Ajattelin informoida näin oman blogini kautta, että kansallisten tietomalliohjeiden päivitysprosessi etenee, eikä ole jäissä vaikka sellaistakin olen jostain kuullut.
Kyseessä on siis Senaatti kiinteistöjen ohjeistuksen päivitysprojekti vastaamaan viimeisinä vuosina saatuja käytännön oppeja ja kokemuksia.
Talotekniikanohjeistus (osa numero 4) kokee mielestäni kohtalaisen muutoksen - konkreettisempaan suuntaan.
Kantaa otetaan mm. siihen, että mikä olisi oltava tate-mallin tarkkuustaso ja tietosisältö toteutusvaiheessa. Valitettavasti tuota en osaa ihan konkreettisesti määritellä koska kuten tiedämme, kohteet ovat eriarvoisia. Elementtikerrostaloa ei voida tehdä samoilla ohjeilla kuin museoviraston suojelemaa arvokohdetta.
Luonnosvaiheessa otetaan kantaa mallinnuslaajuuteen, jonka voisi kiteyttää siihen, että: "Suunnitellaan ensin, mallinnetaan vasta sitten".
Luonnosvaiheessa tehdään tilavaraukset (arkkitehti mallintaa tilat, TATE-suunnittelija vaakasuuntaiset verkostot). Luonnoksissa tehdään perinteiset 2D-leikkauskuvat. Luonnoksissa tehdään palvelualuekaaviot.
Ja kaikista tärkein juttu: Laaditaan tavoitteet suunnittelulle. Mihin mallia käytetään? Mihin lämpötiloihin kesäaikainen jäähdytys eri tiloissa suunnitellaan? jne.jne.
Uusina asioina työpiirustustasolla nostetaan seuraavia asioita:
- "punakynäpiirustusten" mallintaminen, tuotetietojen päivitys
- Säätöpiirustusten tekeminen
- Sprinkleriverkostot tulee tehdä mallintaen ja käyttäen mallipohjaista laskentaa
Ja kun kaikki on kunnolla mallinettu ja laskettu, voidaan työmaalle toimittaa urakoitsijaa helpottavia asiakirjoja ja malleja. Säätöpöytäkirjat saadaan mallista, yhdistelmämallilla voidaan tehdä työnsuunnittelu.
Ym. kappaleesta tulikin mieleen: Urakoitsijat, kouluttautukaa yhdistelmämallien käyttäjiksi. Niistä on teille todellista hyötyä, kun malli on kunnossa. Ymmärrän täysin, että susimalli lentää roskikseen jos siihen ei voi luottaa, mutta kun me suunnittelijat opimme tekemään toimivia malleja, niin hyödyn korjaatte Te.
Lausuntoversiot ovat jakelussa projektin johtoryhmän jäsenille, mutta näppärimmät voivat ne kooklellakin löytää... tai sitten laittamalla minulle viestiä.
PS. Osa 9, tate-laskelmat kannattaa myös lukaista, jos jostain löytyy. Mukana uusia esimerkkejä valottamaan eri tate-laskentojen eroja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi, palautteen kautta saadaan eri näkökulmia