Internet + LVI + 1998

Koska minulla ei ole mitään uutta sanottavaa, käytän hyödyksi Cadnet -verkkolehteen vuonna ~1998 kirjoittamaani vuodatusta ISDN yhteyksillä varustetun LVI-suunnittelufirman (Asplan Oy, RIP) tietoliikenneyhteyksistä.

Oli ne kuitenkin paremmat, kuin samaan aikaan vaikuttaneen Niemen (RIP) toimiston  verkkoyhteydet, jotka olivat ADIDAS + floppy -verkkoon perustuvia liitäntöjä...

---

Internet-yhteyksiä arpomalla

.

Kaikki me tiedämme, että internet-yhteydet eivät toimi silloin kun olisi suurin kiire ja vian selvittämiseen ei riitä enää peruskoulun päästötodistus... Minulla ongelmat alkoivat tietenkin maanantaina. Viikonlopun työrupeaman jälkeen olisi aika toimittaa valmistuneet CAD-kuvat sähköpostilla työn tilaajalle. Vihdoinkin olen saanut aikataulun pitämään... Avaan tietokoneeni ja otan yhteyden internetoperaattorille. Tiimalasi pyörii ja mitään ei tapahdu. Uusi yritys - sama juttu. Aloitan vian selvityksen. Käyn läpi puhelinnumerot, johdot ja muuta yhteysasetukset. Kaikki on kunnossa. Soitan puhelinlaitokselle - onko vika heidän keskuksissaan? Muistuu parinvuoden takaiset ajat, jolloin hommasimme ISDN-yhteyden. Se toimi tai ei toiminut. Aina kun soitin puhelinlaitoksen vikanumeroon, niin pienen pallottelun jälkeen puhelimen toisessa päässä oli yksi ja sama asentaja. Näytti siltä, että hän oli ainoa, joka tiesi miten systeemin pitäisi toimia. Nyt puhelinfirman kaveri epäilee, että ISDN-boksissamme on vanha firmware. Niin, onhan siitä jo puolivuotta kun se on päivitetty. Päivitys onnistuu kuulemma heiltä nykyään etätyönä. Eipä aikaakaan, kun soittosarjamme alkaa surista. Hetken kuluttua tulee soitto. ”Homma selvä, päivitin uuden softan”, kuuluu puhelimesta. Ja sitten nettiin… No niin, nyt pääsen jo kirjautumisilmoitukseen. Mutta ei sen pidemmälle. Asetusten tarkastaminen alkaa taas. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Windows 95 olisi päättänyt muuttaa oletusasetuksiaan itsenäisesti. Kaikki vaikuttaa kuitenkin olevan kunnossa. Eikä varakoneiltakaan pääse sisälle. Ja tällä kertaa mikrotuen perinteinen lääke - virrat pois-virrat päälle - ei tuo apua. Ei auta muuta kuin soittaa Internet-operaattorin tekniseen tukeen. Puhelimeen vastaakin vanha tuttu: ”Olet jonossa, palvelemme teitä hetken kuluttua”. Onneksi puhelimessani on ulkoinen kaiutin, joten voin laskea luurin pöydälle ja kuunnella puhelimesta pimpelipomia. Puolentunnin päästä se jo hieman kyllästyttää, mutta olen päättänyt kestää kuin mies. Käyn lounaalla ja kun tulen takaisin, Pimpelipom jatkuu edelleen, kunnes lopulta: ”Hyvää päivää, kuinka voin auttaa?”. Kaappaan luurin ja selitän tilanteen. Ei ole luurin toisessa päässä olevalla kaverillakaan helppoa. Taustalta kuuluu aivan tajuton puhelimien pirinä ja ihmisten puhe. Käymme perusasetukset läpi, vaikka yritän kertoa, että olen ne jo käynyt. Tai kyllähän kaikki kannattaa tarkistaa - yleensä virheet ovat todella alkeellisia tyyliin ruksi väärässä paikassa. Kun kerron laitteistostani, saan kuulla, että systeemini ei edes pitäisikään toimia. ”On kaksi vuotta ongelmitta toiminut”, vastaan. Se ei sitten olekaan ongelmana. Kaveri kysyy tunnustamme ja salasanaa. Hieman arvelluttaa antaa niitä puhelimella, mutta minkäs teet? Kerron samalla, että kun ISDN-boksimme ohjelmaversio päivitettiin, niin pääsin hieman pidemmälle kirjautumisessa. ”Ahaa, teillä on siis ”Mocsan” boksi?”. ”Jep”, vastaan. ”Niissä onkin ollut vikaa”, kuuluu puhelimesta. Mietin, että kuinka niin vikaa? Viimeviikolla se toimi ihan hyvin. Puhelimesta kuuluu pientä muminaa ”…tunnusolitämäjasalasanatämä”. Kohta saan luvan yrittää yhteyttä uudelleen. Otan yhteyden ja voilá, olen netissä. Kiittelen, vaikka en saanut läheskään selkokielistä selvitystä siitä, mitä tapahtui. Nyt yhteys on toiminut jo pariviikkoa vaihtelevalla menestyksellä. ISDN-yhteydessä en saa toista B-kanavaa aukeamaan ja yhteys katkeilee satunnaisesti. Tuleepa jopa ilmoituksia, että linjat ovat täynnä. No, ne ovatkin internet-yhteyksiä, ei sen kummempia. Viikon kuva: Parasta mitä rahalla voi saada:

