Muutaman kerran olen törmännyt siihen ongelmaan, että tilaaja luulee saavansa visualisointeja, kun tilaa tietomallisuunnittelua.
Toivon tällä kirjoituksella puhkaisevan tämänkin illuusion:
- Tietomalli ei ole visualisointi
- Visualisointi on sen tekijänsä näkemys kohteesta
- Visualisoinnilla tuotetaan mielikuvia tulevasta kohteesta
- Huono visualisointi aiheuttaa ongelmia rakennuksen vastaanoton yhteydessä
- Yleensä visualisointi tehdään erittäin vajavaisin lähtötiedoin
Nyt voitaisiin saivarrella siitä, että onko se Solibrin / Naviksen tms. näkymä visualisointi? Minun mielestä on. Joskin sitä pystyy katselemaan vain teknisessä mielessä. Tilojen käyttäjälle sitä ei kannata tyrkyttää.
Kun tehdään visualisointi loppukäyttäjää tai tilaajaa varten, tulee sen sisältö olla edes vähän todellisuuteen viittaava. Katoilla tulisi olla ulospuhallushajoittajia, seinillä raitisilmasäleikköjä. sisäkuvissa iv-päätelaitteita, pattereita, tarkastusluukkuja, sähköpistokkeita, kytkimiä, termostaatteja ja palonilmaisimia. Kaikkia niitä tarvikkeita, mitä oikeasta rakennuksesta loppujenlopuksi kuitenkun löytyy.
Ei se riitä, että on Aallon suunnittelemat tuolit ja flättiscreeni seinällä jossa asiakkaan logo. Kokonaisuus pitää olla hallinnassa, kun asiakkaalle esitetään, mitä he tulevat saamaan.
Ymmärrän, että Hesarin sivuille päätyy arkkitehdin luonnoksia, jossa on vasta massoitteluvaiheen malleja ympätty ympäristöönsä. Tuohan on markkinointia - alkuvaiheen suunnittelua ja ihmettelyä. Mutta joku voi ihan oikeasti luulla, että HIFK saa Hesarissa olevan mallinnuksen mukaisen jääkiekkoareenan käyttöönsä. Niitä kuvia pitää osata lukea - ja kaikilla ei ole valitettavaati lukutaitoa.
Teknisten visualisointien käyttö on hämmästyttävän vähäistä vaikeissakin kohteissa. Teknisellä visulla tarkoitan mallinnusta, jossa on TATE-romut mukana arkkitehdin luomassa ympäristössä. Siis se kokonaisuus, jonka kanssa käyttäjä joutuu elämään rakennuksen luovutuksen jälkeen.
Tälläiset visualisoinnit syntyvät, kun ARK ja TATE lyövät viisaat päänsä yhteen ja kunnioittavat toistensa tekemistä. On erittain helppoa tehdä tietomallisuunnittelua "yhteistyössä" kuitenkaan oikeasti ymmärtämättä, mitä ollaan tekemässä.
Visualisoinnit helpottavat tätä tilannetta sekä suunnittelijoiden kenttätasolla että käyttäjän näkökulmasta. Saadaan ENNEN tietomallinnuksen aloittamista lähes fotorealistinen kuva siitä, mitä pitäisi suunnitella.
Luit oikein. Ennen kun ollaan aloitettu tietomallinnus (=rakennuksen kokonaisvaltainen suunnittelu tietomallin avulla), tulee käytössä olla sovittujen alueiden visualisoinnit.
Ne visut on kenties tehty tietomallipohjaisilla sovelluksilla, mutta niillä ei ole mitään tekemistä tietomallinnuksen kanssa - ne ovat kivoja 3D-kuvia. Ja se on ihan OK, ne palvelevat juuri sitä käyttötarkoitusta mitä niille on asetettu.
Viikon kuva:
Kerrostalon pesuhuoneen LVI-painotteinen näkymä putkiremontin jälkeen
(tai siis ennen sitä tehty visu, jonka perusteella tehty tietomallinnus + käyttäjähyväksyntä).
Softat: AutoCAD Architecture, MagiCAD, 3ds max
Viikon kuva 2
Saneerauskohteen laboratoriorakennus. Huomioi, että suunnittelut kaapit eivät mahdu palkiston alle.
Sähköpistokkeet ja hanat paikoissa, jotka käyttäjä on hyväksynyt (ei muuten ollut ekassa visussa oikeissa paikoissa...)
