoluuttinen korko merenpinnasta, leikkauskuvien mukainen.
- JA SITÄ ORIGOA EI MUUTETA KESKEN PROJEKTIN
Niin monta turhaa työtuntia lähtisi pois, jos nämä asiat ymmärrettäisiin-
keskiviikko 18. toukokuuta 2011
Suomalaiset softafirmat tietomallinnuksen kärjessä
Suomi on kummallinen maa. Joku keksii jalostaa kumisaappaasta kännykän, toinen taas tekee oman käyttöjärjestelmän tietokoneeseen, kun ei tykkää tarjolla olevista.
Tietomallinnuksessakin ollaan menty maassamme kohtalaisesti vastavirtaan. Kun muut puhuvat 3D:stä, täällä jo tarkastetaan malleja sääntöpohjaisesti. Kun muualla ihmetellään, miten kanttikanavan kulmakappaleesta saadaan levityskuva metallipajalle, täällä ollaan laskettu sen osan painehäviö tietyllä virtaamalla.
Kun täällä on laskettu yli kymmenen vuotta mallipohjaisesti rakennusten energioita, esittelee suuri ja mahtava cad-ohjelmistotuottaja asian suurena uutuutena uudessa softassaan.
Kuulin, että Tanskassa Ramboll esittely ylpeänä uutta pääkonttoriaan ja sitä, kuinka se on suunniteltu hyödyntäen tietomallinnusta. Rakenteet on suunniteltu Teklalla, talotekniikka MagiCADillä ja yhdistelmämallit / tarkastus Solibrilla.
Tilaisuudessa oli kuulemma hienoa olla suomalainen.
Sanat Solibri, MagiCAD ja Tekla saivat minun silmiini uuden kumppanin eräiden tapahtumien kautta. Se on Vico Software. En oikeataan tiedä, kuinka suomalainen tuo firma on (ei juuri ollenkaan), mutta ainakin minä haluan pitää sen suomalaisena.
Mallien kautta paukutetaan kustannustietoa, 5D-tietoa ja muuta taaloihin / euroihin sidottua arvoa sellaista vauhtia ulos, että heikompaa alkaa hirvittää. Kaiken perustana on kuitenkin toimivat mallit - ja kas kummaa, Vicon yksi suuri osa-alue on konsultointitoiminta / mallinnus. Eli kun mallinnetaan tietäen mikä käyttötarkoitus mallilla tulee olemaan, alkaa hyötyjä näkyä. Kun koulutetaan mallintajat tekemään asioita oikein, alkaa neliöt ja kuutiot muuttua euroiksi (tai Vicon tapauksessa varmaankin taaloiksi).
Kannattaa lukea Seppäsen Ollin (ei se proffa, mutta tekniikan tohtori kuitenkin) blogia, viisaita sanoja fiksulta kaverilta. Ja asennekin on kohdallaan.
No entäpä Tekla. Perinteinen ja vanha suomalainen pioneerityön pikkujättiläinen. 1970 luvulta lähtenyt firma, joka on aina ollut vähän liikaa aikaansa edellä. Tehnyt softaa firmoille, jotka eivät ole tajunneet mitä he uusmmalla softaversiolla tekisivät. Tai ovat tajunneet sitten 8 vuoden päästä, mutta yleensä silloin on ollut jo liian myöhäistä - maailma ehti muuttua.
Kunnes rakennesuunnittelufirmat 2000 luvulla hahmottivat, miten hyötyä Teklan tuotteista - myynti lähti nousuun, ero kilpailijohin oli selkeä. Ja eipä mennyt aikaakaan, kun ison veden takaa tuli taalasäkki pääomistajien harteille ja kehitys alkaa uusilla näkökulmilla.
Voisinpa jopa sanoa, että onneksi olkoon Tekla!
Toivon todella, että ostajana ei ole bulvaani erään toisen firman toimeksiannosta.
Solibri.
Solibri, Solibri, Solibri.
Jos puhutaan softasta, joka on aikaansa edellä, niin tässä on voittaja. Kuulemani mukaan firman johdolle on on tullut jo 1990 luvun puolivälissä ajatus esille (tai silloin ei ollut vielä firmaa, mutta ajatus oli...). Jos "uudessa tuotemallimaailmassa" mallinnetaan ovia, ikkunoita, seiniä ja ne tietävät itse mitä ovat, niin voidaan ohjelmallisesti tehdä tarkistuksia niiden oikeellisuudesta. Tämä lause on oma tulkintani, en tiedä, kuinka paljon heittääkö todellisuudesta.
Mutta pointti on se, että miten jollekin voi tulla tuollainen ajatus mieleen aikana, jolloin puhuttiin tasojen nimistä, viivojen väreistä ja muusta täysin turhasta.
2000 luvun alussa alkoi tulla toimivia tarkastusohjelmia - vain kunnolliset mallit puuttuivat. Taas softafirma on aikaansa edellä, sisällöntuottajat eivät pysty toimittamaan sellaisia tuotoksia, että ohjelmaa voisi fiksusti käyttää. On turha tehdä tarkastusraporttia siitä, että seinät eivät ole mallinnettu seinäobjekteina. Sen piti olla itsestäänselvyys.
Nykyaikana suunnittelutoimistot alkavat olla jo sillä tasolla, että Solibrista alkaa olla oikeasti hyötyä. Se on todellakin jotain muuta kuin IFC-viewer. Se on Checker.