Matkaraportti, Sveitsi 2016

Kävin kääntymässä talotekniikkasuunnittelun yhteistyökumppanin luona Sveitsissä, jälleen kerran.

Sveitsissä tapahtuu BIMin osalta todella paljon ja nopeasti. Heidän Bauen Digital (http://www.bauen-digital.ch/de) -organisaatio (joka perustettiin about vuosi sitten) kattaa suurinpiirtein kaikki alan ammattilaiset suunnittelijoista urakoitsijoihin. Osa tilaajistakin on erehtynyt mukaan.

Bauen Digitalissa memberinä on mm. buildingSMART Switzerland

«BIM Evolution oder Revolution?» kyselee sivusto. Sanoisin, että Sveitsissä se on on Revolution.

Omalla työpaikalla on ravannut sveitsi-professoreja delegaatioineen kohtalaisen usein. Tiedonjano on valtava, imuohjaus taitaa toimia.

Sveitsissäkin Revit=BIM. Heillä on ollut käytössä muita softia MEP puolella (Plancal) mutta nyt ne kuulemma päivittyvät "uuteen maailmaan". Arkkitehdeiltä on kuulemma vaihtumassa piirtosoftat Revittiin. Jotenkin jää huono maku suuhun, kun IFC:n edut häviävät markkinakoneiston rattaisiin. Toisaalta, Sveitsi elää BIM huumassa, he eivät ole vielä hahmottaneet "todellisen" bim-yhteistyön merkitystä.

Rakennesuunnittelusta en saanut tartuntapintaa. MEP toimisto sanoo, että he näkevät vain arkkitehtimalleja. Jossain ne rakennemallitkin on oltava, eli en tiedä, onko siellä käytössä Tekla vai ei?

Sveitsiläiset panostavat vahvasti alkupään suunnitteluun. Heille luonnosvaihe on todella tärkeä. Yhteistyökumppanimme tekee tilapohjaista mep-mitoitusta / vaatimusmäärittelyä kuten isossa maailmassa tehdään. Energiasimuloinnit tehdään itse mallinnetulla geometriamallilla.