Ym. kuvien hinta about 1.500e. Kun tulee samasta paikasta useita kuvia, niin menee lisää "vain" rendauskulut. Suomeksi: yhden kuvan teko kallista, 10kpl samasta tilasta otetut kuvat suhteessa halvempaa. Normaalisti alkuvaiheen visukuluja menee 5.000 - 15.000e, riippuen lähtötietojen epämääräisyydestä.
perjantai 23. marraskuuta 2012
lauantai 17. marraskuuta 2012
Vieraskynä: Antti Pekkala, rakennesuunnittelu
Tästä lähtee jälleen, Antilla on pitkä historia tietomallipohjaisesta rakennesuunnittelusta ja sen kehittämisestä A-insinöörien palveluksessa
teroj
---
Tero kyseli yksi päivä, että löytyykö minulta runosuonta blogikirjoitukseen. Kirjailijaa tuskin tulee enää mutta täytyy miestä kyllä auttaa nyt mäessä kun aiheita kaipaa. Minun mielestä olisi hyvä, että Teron loistavaan blogiin saataisiin keskustelua myösi muiden suunnittelijoiden ja ohjelmistojen tekijöiden suunnista.
Tero kirjoitteli jokin aika sitten reikäobjekteista ja niiden GUIDeista (Globally Unique Identifier), joka on hyvä esimerkki siitä että homma voi mennä vaikeaksi yksinkertaisen asian takia. Minäkin olen näihin ongelmiin viime päivinä törmännyt Teron kanssa olevassa yhteisessä projektissa.
Projektissa 3D-reikäkuvakierto etenee kuitenkin kohtuullisen hyvin tällä hetkellä. Teklasta saimme viimeksi tänään (14.11.2012) uuden version työkalusta ja nyt putkipostikin näkyy IFC-tiedoston tässä projektissa. Parannusta siis edelliseen projektin osalta. Siinä putkiposti oli 3d dwg-muodossa ja huono sitä on Solibriin tuoda...
Projektissa huomattiin myös, että työkaluista tulee olla oikeat versiot ja ohjelmiston luomat GUIDit tulee olla ja pysyä samana jotta meidän käyttämät ohjelmat voivat keskustella tiedon muuttuessa.
En tiedä mikä oli syynä että vielä toissa viikolla, kun TATE:n IFC:n mukana revisiotieto ei meillä toiminut, Teklassa samoilla tiedostoilla toimi....mutta saimme tähän onneksi korjauksen aika nopeasti.
Pienestä voi olla homma usein kiinni. Vaikka me suunnittelijat näpytämme hiirtä heilutellen päivät pitkät tietoa tietokoneen ja ohjelmien syövereihin taustalla on kuitenkin se fakta, että joka ikinen tieto pitää tallentaa tiettyyn paikkaan, jotta se on uudelleen käytettävissä. Tiedolle pitää myös jokaisen ohjelman koodissa ja käyttöliittymässä kertoa mm. mihin se tallennetaan.
Onko tieto tekstiä, kokonaisluku, desimaaliluku, onko desimaalierotin piste vai pilkku, jne jne. Koodareillehan niin jokapäiväinen asia kuin päivämäärä on haaste, joka pitää joka ohjelmassa osata ottaa huomioon. Käyttäjä voi naputella sen niin monella tavalla.
Sama asia tiedon tallentamisesta koskee myös tietomalleja. Niissä on mahdottomasti tietoa, mutta se pitää osata sinne syöttää oikein ja tiedon hakijan pitää tietää mistä tietoa hakee. Tietoa rakennesuunnittelijan mallista haetaan mm. piirustukseen, luetteloihin ja myös IFC-tiedostoihin.
Betonielementtiteollisuus käynnisti 2011 BEC2012-projektin, jossa tarkoituksena oli kehittää 3D-suunnittelua, tietomallinnusta ja tiedonsiirtoa yhdessä rakennesuunnittelijoiden ja Teklan kanssa. Mukana projektissa on seitsemän suunnittelutoimistoa, joilla työkaluna on Tekla Structures. Jotta rakennesuunnittelijoiden malleista elementtitehtaita kiinnostava tieto on helposti saatavilla mallien tulee olla tietyllä tavalla tehtyjä ja niissä oleva tieto tulee olla yhteisesti sovitussa paikassa.
Jotta tähän päästään tulee olla ohje, jonka mukaan toimitaan. Tero Kautto teki hienoa työtä ja kirjoitti ohjeen, jossa on pelisääntöjä mallintajille ja tiedonkäyttäjille. Esimerkinä ohjeessa on, että kerrottu elementin Tuoteryhmä-tieto on muuttujassa PRODUCT_GROUP. Ei tuotakaan tietoa muuten voi noin vaan löytää. Ja jotta elementin tarvikkeista saadaan luetteloon oikeat mitat ja yksiköt, tulee ne mallintaa tietyllä tavalla, tästä myös ohjeessa pelisäännöt.
