Jälleen kerran allianssihanke, jossa osallistujat kehuvat toimintatapaa - sekä projektijohto että mallintavat henkilöt bigroomissa. Ja tekijät kertoivat rehellisesti myös sen, että tämä toimintatapa ei synny itsestään - siihen pitää panostaa resursseja sekä tilaajan että palveluntuottajan toimesta.
Mutta lopputulos on vaivan arvoinen, avioliittohan vaatii työtä:
Kuulimme vakuuttavan esityksen siitä, miten liian pienen budjetinkin jälkeen saadaan puristettua vielä muutamia miljoonia pois hankkeen kustannuksista. Selviä innovaatioita hankkeen aikana, jälkikäteen kuultuna "helpoilla" ideoilla. Ihan varmaan eivät ole olleet helppoja itse tekijöille, he ovat edelleen suuren paineen alla rakentamisteknisesti sekä poliittisesti. Paikka, jossa tarvitaan todellista johtajuutta ja organisointikykyä.
Muutama esimerkki innovaatioista, jotka tulivat esiin siinä vaiheessa, kun lyötiin riittävä määrä viisaita päitä yhteen:
- Tunnelin sisäänmenoaukon siirto muutamia metrejä pidemmäksi -> olemassa olevan liikennejärjestelyjen säilyttäminen nykyisellään, ei "tietyömaata" vilkkaassa risteyksessä.
- Olemassaolevan infran käyttö -> sisäänmeno tunneliin "Nääshallin" kautta. Mahdollisuus tehdä tunnelia myös keskeltä, ei vilkkaan tieliikenteen / junaradan katkoa.
jne. jne.
Muita oppeja reissusta oli se, että kaupungin lupaviranomaisten kanssa yhteistyö toimii loistavasti. Kun yhteistyökumppaneina on Liikennevirasto ja pääurakoitsija Lemminkäinen, niin lupa-asioiden käsittelyyn on käytössä sellainen voima, että asioiden läpimenoa voidaan todella edesauttaa sellaisissakin asioissa, joissa normaalitapauksissa olisi kuulemma voinut luovuttaa heti.
Oli mukavaa nähdä samantyyppistä Bigroom -toimintaa Suomessa kuin jenkeissäkin. Oranssitakkisia kavereita kypärä päässä istumassa kulahtaneen villapaitakaverin vieressä ja molemmat sohii näyttöä minkä ehtivät - ratkaisevat jotain asiaa yhdessä.
Toinen mielenkiintoinen asia oli se, että henkilöt jotka olivat bigroomissa, olivat henkisesti töissä "Rantatunnelissa". Eivät siis omissa firmoissaan, vaan olivat perustaneet korviensakin väliin "virtuaalisen yrityksen" perusajatuksen.
Minut yllätti se, että Bigroomissa oli tilaa sen verran kuin tällaisessa tilassa kuuluu ollakin. Avokonttoria tottakai - ihan mukavat tilat verrattuna moneen kulahtaneeseen, normaaliin toimistoon.
Tekniikkaa oli riittävästi, mutta aika vähän seinillä oli kuvia siitä, miten projekti etenee jne. Tai sitten ne ovat lähiverkossa, kuka nyt enää paperille jotain tulostaisi (jenkit tulostavat, jotta turistit näkevät miten KPI tai RFI -tilastot etenevät... joskin heilläkin on uusin tieto ohjelmissa, eikä päivitettynä seinille. Sanoivat, että "Nuo ovat vierailijoita varten...").
Lisäksi oli hienoa kuulla, että ei ole rajoitteita sille, että suunnittelijat tekisivät bigroomissa muitakin projekteja kuin Rantatunnelia. Tämä on erittäin tärkeä asia talotekniikkasuunnittelijoille - varsinkin sähkölle jopa pakollisuus. Suunnittelu ei ole sitä, että kaikilla olisi yhdellä hetkellä 100% työllisyys yhden projektin kanssa. Joku suunnitteleva mallintaja voi tehdä yhtä kohdetta parin viikon verran, mutta heillä on muitakin velvollisuuksia - esimerkiksi hoitaa niitä työmaita, joita he suunnittelivat vuosi sitten. On epärealistista olettaa, että jokainen henkilö voitaisiin sitoa täysin yhden projektin armoille pitkäksi ajaksi.
Tämä koskee kaikilla suunnittelualoilla varsinkin projektinvetäjätasoisia henkilöitä. Pitää olla mahdollisuus hoitaa myös muita asioita joku osa ajankäytöstä. 70-100% ajankäyttö ~vuoden projektissa on täysi mahdottomuus niille henkilöille, jotka vetävät projekteja. Tai sitten, jos tilaaja tuon maksaa, niin vuoden päästä tästä tiedosta voi olla järjestettävissä aikarako, jossa voi sitoutua yhteen projektiin tuolla aktiviteettiprosentilla. On epäreilua muita tilaajia kohtaan sitouttaa henkilöä yhteen projektiin.
Rantatunnelin vetäjien mukaan ei ole ongelmaa siinä, että henkilö istuu bigroomissa, ja tekee päivässä esim. 20% Rantatunnelin töitä sekä 80% muita. Pääasia on se, että hän on käytettävissä jos joku muu henkilö bigroomissa tarvitsee häneltä tietoa - tiedon paikalla oleminen ja saaminen heti vähentää sähköpostien ja puheluiden määrää reilusti.
Tämän lisäksi saavutetaan yhteisymmärrys siitä, miten jonkun asian kanssa edetään. Kaikkihan tietää sen, miten sähköpostit aiheuttavat joskus vain suurempaa sekamelskaa.
Avoimuus oli jälleen ihan toiselta planeetalta, kuin mihin ollaan normaaliprojekteissa totuttu. Kun kyselin projektijohdolta lupaa kirjoittaa reissusta + julkaista kuvia blogissa, niin vastaus oli "Tottakai, ei ongelmia". Yleensä näiden asioiden hoitaminen on hieman vaikeampaa...
Kyllä ainakin minä olen täysin myyty tällaiseen toimintatapaan. Jos olisin rakentamisen tilaaja, en harkitsisi nanosekuntiakaan muunlaista urakkamuotoa.
Tai tietenkin, jos tavoitteeni olisi tapella ja saada lopputulos jota en halunnut, niin tekisin kuten olen ennenkin tehnyt.
.
Viikon kuva:
Muutaman sadantonnin kustannussäästö fläppitaululla - ajatus siitä, että louhitaan tunnelia suuremmaksi ei ehkä heti tuo sitä mielleyhtymää, että kokonaiskustannukset pienenevät.
Kyllä nämä tilat työmaakoppiinkin saa, mutta jos sattuu olemaan työmaan vieressä vapaata toimistotilaa, niin kyllä se on voittajavaihtoehto... keittiönurkkaus ja wc-tilat tarvitaan jokatapauksessa. Ja kunnon ilmanvaihto + jäähdytys. Vaikutti siltä, että Rantatunnelin bigroomiin oli tehtu IV-saneeraus. Uusi, pyörivällä LTO:lla oleva kone kävi eräässä toimistotilan nurkassa.
Tässä neukkarissa on kahden ison näytön videoneuvotteluvarustus.
Ja oma huomio: Tuolit ehdottomasti pyörillä olevia, kuvissa näkyvät tuolit olivat erinomaisia. Jopa minun kokoiselle ylisuurelle erikoiskuljetukselle.
Ison keskitilan tilannealueen pöydät myös pyörille, jotta se muuuntautuu tarpeeseen sopivaksi palaverin luonteen mukaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro mielipiteesi, palautteen kautta saadaan eri näkökulmia