Suunnitteluryhmä on tottunut integroitumaan - oma käsitys on, että he integroituvat "normaalin" suunnittelumetodiikan kautta, eivät bim-tiedonvaihdon kautta. Sveitsissä suunnittelu suunnitellaan suunnitteluorganisaation sisällä, post-it lappuja seinät täynnä. Mitä tietoa tarvitsen, mitä tietoa toimitan eteenpäin? Mikä vaihe pitää olla tehtynä ennen kuin voin aloittaa seuraavan?

Suunnittelun ohjausorganisaatio ei häiritse ammattilaisten työtä, ainakaan "hyvissä" kohteissa - ei kaikissa. Olen kateellinen, sillä suomalainen suunnitteluorganisaatio ei osaa enää itseorganisoitua ilman rakennuttajakonsultin pakotusta. Vielä 1990 luvun alussa arkkitehti veti projektit ja yhteistyö oli saumatonta. Laman seurauksena tilaajaorganisaation henkilöstö väheni radikaalisti. Tämä ammattilaisten kaventaminen synnytti rakennuttajakonsulttien ammattiryhmän ja yhteistyö sekä rakennuttamisen kustannukset vähenivät Windows. 3.0 Excelissä (jota juuri ja juuri osattiin käyttää...)..

Yleistäminen lienee minulla pieni ongelma - eivät he Sveitsissä aina toimi yhteistyössä, kuten ei se aina ole Suomessakaan työtapana..

Sveitsissä suunnittelijat mallintavat, urakoitsijat eivät vielä käytä malleja. Suunnittelijat tekevät omia mallejaan, integroituvat hieman alkeellisemmin kuin pohjoismaissa. Kun tuo integroituminen tuollakin alkaa tapahtua, alkaa IFC:nkin merkitys nousta. Tai toisaalta, jos kaikila on Revit, niin mitäs siitä IFC:stä sitten...

MEP suunnittelija toimii melkein kuten Saksassa, tekee mm. käsittämättömän nivaskan paperia (Deviauszug) jossa jokaisen komponentin perässä on tieto määrästä + tyhjä viiva, jonne urakoitsija antaa sen osan hinnan. Viimeisellä sivulla sitten on yhteenvedossa tyhjä rivi, jonne urakoitsija voi laittaa kokonaishinnan. (jotenkin tulee mieleen Berliinin lentokenttä ja "paras hinta on alin hinta" logiikka...)

Jos hinta on oikealla planeetalla, niin urakoitsija voi saada jopa piirustukset nähtäväksi. Ei pysty skandinaavi ymmärtämään logiikkaa...

Yleisesti:
Sveitsissä on käynnissä sama hype kuin oli Englannissa ~4 vuotta sitten. Jos he menevät samalla nopeudella eteenpäin, niin kohta heistä tulee uusi bim-tähti maailmankartalle.

Osaamista, rahaa, kunnianhimoa ja pikkutarkkuutta heiltä löytyy.

Viikon kuva:

Iso-Britannia ja MEP BIM 2016, matkaraportti

Tein kierroksen Iso-Britanniaan yhdessä markkinointikoneistomme kanssa. Tavoitteena oli selvittää, mitä siellä tapahtuu.

Yritysvierailujen jälkeen voi todeta, että ei se mikään Onnela ole. Mutta paljon siellä tapahtuu.

Matka alkoi Birgminhamista, jatkuen Lontoon kautta Leedsiin.

Kaikissa paikoissa oli hahmotettu tietomallinnuksen merkitys, Level 2 tason suunnittelu oli tiedossa ja Level 3 tasoa pelättiin / ihmeteltiin.

Kokonaisuudessaan minulle jäi kuva, että tilanne siellä on kenttätasolla kohtalaisen sama kuin Suomessa. BIM on laajasti hyväksytty, toisaalta siellä ei ole mahdollisuutta olla hyväksynmättä, johtuen valtion painostuksesta / panostuksesta.

Suunnittelijoilla tuntuu olevan homma hallussa, ymmärtävät että tietomallinnus on jotain erilaista kuin normaalien kuvien tuottaminen.