Tällä hetkellä projektin suunnittelutoimistot ovat ottamassa ohjeita ja projektin tuotoksena syntyneitä luetteloita, tarvikeluetteloita ja muuta aineistoa käyttöön projekteissaan. Tuo aineisto on mielestäni hyvä pohja jatkokehitykselle siihen että rakennesuunnittelijoiden mallien käyttö edistyisi.
Tällä hetkellähän rakennesuunnittelijat tekevät vieläkin paljon työtä siinä, että tietomallin tieto saadaan väännettyä 2D-muotoon paperille. Suunnittelijat keskustelevat mallien kanssa aika hyvin mutta sen jälkeen homma lässähtää valittavasti aika usein...
BEC2012-Elementtisuunnittelun mallinnusohje löytyy
http://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/suunnitteluprosessi/mallintava-suunnittelu
-AnttiP
teroj
---
Tero kyseli yksi päivä, että löytyykö minulta runosuonta blogikirjoitukseen. Kirjailijaa tuskin tulee enää mutta täytyy miestä kyllä auttaa nyt mäessä kun aiheita kaipaa. Minun mielestä olisi hyvä, että Teron loistavaan blogiin saataisiin keskustelua myösi muiden suunnittelijoiden ja ohjelmistojen tekijöiden suunnista.
Tero kirjoitteli jokin aika sitten reikäobjekteista ja niiden GUIDeista (Globally Unique Identifier), joka on hyvä esimerkki siitä että homma voi mennä vaikeaksi yksinkertaisen asian takia. Minäkin olen näihin ongelmiin viime päivinä törmännyt Teron kanssa olevassa yhteisessä projektissa.
Projektissa 3D-reikäkuvakierto etenee kuitenkin kohtuullisen hyvin tällä hetkellä. Teklasta saimme viimeksi tänään (14.11.2012) uuden version työkalusta ja nyt putkipostikin näkyy IFC-tiedoston tässä projektissa. Parannusta siis edelliseen projektin osalta. Siinä putkiposti oli 3d dwg-muodossa ja huono sitä on Solibriin tuoda...
Projektissa huomattiin myös, että työkaluista tulee olla oikeat versiot ja ohjelmiston luomat GUIDit tulee olla ja pysyä samana jotta meidän käyttämät ohjelmat voivat keskustella tiedon muuttuessa.
En tiedä mikä oli syynä että vielä toissa viikolla, kun TATE:n IFC:n mukana revisiotieto ei meillä toiminut, Teklassa samoilla tiedostoilla toimi....mutta saimme tähän onneksi korjauksen aika nopeasti.
Pienestä voi olla homma usein kiinni. Vaikka me suunnittelijat näpytämme hiirtä heilutellen päivät pitkät tietoa tietokoneen ja ohjelmien syövereihin taustalla on kuitenkin se fakta, että joka ikinen tieto pitää tallentaa tiettyyn paikkaan, jotta se on uudelleen käytettävissä. Tiedolle pitää myös jokaisen ohjelman koodissa ja käyttöliittymässä kertoa mm. mihin se tallennetaan.
Onko tieto tekstiä, kokonaisluku, desimaaliluku, onko desimaalierotin piste vai pilkku, jne jne. Koodareillehan niin jokapäiväinen asia kuin päivämäärä on haaste, joka pitää joka ohjelmassa osata ottaa huomioon. Käyttäjä voi naputella sen niin monella tavalla.
Sama asia tiedon tallentamisesta koskee myös tietomalleja. Niissä on mahdottomasti tietoa, mutta se pitää osata sinne syöttää oikein ja tiedon hakijan pitää tietää mistä tietoa hakee. Tietoa rakennesuunnittelijan mallista haetaan mm. piirustukseen, luetteloihin ja myös IFC-tiedostoihin.
Betonielementtiteollisuus käynnisti 2011 BEC2012-projektin, jossa tarkoituksena oli kehittää 3D-suunnittelua, tietomallinnusta ja tiedonsiirtoa yhdessä rakennesuunnittelijoiden ja Teklan kanssa. Mukana projektissa on seitsemän suunnittelutoimistoa, joilla työkaluna on Tekla Structures. Jotta rakennesuunnittelijoiden malleista elementtitehtaita kiinnostava tieto on helposti saatavilla mallien tulee olla tietyllä tavalla tehtyjä ja niissä oleva tieto tulee olla yhteisesti sovitussa paikassa.
