Tässä tuloksia:
---
Kyselytutkimustulokset ”TATE –tietomallien
suunnittelumenetelmien kehittäminen ja mallien käyttö työmaalla”.
Kyselytutkimukseni sulkeutui virallisesti
31.1.2017 vastaajamäärän ollessa 42 vastausta. Vastauksista eroteltuna tästä
porukasta 11 vastaajaa on yksiselitteisesti työmaaorganisaatioista ja 31
vastaajaa edusti erilaisia suunnittelu –tai ylläpitotehtäviä. Mielenkiintoista
kyselyn tuloksista oli havaita, että niin suunnittelijoidenkin kuin työmaaväen
näkemykset eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Tässä kirjoituksessa on
lyhyt katsaus kyselyn tuloksiin. Tarkempi analysointi jää luettavaksi
opinnäytteestä, joka valmistunee kesän aikana. Kiitos vielä kaikille
vastaajille.
Kyselututkimuksen vastausten perusteella Talotekniikan tietomalleja käytetään
niin suunnittelijoiden kuin työmaaväen osalta suunnittelun ja
havainnollistamisen apuna, tormäsystarkasteluiden tuottamiseen, sekä kustannuslaskentaan.
Näiden lisäksi suunnittelijat käyttävät malleja Energiasimulointien
tuottamiseen, yhteensovittamiseen, markkinointiaineistojen tuottamiseen,
auditointiin sekä tekniseen verkostolaskentaan. Työmaalla malleja käytetään
puolestaan asennustöiden suunnitteluun ja etenemisen seurantaan, töiden
ennakointiin, laadunvarmistukseen, suunnittelunohjaukseen ja valvontaan.
Kun kysyin vastaajilta mitä malleista heidän mielestään mahdollisesti
tällä hetkellä uupuu, moni vastaaja korosti suojaetäisyyksien, tilavarausten,
haalaus-ja huoltoreittien ja kannakkeiden puutteellista huomioimista tai
malleista puuttumista. Vastauksista korostui myös eristysten puutteellinen
mallinnus, joka ymmärrettävästi aiheuttaa ongelmia mm. kustannus –ja
massalaskennassa. Laskentaan kuin tuotteiden (jopa väärien) käyttöön liittyen
toivottiin LVI-numeroita liitettäväksi talotekniikkakomponentteihin. Vaatimusmallin
käyttöä toivottiin, uskoakseni monestakin syystä koska tämän mukana siirtyy
tilatiedon lisäksi mm. talotekniset mitoitusperusteet. Edellä mainittuihin
löytyi komppaajia niin suunnittelijoiden kuin työmaan puolelta.
Suunnittelijoiden joukosta nousi esiin em. lisäksi kappaleiden massatietojen
puuttuminen. Tässä vaiheessa myönnän, että kaiken kiteyttävä vastaus oli
kuitenkin ”asentajan käsi”.
Kyselyni yksi keskeisimmistä kysymyksistä oli kartoittaa vastaajien
näkemyksiä siitä, pitäisikö malleista tarkastaa muutakin kuin pelkkää
komponenttitörmäilyä? Mallien muu varsinainen tarkastaminen on tällä hetkellä
lapsen kengissä ja käytännössä manuaalista työtä joka tehdään surffaamalla
mallissa. Eikö olisi hienoa, kun voisit nappia painamalla saada ilmoituksen
esimerkiksi kaikista komponenteista jotka osuvat komponentille määrätyn
huoltotilan alueelle? Tai vaikkapa tarkastaa, että palohyllyjen yläpuolella k.o
kerroksessa ei ole muuta tekniikkaa? Tai tarkastella, että vaatimusmalli
vastaisi suunniteltua – ilman manuaalista työtä? Samaa periaatetta voi
toteuttaa myös siihen, että tarkastetaan esim. että tietynlaisilla
komponenteilla on määrätty tietosisältö – tätä voisikin sitten soveltaa aika
laajalla spektrillä.
Ilokseni pystyin toteamaan, että lähes kaikki vastaajat toivat oman
näkemyksensä esiin korostaen nimenomaan asennettavuuden ja huolto –ja haalausreittien,
suojaetäisyyksien ja mitoitusarvojen tarkastamista.