Energia-asiat olivat pinnalla, Energiatodistus (EPC) oli heillä hittituote -> miten se tehdään dynaamisen laskennan kautta? Tuntui olevan paljon monimutkaisempi systeemi kuin Suomessa. Valittivat myös, että Energiaministeriö muuttaa sääntöjä vuosittain... (jotenkin tuttua?)

COBie oli kentällä ihmetyksen kohde, sillä ne organisaatiot jotka tajusivat jotain FM.stä, eivät tajunneet miten COBie sitä hyödyttää. Käytännössä sain fiiliksen, että COBie Excelit tehdään, koska se on tilattu. Minulle jäi epäselväksi, käyttääkö sitä tietoa kukaan. Veikkaan, että ei käytä.

Eniten miellytti yksi kommentti; "Kuka kertoo, mitä COBien sisällä pitää olla". Minunkin mielestä sisältö pitää käydä läpi tapauskohtaisesti, ei voi olla tilannetta että "Laitetaan kaikki tieto Exceliin"...

UK:lla on niin nuori kulttuuri tietomallinnuksen piirissä, että heille Revit=BIM. Autodeskin kaverit ovat hoitaneet homman hienosti. IFC on tiedossa isommissa firmoissa, mutta se on sivuroolissa, koska "kaikilla" on Revit. Se on BIM; se, mitä tilaajat tilaavat... never ending story.

Oli hieno olla maailman johtavassa rakennusten tekniikkaa suunnittelevassa toimistossa juttelemassa MEP BIM Development Managerin kanssa, jolla oli visio hallinnassa. Ja hän myös toteutti sitä; legendaarinen lause: "If this does not go through, I do not have a job after a six months". kaikista hienointa oli se, että juttu mitä kaveri yritti saada sisään firmaan, oli keksitty Granlundilla jo 2000 luvun alussa Hännisen, Jokelan ja Laineen toimesta. Pikkuisen hyödynnettiin myös Kiviniemen väitöskirjaa Stanfordista. Ja se idea toteutettiin myös Roomex -nimiseksi softaksi ~2005.

Periaate (laajennettu Roomex):
Tilatyypille annetaan vaatimuksia, esim. ilmamäärät neliöpohjaisesti-> linkitys ARK tilaan -> palvelualueet kasaan -> simulointien lopputuloksen kiinni tilaan -> niiden perusteella suunnittelijan arvot tilaan -> tietojen keräys palvelualueittain -> ilmamäärät/nestevirrat -> laiteluettelo -> urakoitsijahyväksyntä -> as-built tiedot -> mitatut tiedot -> BIM2FM alkaa

Toisella tavalla ilmaistuna:
Toimistokoppi  2 l/s m2 -> 301TK01 -> 23,8 l/s-> 25 l/s -> 3.4 m3/s -> LP 0,77 l/s, P 0,77 l/s, FV 0,96 l/s, JP 1,3 l/s, FV 1,3 l/s. -> Kiina xxxzzz -> hylätty -> Recair zzzxxx, OK -> tiedot kannassa -> säätömies; 26 l/s, suunnittelija; OK, koneen ilmavirta 3,35 m3/s; OK

Näin meillä on tiedot tallessa vaatimuksista ylläpitoon.

Yhteenvetona; firmat missä kävimme, ymmärsivät ym. skenaarion. Mutta heidän toimintakulttuuri ei käsitellyt ylläpitomaailmaa juuri ollenkaan.

Sama tilanne on mielestäni myös Suomessa. TATE-suunnittelutoimistoilla ei ole rajapintaa FM toimintaan, joten heidän näkemys rajoittuu vain rakentamisaikaan.

Kuten myös meiltä suunnitelmia tilaavien osapuolten näkemys.

Viikon kuva:

YTV2012 täydentyy liitteillä

BuildingSMART Finland on tehnyt täydentäviä liitteitä Yleisiin Tietomallivaatimuksiin.