Jotta tähän päästään tulee olla ohje, jonka mukaan toimitaan. Tero Kautto teki hienoa työtä ja kirjoitti ohjeen, jossa on pelisääntöjä mallintajille ja tiedonkäyttäjille. Esimerkinä ohjeessa on, että kerrottu elementin Tuoteryhmä-tieto on muuttujassa PRODUCT_GROUP. Ei tuotakaan tietoa muuten voi noin vaan löytää. Ja jotta elementin tarvikkeista saadaan luetteloon oikeat mitat ja yksiköt, tulee ne mallintaa tietyllä tavalla, tästä myös ohjeessa pelisäännöt.
Tällä hetkellä projektin suunnittelutoimistot ovat ottamassa ohjeita ja projektin tuotoksena syntyneitä luetteloita, tarvikeluetteloita ja muuta aineistoa käyttöön projekteissaan. Tuo aineisto on mielestäni hyvä pohja jatkokehitykselle siihen että rakennesuunnittelijoiden mallien käyttö edistyisi.
Tällä hetkellähän rakennesuunnittelijat tekevät vieläkin paljon työtä siinä, että tietomallin tieto saadaan väännettyä 2D-muotoon paperille. Suunnittelijat keskustelevat mallien kanssa aika hyvin mutta sen jälkeen homma lässähtää valittavasti aika usein...
BEC2012-Elementtisuunnittelun mallinnusohje löytyy
http://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/suunnitteluprosessi/mallintava-suunnittelu
-AnttiP
perjantai 9. marraskuuta 2012
Aiheita...?
Nyt alkaa aloittelevan blogistin aiheet loppua.
Ei jaksa enää kertoa samoja asioita uudelleen, ei viitsi kirjoitella puiden halailuista jne. miten meidän tulisi toimia yhteistyössä toistemme kanssa.
Miten olisi, jos ehdottelisitte aiheita?
Kaverit jo kyselivät, että missä on uudet kirjoitukset.
Niitä kyllä olisi, mutta:
a) menee liian lähelle omia työjuttuja, ei voi kaikkea kertoa
b) on NDA kirjoitettuna
c) helvetin pitkiä päiviä on viimeaikoina ollut...
Tilastoista sen verran, että about 800 hittiä tähän blogiin tulee kuukaudessa, eli tuosta otannosta varmaan jollakulla voisi olla joku aiheentynkäkin olemassa...
Aiheita siis tähän Blogiin vastauksena tai tero (aaa) jarvinen.org
Ja jos joku haluaa osallistua talkoisiin, niin lontoonkielenkääntöä tarvittaisiin. Useista lähteistä on sanottu, että jos nämä olisivat englanniksi, niin maailma pelastuisi. Valitettavast englanninkieli on minulla sellaista semitasoa, että en kehtaa sitä virallisesti jakaa (nimimerkillä, lukekaapa YTV2012 osa 4 englanninkeilinen versio... siis finglish versio, http://www.en.buildingsmart.kotisivukone.com/3)
Ei jaksa enää kertoa samoja asioita uudelleen, ei viitsi kirjoitella puiden halailuista jne. miten meidän tulisi toimia yhteistyössä toistemme kanssa.
Miten olisi, jos ehdottelisitte aiheita?
Kaverit jo kyselivät, että missä on uudet kirjoitukset.
Niitä kyllä olisi, mutta:
a) menee liian lähelle omia työjuttuja, ei voi kaikkea kertoa
b) on NDA kirjoitettuna
c) helvetin pitkiä päiviä on viimeaikoina ollut...
Tilastoista sen verran, että about 800 hittiä tähän blogiin tulee kuukaudessa, eli tuosta otannosta varmaan jollakulla voisi olla joku aiheentynkäkin olemassa...
Aiheita siis tähän Blogiin vastauksena tai tero (aaa) jarvinen.org
Ja jos joku haluaa osallistua talkoisiin, niin lontoonkielenkääntöä tarvittaisiin. Useista lähteistä on sanottu, että jos nämä olisivat englanniksi, niin maailma pelastuisi. Valitettavast englanninkieli on minulla sellaista semitasoa, että en kehtaa sitä virallisesti jakaa (nimimerkillä, lukekaapa YTV2012 osa 4 englanninkeilinen versio... siis finglish versio, http://www.en.buildingsmart.kotisivukone.com/3)
maanantai 5. marraskuuta 2012
Trimble osti Vicon
Jaahas, taas meni yhden hyvän softafirman logo uusiksi:
http://www.trimble.com/news/release.aspx?id=110212a
Tai siis logoon lisää ainakin "A Trimble Company"...
