Reikäkuvat Part II

Jaahas, lopetataan tämä puiden halailu ja keskitytään tekniikkaan / softaan, niin elämä on helpompaa.

Kaikille lienee jo tullut selväksi mielipiteeni siitä, että nykysysteemillä kun tehdään "tietomallinnettuja" kohteita, niin niistä saadaan vain murto-osa mahdollisista hyödyistä irti

Syitä on useita - "osaava" rakennuttajakonsultti osaa hienosti pitää tilaajan puolia ja vaatia suunnittelijoilta suorituksia, joita ei ole tarjouspyynnössä mainittu. Ja taloudellinen lopputulos suunnittelijan puolelta tämän jälkeen on punainen.

Toisaalta, on myös hienoa löytää silloin tällöin tilaaja, joka tämän on tajunnut ja palauttanut rakennuttajakonsultin maanpinnalle.

No, se siitä, sainpa purettua negaationi jonnekin...

Asiaan; reikäkuvat:
- Olipa jälleen hieno huomata, että kun päivitetään tate-softa uuteen versioon, niin softatoimittajan päässä ollaan rukattu reikäkuvien tekoa koodilla hieman erilaiseksi jotta saadaan sählinki aikaiseksi kohteissa, joissa ollaan reikäkuvien teko aloitettu edellisellä ohjelmaversiolla.

Erään kohteen ongelmat eivät mene ihan suoraan ohjelmatoimittajan piikiin, mokattiin itsekin hieman, mutta opetti taas minulle sen, että oman pään anturit pitää olla todella valppaana kun softapäivityksiä tehdään. Kaikkeen ei voi varautua, mutta vaikka on lukenut uuden version ominaisuudet (sekä loistavaa palvelua ohejlmistotoimittajalta: myös tiedetyt bugit), niin aina välillä napsahtaa kirves omaan nilkkaan.

Tietomallipohjainen reikäkuvamenettely on erinomaisen loistava tapa toimia, kun:
a) softa toimii
b) TATE ja RAK suunnittelija tietävät, mitä tekevät
c) urakoitsija ei elä 1980-luvulla

Tällaisissa yhteistyöprojekteissa, joissa ollaan koodimielessä todella syvällä TATE-suunnitelijan sekä RAK-suunnittelijan softien sisällä, tulisi ko. softanvalmistajien testata ja informoida normaalia paremmin uusien ominaisuuksien vaikutukset "vanhoissa" projekteissa.

Yleensä softanteossa on helppoa, kun ei tarvitse ajatella historiaa. Kun pitää huomioida, mitä versioita on jo olemassa, niin peli vaikeutuu.

Tässä ko. tapauksessa päästiin takaisin bisnekseen parin päivän selvittelyn jälkeen. Me olimme päivittäneet Magicadin uuteen versioon, jolloin Teklan Hole Manager olisi myös pitänyt päivittää. Tästä ei ollut meillä eikä rakennesuunnittelijalla tietoa - tieto saatiin, kun molemmat kyselivät omalta ohjelmistotoimittajalta asiaa.

Hole Managerin päivitys ja se oli siinä. Ei vaikeaa, jos vain olisimme osanneet informoida konnaria asiasta.

Ja sitten tarinan opetus (eli mitä me mokasimme):
- AINA KUN TEHDÄÄN IFC EXPORT MAGICADIN REIKÄKUVA-DWG:STÄ, NIIN DWG TULEE TALLENTAA!
- JA SAMA JUTTU KAIKETI MYÖS NORMAALEISSA TASOKUVISSA, IFC EXPORTIN JÄLKEEN DWG TULEE TALLENTAA.

Ym. juttukin on looginen, kun ajattelee miten softa toimii.

Oltiin siis tehty ensimmäinen reikäkuvakierto hienosti, IFC ulos ja lähetys rakennesuunnittelijalle. Kun ensimmäinen ifc-export tehdään, niin magi tekee jokaiselle reikäobjektille GUIDin (Global Unique Identifier, yksilöllinen tunniste tässä universumissa...). Tämä guid menee siis IFC-tiedoston mukana reikäobjektilla sekä dwg-kuvaan reikäobjektille. No, jos dwg:tä ei tallenna, niin mistäs se softa voi seuraavalla kerralla tietää reikien guidit... ei mistään.

Kun tehtiin reikäkuvapäivitys (siirreltiin muutamia riekiä + pari uutta), ifc ulos ja konnarille, niin Tekla kertoo, etttä kaikki rei'ät on uusia (koska kaikki guidit ovat uusia).

Ymmärrettävästi rakennesuunnittelija ei ollut niin iloinen... 500 reikää pitäisi käydä läpi yksitellen, että mikä on niistä on muuttunut.

Eli ifc exportin jälkeen tallennus dwg:lle - guidit tallentuvat ja seuraavalle kerralla muuttumattomat reikävaraukset pysyvät samalla guidilla.

Ym. teoria pätenee myös tasokuville. Kun tehdään ensimmäinen ifc, niin tate-kamoille syntynee guidit. Ja kun tulevaisuudessa tehdään +/- listoja massaluetteloista, niin softathan vertailevat vain guideja.

Viikon kuva:
Tällainenkin bugi on "vanhoissa" (alkuvuosi 2012) versioissa - jos reikä on esim. 160mm halkaisijaltaan ja seinän syvyys on sama 160mm, niin joissakin tapauksissa reikävarausobjekti kääntyy Teklan päässä 90 astetta... ei oo helppoo.

(Kuva omalla luvalla. Ei ole kyselty rakennesuunnittelijalta. Älä haasta oikeuteen.. :)