Liitteet ladattavissa täältä:
bSF YTV2012 täydentävät liitteet

tai hankkimalla ne RT-kortiston kautta,
Määrälaskenta ja prosessikuvaukset
sekä
Tilaajaohjeet tietosisältövaatimuksista

Uudet ohjeistukset tehtiin tilaajaa avustaviksi, sisältäen TATE-määrälaskennan vaatimukset suunnittelijalle sekä tietosisältövaatimukset ARK ja RAK malleille.

Lisäksi bSF TATE-ryhmä julkaisi SKOL ry:n teettämän prosessiohjeen mm. alakattosuunnittelusta, reikävarauksista ja rakennemallin valmiusasteesta. SKOL ry teetti tämän ohjeistuksen vuonna 2014, ja nyt se jatkaa eloa buildingSMART Finlandin ylläpitämänä. Tämäkin on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä eri rakennusalan järjestöjen välillä.

Minulta pyydettiin bSF talotekniikkatoimialaryhmän puheenjohtajana kommnentti TATE-ohjeistusten julkaisun yhteydessä, tässä referaatti siitä:

”Suomi on tippunut tietomallintamisen kärkijoukoista viimeisen viiden vuoden aikana”, toteaa bSF talotekniikan toimialaryhmän puheenjohtaja Tero Järvinen. ”Emme ole pystyneet hyödyntämään jo 15 vuotta käytössä olleita mahdollisuuksia rakennushankkeiden prosessien uusimisessa. Toimimme edelleen samantyyppisillä toimintamalleilla kuten on toimittu viimeisen 30 vuoden aikana. Ei kannata ihmetellä, miksi rakennusalan tuottavuus on pohjamudissa verrattuna muihin toimialoihin. ”

”Mielestäni meidän pitäisi unohtaa termi tietomallintaminen, se tuntuu vain sotkevan yksinkertaisia asioita. Rakennushankkeessa mukana olevien tarkoitus on tehdä rakennusten käyttäjille heidän toimintaansa parhaiten soveltuvia sisäympäristöjä, huomioiden elinkaari- ja arkkitehtoniset näkökulmat. Parhaiten onnistumme tässä tehtävässä toimimalla yhteistyössä, unohtaen osaoptimoinnin ja käyttäen nykyaikaisia tekniikoita niille soveltuvilla prosesseilla. Näitä toimintoja kutsutaan normaalisti esim. suunnitteluksi, rakentamiseksi, valvonnaksi jne. Meillä ei voi olla tietomallipohjaista suunnittelua – on vain suunnittelua.”

Nyt julkaistavia prosessikuvauksia noudattaen jokainen osapuoli voi olla mukana nykyaikaisessa rakennushankkeessa – pelkästään TATE-tekniikan määräluetteloiden käyttö toimitilarakentamisessa tuo arviolta 50M€ vuosisäästön tilaajille.

Ohjeistuksia suomeen mahtuu. Enää puuttuu niiden käyttäminen ja toteuttaminen tilaamisessa, suunnittelussa sekä urakoinnissa.

Viikon kuva:

Nemetschek tykkää Solibrista

Sinnehän sekin sitten meni:
http://www.nemetschek.com/presse/pressemitteilungen/detail/nemetschek-uebernimmt-fuehrenden-bim-spezialisten-solibri/

Onnea Heikki, hieno homma! Hintakin vaikuttaa olevan paikallaan, jos käytäväpuheet pitävät paikkaansa.

Suomiperusteiset BIM-firmat alkavat loppua, ne ostetaan pois muiden ulkomaisten organisaatioiden sateenvarjon alle. Tekesin kansainvälistämispolitiikka toimii.