Jotenkin minä kannustan tuota Trimblen hyökkäävyyttä - olisiko meillä tässä vihdoinkin todellinen vastavoima eräälle toiselle markkinoita hallitsevalle cad-softalle.
http://www.trimble.com/news/release.aspx?id=110212a
Tai siis logoon lisää ainakin "A Trimble Company"...
Jotenkin minä kannustan tuota Trimblen hyökkäävyyttä - olisiko meillä tässä vihdoinkin todellinen vastavoima eräälle toiselle markkinoita hallitsevalle cad-softalle.
perjantai 12. lokakuuta 2012
CAVE on keksitty jälleen
Tästä löytyy hieno esimerkki siitä, miten toimittajaa viedään kuin pässiä narussa:
http://yle.fi/uutiset/virtuaaliseina_mullistaa_rakennussuunnitelun/6331357
Ote ym. sivuista:
"Virtuaaliseinä mullistaa rakennussuunnitelun
Laboratorion virtuaaliseinä auttaa uudenlaista rakennusten suunnittelua"
Jotenkin muistelen vuosituhannen vaihteessa seisoskeelleni hieman vastaavanoloisessa tilassa täällä:
http://www.tml.tkk.fi/Research/EVE/historia.html
YLEn jutun sisältö on ihan OK ja on hienoa, että tekniikan kehittyessä ja halventuessa tuollaisia tiloja tulee lisää käyttöön, esim. näin: http://www.youtube.com/watch?v=VBIEDtF1M-k Seinäjoella päästiin "kokemaan" sairaalatiloja.
Ei muuta kun kauppaan ostamaan virtuaalilaseja, niin ei tarvita isoja tiloja 3d-kokemuksen saamiseksi:
http://www.sony.co.uk/hub/personal-3d-viewer
Viikon kuvat:
Virtuaalista ihmettelyä...
http://yle.fi/uutiset/virtuaaliseina_mullistaa_rakennussuunnitelun/6331357
Ote ym. sivuista:
"Virtuaaliseinä mullistaa rakennussuunnitelun
Laboratorion virtuaaliseinä auttaa uudenlaista rakennusten suunnittelua"
Jotenkin muistelen vuosituhannen vaihteessa seisoskeelleni hieman vastaavanoloisessa tilassa täällä:
http://www.tml.tkk.fi/Research/EVE/historia.html
YLEn jutun sisältö on ihan OK ja on hienoa, että tekniikan kehittyessä ja halventuessa tuollaisia tiloja tulee lisää käyttöön, esim. näin: http://www.youtube.com/watch?v=VBIEDtF1M-k Seinäjoella päästiin "kokemaan" sairaalatiloja.
Ei muuta kun kauppaan ostamaan virtuaalilaseja, niin ei tarvita isoja tiloja 3d-kokemuksen saamiseksi:
http://www.sony.co.uk/hub/personal-3d-viewer
Viikon kuvat:
Virtuaalista ihmettelyä...
lauantai 29. syyskuuta 2012
Reikäkuvat Part II
Jaahas, lopetataan tämä puiden halailu ja keskitytään tekniikkaan / softaan, niin elämä on helpompaa.
Kaikille lienee jo tullut selväksi mielipiteeni siitä, että nykysysteemillä kun tehdään "tietomallinnettuja" kohteita, niin niistä saadaan vain murto-osa mahdollisista hyödyistä irti
Syitä on useita - "osaava" rakennuttajakonsultti osaa hienosti pitää tilaajan puolia ja vaatia suunnittelijoilta suorituksia, joita ei ole tarjouspyynnössä mainittu. Ja taloudellinen lopputulos suunnittelijan puolelta tämän jälkeen on punainen.
Toisaalta, on myös hienoa löytää silloin tällöin tilaaja, joka tämän on tajunnut ja palauttanut rakennuttajakonsultin maanpinnalle.
No, se siitä, sainpa purettua negaationi jonnekin...
Asiaan; reikäkuvat:
- Olipa jälleen hieno huomata, että kun päivitetään tate-softa uuteen versioon, niin softatoimittajan päässä ollaan rukattu reikäkuvien tekoa koodilla hieman erilaiseksi jotta saadaan sählinki aikaiseksi kohteissa, joissa ollaan reikäkuvien teko aloitettu edellisellä ohjelmaversiolla.
Erään kohteen ongelmat eivät mene ihan suoraan ohjelmatoimittajan piikiin, mokattiin itsekin hieman, mutta opetti taas minulle sen, että oman pään anturit pitää olla todella valppaana kun softapäivityksiä tehdään. Kaikkeen ei voi varautua, mutta vaikka on lukenut uuden version ominaisuudet (sekä loistavaa palvelua ohejlmistotoimittajalta: myös tiedetyt bugit), niin aina välillä napsahtaa kirves omaan nilkkaan.