Seuraavaa diagrammia tutkiessa täytyy korostaa, että ”Ei” vastaajat olivat
kaikki suunnittelijapuolen edustajia, jotka korostivat pääasiassa
kustannuspuolta. Urakoitsijoiden edustajista kaikki vastaajat olivat sitä
mieltä, että yhteisesti sovitun aikataulun puitteissa suunnittelijan
läsnäolosta olisi suuri hyöty ja se parantaisi mm. aliurakoitsijoiden kynnystä
lähestyä suunnittelijaa pienemmissäkin asioissa. Hyvänä puolena pidettiin myös
sitä, että asioiden selvittäminen nopeutuu ja että suunnittelija voisi samalla
ylläpitää ns. ”as built” mallia, jolloin suunnitelmat vastaisivat lähes
reaaliaikaisesti asennettua.
Massalistojen käyttö urakkalaskennan apuna
jakaa mielipiteitä. MagiCAD:sta tai mallista tuotetun massalistan juridista
pätevyyttä ja sitovuutta kyseenalaistetaan, jonka vuoksi osa vastaajista näkee
massalistan käytön enemmänkin suuntaa-antavana ja harkinnanvaraisena. Eräs LVI
–ryhmänjohtaja osaa sanoa, että kertyneellä näppituntumalla putkipuolen listat
ovat 60% ja IV 90% oikeassa. Putkipuolella ongelmia teettää
suunnitteluohjelmiston kyky luokitella komponentteja jolloin listojen
ulkopuolelle jää komponenttityypit kuten kaulus. Ohjelma ei myöskään tee eroja
T-kappaleiden ja istutusten välillä, eikä erottele laippatyyppejä.
Massalistojen käyttöä pystyy kuitenkin
näkemykseni mukaan laajentamaan pelkän komponenttilaskennan ulkopuolelle,
vaikka sekin olisi syytä saada kuntoon. MagiCAD Bill of Materials ja Magi
Export mahdollistavat hyvin yksilöllisen komponenttijaon luomisen mm.
arvokkaammille verkostolaitteille. Saman pystyy tekemään IFC:stä esim. Solibri
Model Checkerissä, jossa toiminto on sikäli parempi, että komponentilta
löytyessä tarvittavat tiedot Solibri osaa ryhmitellä samat komponentit samalle
riville. MagiCAD ei osaa.
Kyselytutkimuksesta heränneitä kommentteja voi
laittaa sähköpostitse.
Johanna Lankinen
LVI-Projektipäällikkö
Granlund Oy
johanna.lankinen (at) granlund.fi
--EOF--
Bloginpitäjän huomio kohdistuu teemaan "Suunnittelija työmaalle". Suunnittelijan kohdalla asia tyrmätään ymmärrettävästi siksi, että sitä ei ole tilattu suunnittelusopimuksessa. Urakoitsija kuitenkin haluaisi saada tukea tietomallin tulkinnassa.
Mitä jos tilaaja tilaisi työmaavaiheessa nuoren, SKOL 04-05 luokan suunnittelijan työmaalle vaikkapa yhden päivän ajaksi / viikko?
Kokemuksesta tiedän, että tästä hyötyvät kaikki:
- Urakoitsija saa henkilön, joka osaa kaivaa mallista tietoja
- Urakoitsija saa heti vastauksen muutosehdotuksiin. Järjestelmien toimivuuden ja yhteensovittamisen kokonaiskuva on paremmin hallussa suunnittelijalla kuin urakoitsijalla.
- Tilaaja saa suunnitelman mukaisen asennuksen + as-built tason mallin koska sitä päivitetään yhdessä urakoitsijan kanssa. Ei enää "punakyniä".
- Nuori suunnittelija saa mielettömän mahdollisuuden olla työmaalla ja oppia miten sitä johdetaan. Mitä asentaja ajattelee, mitkä asiat ovat tärkeitä asennuksen kannalta. Seuraava kohde, jonka suunnittelija tekee, on varmasti asennettavuudeltaan parempi.
Tilaajat; miljoonahankkeessa 10.000e ei voi olla paljon.
teroj