Koko maailma tietää, että Solibri on ollut edelläkävijä tietomallien hyödyntämisessä. Sen guru-arvostus on korkeinta AAA-luokkaa. Kiinnostavaa on, miten Nemetschek aikoo hyödyntää Solibrin maineen.
Ensiarvio saataneen täältä:
http://www.scia.net/nl/software/product-selection/solibri

Perusepäilevänä alkaa ajatella kysymyksiä:
- Miksi nykypäivänä ostetaan firma, joka ei tee pilviohjelmistoja?
- Miten Solibri ujutetaan Nemetschekin sateenvarjon alle?
- Tuleekohan BIMx :ään laajennus?
- Onko haluttu ostaa ylivertainen ammattitaito IFC-teknologian hallinnassa?
- Jatkaakohan Solibri duunia "kuten ennenkin"?

Lohduttavaa on se, että muutkin Nemetschekin ostamat firmat ovat jatkaneet toimintaa oman brandinsa alla, kuten Grapfisoft, DDS, Bluebeam, Vectorworks... Toivon, että tuon listan jatkona on myös Solibri. Enkä oikeastaan epäile, etteikö olisi. Varmastikin on.

Jumankauta, että on vaikea kirjoittaa sana Nemetschek oikein..

Viikon Kuva:

Dear. Prof. Nemetschek.

Let Solibri fly wherever they want to.

51 miljoonan euron säästö vuodessa (sis. BIM100%)

Liittyen tähän viestiin:
http://tietomalli.blogspot.fi/2015/02/materiaalilistat-urakkalaskentaan.html

Sekä tähän julkilausumaan:
http://buildingsmart.fi/uutiset.html?32122

voidaan todeta, että meistä insinööreistä ei ole markkinointiammattilaisiksi.

Perusteet materiaalilistojen tuottamisesta urakkalaskentaan sisältyy tähän esitykseen:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/buildingsmart.kotisivukone.com/uutiset/bSF_TATE/bSF_tate_Tero_Jarvinen_27.11.2015.pdf

Ja sieltä pitää hakea slide 21.

Melkein hävettää, että olen osannut piilottaa asian ytimen näin syvälle.

Eli:
Säästämme Suomessa yli 50 miljoonaa euroa vuodessa tate-urakkalaskennassa, kun tuotamme TATE suunnittelumateriaalin tietomallipohjaisesti / bSF speksin mukaisesti.

Speksi julkaistaan ensivuoden alussa, RT-kortti tulossa, tilaajat ovat avainasemassa.

Vastuu materiaalimäärien sisällöstä on tilaajalla, urakoitsijat ovat samalla viivalla, suunnittelijat tekevät "perussuorituksen".

Ei voi olla vaikeaa - hoidetaanpa tietoteknisesti jo 25v sitten ollut pikkujuttu todellisuudeksi sekä mahdolliseksi Suomalaisessa urakkalaskennassa.

Mikä hienointa, ei tarvita yhtään prosessimuutosta. Ei yhtään lisätyötä. Ainoastaan se, että suunnittelija saa luvan lähettää materiaalin urakoitsijalle.

Ja sitten se vaikein kohta: Suunnitelmat on tehtävä noudattaen YTV2012 määrityksiä sekä tilaajan on varmistettava, että projekitin vaiheistus on kunnossa (TATE ei tee toteutussuunnittelua siinä vaiheessa kun ARK tekee luonnoksia...)

Yksittäiset ihmiset tekevät muutokset - eivät organisaatiot.


Viikon kuva:

Urakoitsija on (vieläkin?) ystävä

Uusin blogini täällä:

http://energistarakentamista.com/2015/11/23/urakoitsija-on-ystava/

Käytännössä ei ole mitään uutta kirjoitettuna, lähinnä kooste tämän blogin jutuista.

On muuten tällähetkellä vaikeaa toteuttaa otsikon aihetta työelämässä.

Nimimerkillä "hyvä tietomalli vaikeaan kohteeseen -> suunnittelija on syyllinen työmaan ongelmiin"