Tietomallipohjainen reikäkuvamenettely on erinomaisen loistava tapa toimia, kun:
a) softa toimii
b) TATE ja RAK suunnittelija tietävät, mitä tekevät
c) urakoitsija ei elä 1980-luvulla
Tällaisissa yhteistyöprojekteissa, joissa ollaan koodimielessä todella syvällä TATE-suunnitelijan sekä RAK-suunnittelijan softien sisällä, tulisi ko. softanvalmistajien testata ja informoida normaalia paremmin uusien ominaisuuksien vaikutukset "vanhoissa" projekteissa.
Yleensä softanteossa on helppoa, kun ei tarvitse ajatella historiaa. Kun pitää huomioida, mitä versioita on jo olemassa, niin peli vaikeutuu.
Tässä ko. tapauksessa päästiin takaisin bisnekseen parin päivän selvittelyn jälkeen. Me olimme päivittäneet Magicadin uuteen versioon, jolloin Teklan Hole Manager olisi myös pitänyt päivittää. Tästä ei ollut meillä eikä rakennesuunnittelijalla tietoa - tieto saatiin, kun molemmat kyselivät omalta ohjelmistotoimittajalta asiaa.
Hole Managerin päivitys ja se oli siinä. Ei vaikeaa, jos vain olisimme osanneet informoida konnaria asiasta.
Ja sitten tarinan opetus (eli mitä me mokasimme):
- AINA KUN TEHDÄÄN IFC EXPORT MAGICADIN REIKÄKUVA-DWG:STÄ, NIIN DWG TULEE TALLENTAA!
- JA SAMA JUTTU KAIKETI MYÖS NORMAALEISSA TASOKUVISSA, IFC EXPORTIN JÄLKEEN DWG TULEE TALLENTAA.
Ym. juttukin on looginen, kun ajattelee miten softa toimii.
Oltiin siis tehty ensimmäinen reikäkuvakierto hienosti, IFC ulos ja lähetys rakennesuunnittelijalle. Kun ensimmäinen ifc-export tehdään, niin magi tekee jokaiselle reikäobjektille GUIDin (Global Unique Identifier, yksilöllinen tunniste tässä universumissa...). Tämä guid menee siis IFC-tiedoston mukana reikäobjektilla sekä dwg-kuvaan reikäobjektille. No, jos dwg:tä ei tallenna, niin mistäs se softa voi seuraavalla kerralla tietää reikien guidit... ei mistään.
Kun tehtiin reikäkuvapäivitys (siirreltiin muutamia riekiä + pari uutta), ifc ulos ja konnarille, niin Tekla kertoo, etttä kaikki rei'ät on uusia (koska kaikki guidit ovat uusia).
Ymmärrettävästi rakennesuunnittelija ei ollut niin iloinen... 500 reikää pitäisi käydä läpi yksitellen, että mikä on niistä on muuttunut.
Eli ifc exportin jälkeen tallennus dwg:lle - guidit tallentuvat ja seuraavalle kerralla muuttumattomat reikävaraukset pysyvät samalla guidilla.
Ym. teoria pätenee myös tasokuville. Kun tehdään ensimmäinen ifc, niin tate-kamoille syntynee guidit. Ja kun tulevaisuudessa tehdään +/- listoja massaluetteloista, niin softathan vertailevat vain guideja.
Viikon kuva:
Tällainenkin bugi on "vanhoissa" (alkuvuosi 2012) versioissa - jos reikä on esim. 160mm halkaisijaltaan ja seinän syvyys on sama 160mm, niin joissakin tapauksissa reikävarausobjekti kääntyy Teklan päässä 90 astetta... ei oo helppoo.
(Kuva omalla luvalla. Ei ole kyselty rakennesuunnittelijalta. Älä haasta oikeuteen.. :)
Kaikille lienee jo tullut selväksi mielipiteeni siitä, että nykysysteemillä kun tehdään "tietomallinnettuja" kohteita, niin niistä saadaan vain murto-osa mahdollisista hyödyistä irti
Syitä on useita - "osaava" rakennuttajakonsultti osaa hienosti pitää tilaajan puolia ja vaatia suunnittelijoilta suorituksia, joita ei ole tarjouspyynnössä mainittu. Ja taloudellinen lopputulos suunnittelijan puolelta tämän jälkeen on punainen.
Toisaalta, on myös hienoa löytää silloin tällöin tilaaja, joka tämän on tajunnut ja palauttanut rakennuttajakonsultin maanpinnalle.
No, se siitä, sainpa purettua negaationi jonnekin...