Ja nyt sinne saadaan sisälle malleja, jotka on tehty tietomallintaen - ohjelman 10 vuotta vanhat ideat alkavat vihdoin toteutua.
Kunnes joku ostaa senkin.
Tietomallinnuksessakin ollaan menty maassamme kohtalaisesti vastavirtaan. Kun muut puhuvat 3D:stä, täällä jo tarkastetaan malleja sääntöpohjaisesti. Kun muualla ihmetellään, miten kanttikanavan kulmakappaleesta saadaan levityskuva metallipajalle, täällä ollaan laskettu sen osan painehäviö tietyllä virtaamalla.
Kun täällä on laskettu yli kymmenen vuotta mallipohjaisesti rakennusten energioita, esittelee suuri ja mahtava cad-ohjelmistotuottaja asian suurena uutuutena uudessa softassaan.
Kuulin, että Tanskassa Ramboll esittely ylpeänä uutta pääkonttoriaan ja sitä, kuinka se on suunniteltu hyödyntäen tietomallinnusta. Rakenteet on suunniteltu Teklalla, talotekniikka MagiCADillä ja yhdistelmämallit / tarkastus Solibrilla.
Tilaisuudessa oli kuulemma hienoa olla suomalainen.
Sanat Solibri, MagiCAD ja Tekla saivat minun silmiini uuden kumppanin eräiden tapahtumien kautta. Se on Vico Software. En oikeataan tiedä, kuinka suomalainen tuo firma on (ei juuri ollenkaan), mutta ainakin minä haluan pitää sen suomalaisena.
Mallien kautta paukutetaan kustannustietoa, 5D-tietoa ja muuta taaloihin / euroihin sidottua arvoa sellaista vauhtia ulos, että heikompaa alkaa hirvittää. Kaiken perustana on kuitenkin toimivat mallit - ja kas kummaa, Vicon yksi suuri osa-alue on konsultointitoiminta / mallinnus. Eli kun mallinnetaan tietäen mikä käyttötarkoitus mallilla tulee olemaan, alkaa hyötyjä näkyä. Kun koulutetaan mallintajat tekemään asioita oikein, alkaa neliöt ja kuutiot muuttua euroiksi (tai Vicon tapauksessa varmaankin taaloiksi).
Kannattaa lukea Seppäsen Ollin (ei se proffa, mutta tekniikan tohtori kuitenkin) blogia, viisaita sanoja fiksulta kaverilta. Ja asennekin on kohdallaan.
No entäpä Tekla. Perinteinen ja vanha suomalainen pioneerityön pikkujättiläinen. 1970 luvulta lähtenyt firma, joka on aina ollut vähän liikaa aikaansa edellä. Tehnyt softaa firmoille, jotka eivät ole tajunneet mitä he uusmmalla softaversiolla tekisivät. Tai ovat tajunneet sitten 8 vuoden päästä, mutta yleensä silloin on ollut jo liian myöhäistä - maailma ehti muuttua.
Kunnes rakennesuunnittelufirmat 2000 luvulla hahmottivat, miten hyötyä Teklan tuotteista - myynti lähti nousuun, ero kilpailijohin oli selkeä. Ja eipä mennyt aikaakaan, kun ison veden takaa tuli taalasäkki pääomistajien harteille ja kehitys alkaa uusilla näkökulmilla.
Voisinpa jopa sanoa, että onneksi olkoon Tekla!
Toivon todella, että ostajana ei ole bulvaani erään toisen firman toimeksiannosta.
Solibri.
Solibri, Solibri, Solibri.
Jos puhutaan softasta, joka on aikaansa edellä, niin tässä on voittaja. Kuulemani mukaan firman johdolle on on tullut jo 1990 luvun puolivälissä ajatus esille (tai silloin ei ollut vielä firmaa, mutta ajatus oli...). Jos "uudessa tuotemallimaailmassa" mallinnetaan ovia, ikkunoita, seiniä ja ne tietävät itse mitä ovat, niin voidaan ohjelmallisesti tehdä tarkistuksia niiden oikeellisuudesta. Tämä lause on oma tulkintani, en tiedä, kuinka paljon heittääkö todellisuudesta.
Mutta pointti on se, että miten jollekin voi tulla tuollainen ajatus mieleen aikana, jolloin puhuttiin tasojen nimistä, viivojen väreistä ja muusta täysin turhasta.
2000 luvun alussa alkoi tulla toimivia tarkastusohjelmia - vain kunnolliset mallit puuttuivat. Taas softafirma on aikaansa edellä, sisällöntuottajat eivät pysty toimittamaan sellaisia tuotoksia, että ohjelmaa voisi fiksusti käyttää. On turha tehdä tarkastusraporttia siitä, että seinät eivät ole mallinnettu seinäobjekteina. Sen piti olla itsestäänselvyys.
Nykyaikana suunnittelutoimistot alkavat olla jo sillä tasolla, että Solibrista alkaa olla oikeasti hyötyä. Se on todellakin jotain muuta kuin IFC-viewer. Se on Checker.
Ja nyt sinne saadaan sisälle malleja, jotka on tehty tietomallintaen - ohjelman 10 vuotta vanhat ideat alkavat vihdoin toteutua.
Kunnes joku ostaa senkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)