Asiaan; reikäkuvat:
- Olipa jälleen hieno huomata, että kun päivitetään tate-softa uuteen versioon, niin softatoimittajan päässä ollaan rukattu reikäkuvien tekoa koodilla hieman erilaiseksi jotta saadaan sählinki aikaiseksi kohteissa, joissa ollaan reikäkuvien teko aloitettu edellisellä ohjelmaversiolla.
Erään kohteen ongelmat eivät mene ihan suoraan ohjelmatoimittajan piikiin, mokattiin itsekin hieman, mutta opetti taas minulle sen, että oman pään anturit pitää olla todella valppaana kun softapäivityksiä tehdään. Kaikkeen ei voi varautua, mutta vaikka on lukenut uuden version ominaisuudet (sekä loistavaa palvelua ohejlmistotoimittajalta: myös tiedetyt bugit), niin aina välillä napsahtaa kirves omaan nilkkaan.
Tietomallipohjainen reikäkuvamenettely on erinomaisen loistava tapa toimia, kun:
a) softa toimii
b) TATE ja RAK suunnittelija tietävät, mitä tekevät
c) urakoitsija ei elä 1980-luvulla
Tällaisissa yhteistyöprojekteissa, joissa ollaan koodimielessä todella syvällä TATE-suunnitelijan sekä RAK-suunnittelijan softien sisällä, tulisi ko. softanvalmistajien testata ja informoida normaalia paremmin uusien ominaisuuksien vaikutukset "vanhoissa" projekteissa.
Yleensä softanteossa on helppoa, kun ei tarvitse ajatella historiaa. Kun pitää huomioida, mitä versioita on jo olemassa, niin peli vaikeutuu.
Tässä ko. tapauksessa päästiin takaisin bisnekseen parin päivän selvittelyn jälkeen. Me olimme päivittäneet Magicadin uuteen versioon, jolloin Teklan Hole Manager olisi myös pitänyt päivittää. Tästä ei ollut meillä eikä rakennesuunnittelijalla tietoa - tieto saatiin, kun molemmat kyselivät omalta ohjelmistotoimittajalta asiaa.
Hole Managerin päivitys ja se oli siinä. Ei vaikeaa, jos vain olisimme osanneet informoida konnaria asiasta.
Ja sitten tarinan opetus (eli mitä me mokasimme):
- AINA KUN TEHDÄÄN IFC EXPORT MAGICADIN REIKÄKUVA-DWG:STÄ, NIIN DWG TULEE TALLENTAA!
- JA SAMA JUTTU KAIKETI MYÖS NORMAALEISSA TASOKUVISSA, IFC EXPORTIN JÄLKEEN DWG TULEE TALLENTAA.
Ym. juttukin on looginen, kun ajattelee miten softa toimii.
Oltiin siis tehty ensimmäinen reikäkuvakierto hienosti, IFC ulos ja lähetys rakennesuunnittelijalle. Kun ensimmäinen ifc-export tehdään, niin magi tekee jokaiselle reikäobjektille GUIDin (Global Unique Identifier, yksilöllinen tunniste tässä universumissa...). Tämä guid menee siis IFC-tiedoston mukana reikäobjektilla sekä dwg-kuvaan reikäobjektille. No, jos dwg:tä ei tallenna, niin mistäs se softa voi seuraavalla kerralla tietää reikien guidit... ei mistään.
Kun tehtiin reikäkuvapäivitys (siirreltiin muutamia riekiä + pari uutta), ifc ulos ja konnarille, niin Tekla kertoo, etttä kaikki rei'ät on uusia (koska kaikki guidit ovat uusia).
Ymmärrettävästi rakennesuunnittelija ei ollut niin iloinen... 500 reikää pitäisi käydä läpi yksitellen, että mikä on niistä on muuttunut.
Eli ifc exportin jälkeen tallennus dwg:lle - guidit tallentuvat ja seuraavalle kerralla muuttumattomat reikävaraukset pysyvät samalla guidilla.
Ym. teoria pätenee myös tasokuville. Kun tehdään ensimmäinen ifc, niin tate-kamoille syntynee guidit. Ja kun tulevaisuudessa tehdään +/- listoja massaluetteloista, niin softathan vertailevat vain guideja.
Viikon kuva:
Tällainenkin bugi on "vanhoissa" (alkuvuosi 2012) versioissa - jos reikä on esim. 160mm halkaisijaltaan ja seinän syvyys on sama 160mm, niin joissakin tapauksissa reikävarausobjekti kääntyy Teklan päässä 90 astetta... ei oo helppoo.
(Kuva omalla luvalla. Ei ole kyselty rakennesuunnittelijalta. Älä haasta oikeuteen.. :)
perjantai 21. syyskuuta 2012
Suomi tulee voittamaan tietomallikisan
Jos minusta on kiinni, niin tulemme muutamien vuosien päästä ohittamaan Norjalaiset tietomallinnuksen hyödyntämisessä suunnittelussa ja rakentamisessa.
Jos minusta on kiinni, niin tulemme muutaman vuoden päästä pääsemään alkuvaiheen tavotteiden asettamisesta niiden seuraamiseen läpi rakennusprosessin käyttöönottovaiheeseen ja rakennuksen takuuajankin jälkeiseen ylläpitovaiheesen.
Jos minusta on kiinni, niin voin kertoa, miten suunnitellaan energiataloudellinen, tavoitteet täyttävä rakennus siten, että sen elinkaarikustannukset ovat pienemmät kuin nykyisellä "normaalirakentamisella".
Jos minusta on kiinni, niin tiedän miten tehdään geometrialtaan yhtä tarkka talotekniikan tietomalli kuin jenkkien länsirannikolla IPD-hankkeissa tehdään.
Jos minusta on kiinni, niin pystyn kertomaan sinulle älykkään rakennuksen hyödyistä, miten rakennus tutkii itseänsä ja raportoi, jos sillä sattuu olemaan kuumetta tai pää kipeänä - pumppu ei toimi tms.
Jos minusta on kiinni, tiedän miten tietomallit siirretään kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitojärjestelmään sekä tiedän myös, miten niitä ylläpidetään ja päivitetään ko. järjestelmässä.
Onneksi nämä asiat ovat minusta kiinni - tiedän, mitä teen työurallani.
Tutkimushankkeita on suomessa ihan riittävästi menossa, pitää ryhtyä toimeen ja lopettaa raporttien kirjoittelu.
Tarvitsen vain ympärille henkilöitä, jotka uskaltavat ajatella ja toimia.
Tarvitsen vain kehitysrahaa (suomen valtiolta), koodareita, tutkijoita ja insinöörejä.
Tarvitsen vain rohkean rakennuttajan / tilaajan.
( PS. en ole seonnut, viittaan tämän blogin ensimmäiseen viestiin, jossa totean, "LVI-suunnittelija yleensä luulee tietävänsä kaikesta kaiken. Meillä on pieni ego-ongelma" )
Viikon linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=1MUKKlhQ9JA&feature=plcp
"Tehtiin, kun osattiin tehdä"
Jos minusta on kiinni, niin tulemme muutaman vuoden päästä pääsemään alkuvaiheen tavotteiden asettamisesta niiden seuraamiseen läpi rakennusprosessin käyttöönottovaiheeseen ja rakennuksen takuuajankin jälkeiseen ylläpitovaiheesen.
Jos minusta on kiinni, niin voin kertoa, miten suunnitellaan energiataloudellinen, tavoitteet täyttävä rakennus siten, että sen elinkaarikustannukset ovat pienemmät kuin nykyisellä "normaalirakentamisella".
Jos minusta on kiinni, niin tiedän miten tehdään geometrialtaan yhtä tarkka talotekniikan tietomalli kuin jenkkien länsirannikolla IPD-hankkeissa tehdään.
Jos minusta on kiinni, niin pystyn kertomaan sinulle älykkään rakennuksen hyödyistä, miten rakennus tutkii itseänsä ja raportoi, jos sillä sattuu olemaan kuumetta tai pää kipeänä - pumppu ei toimi tms.
Jos minusta on kiinni, tiedän miten tietomallit siirretään kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitojärjestelmään sekä tiedän myös, miten niitä ylläpidetään ja päivitetään ko. järjestelmässä.
Onneksi nämä asiat ovat minusta kiinni - tiedän, mitä teen työurallani.
Tutkimushankkeita on suomessa ihan riittävästi menossa, pitää ryhtyä toimeen ja lopettaa raporttien kirjoittelu.
Tarvitsen vain ympärille henkilöitä, jotka uskaltavat ajatella ja toimia.
Tarvitsen vain kehitysrahaa (suomen valtiolta), koodareita, tutkijoita ja insinöörejä.
Tarvitsen vain rohkean rakennuttajan / tilaajan.
( PS. en ole seonnut, viittaan tämän blogin ensimmäiseen viestiin, jossa totean, "LVI-suunnittelija yleensä luulee tietävänsä kaikesta kaiken. Meillä on pieni ego-ongelma" )
Viikon linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=1MUKKlhQ9JA&feature=plcp
"Tehtiin, kun osattiin tehdä"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




