Mallinnuksen käyttötarkoitus

Huomasin, että olen unohtanut kertoa yhdestä kenties tärkeimmästä asiasta kun tilataan tietomallipohjaista suunnittelua.

Se on "Tietomallin käyttötarkoitus".

Kun tilataan suunnittelijoilta tietomallinnettavaa kohdetta, on kerrottava mihin mallia aiotaan käyttää.

Jos tilataan lauseella: "Kohde tehdään tietomallintaen", ei tuo kerro kenellekään mitään. Se aiheuttaa vain ongelmia, koska oletettavasti ARK, RAK ja TATE ymmärtävät asiat erilailla / olevat eri tasolla mallien käytössä suunnittelutyökaluna ja filosofiana.

Mallinnuksen käyttötarpeita voi olla esimerkiksi:
- Energialaskentojen suorittaminen
- Materiaalilistojen teko
- Huonepinta-alojen laskenta (netto, brutto, huoneisto-ala jne.)
- Palvelualuekaavioiden teko mallin avulla
- Ylläpito (ja tämän päälle, että mitä osioita halutaan käytettäväksi)
- Suunnittelun koordinaatio (onko RAK ja ARK malli yhtenevä, onko RAK-TATE-malli yhtenevä jne.)
- Työmaan koordinaatio (asennusalueiden tarkastelu yhdistelmämallin kautta asennussuunnitelman tekemiseksi, aikataulutuksen teko, visuaalisen materiaalin teko aliurakoitsijoille...)
- Varausmallien teko tuotantonäkökulmasta (mallin liikkuminen reikätietoineen Rakennesuunnittelijalta Parman liukuhihnalle)
- Säätöpiirustusten teko, tuotteiden vaihtaminen suunnitelluista niihin, mitkä urakoitsija on todellisuudessa asentanut
- Kevyiden väliseinien reikävarausten teko
- Esivalmistusosien teko
- Reikätietojen antaminen rakennusurakan tarjouslaskentaan
- jne. jne.

Se, mitä ajan takaa on:
- tilaajat, jos omassa organisaatiossanne ei ole ammattitaitoa tilata tietomallipohjaista suunnittelua, niin käyttäkää konsultteja apuna. Olen aivan varma, että he ansaitsevat palkkionsa pitkässä juoksussa, jolloin suunnittelijat ymmärtävät, mitä ovat tarjoamassa ja ymmärtävät sen, mitä tilaaja on haluamassa.

Ja jos jotenkin pääsette eroon kiinteästä tarjoushinnasta, niin loistavaa.
Jonkinlainen bonus/sanktio -järjestelmä mukaan suunnitteluun, niin saatte sitä mitä olette tilanneet.

Ei tarvita ydinfyysikkoa tajuamaan sitä, että jos tarjotaan jollain kiinteällä hinnalla sellaista, minkä työsisältöä ei tiedetä, niin siinä on "varoja" mukana. Se ketä jättää varot pois saa yleensä homman. Ja lopputulos on mitä on.

Eikö olisi fiksuinta sitoa hintaa (bonuksia) tavotteisiin ja niiden saavuttamiseen?
Elinkaarikustannuksiin?
Risteilyvapaan mallinnoksen tekemiseen?
Nollavirhettä reikäkuvissa?
Kannakkeet mallinnettuina?
Pistorasiat / kytkimet mallinnettuna (oikeassa paikassa...)
Verkostojen säätötyön onnistumiseen?

IPD:tä / Allianssia odotellessa...

BIMsight + Smartboard

Pääsin vihdoin tänään itse pyörittämään yhdistelmää Tekla BIMsight + Smartboard eräässä asiakkaamme neukkarissa.

Harvemmin on ollut fiilistä, että nyt on käsissä jotain uutta. Ihan sama fiilis, kun testailin lisätyn todellisuuden (AR) juttuja.

Tällä pääsette sisälle, mitä tarkoitan:
http://www.youtube.com/watch?v=p6DaMRKl92c

Eli BIMsight pyörii hemmetin ison seinään kiinnitetyn "iPadin" päällä, uskoen kosketusohjausta (gestures).

Jotta ym. ihme tapahtuu, pitää ladata uusin BIMsight ja laittaa Smartboardin piuhat kiinni koneeseen (usb+hdmi). Tein niin oman kannettavani kanssa ja Win7 löysi smartboardin, ilmoitti että ladataan ajuria (ilman mitään manuaalista etsimistä mistään), reboot ja homma oli siinä. 5min.

BIMsight auki ja vóila - smartboardin ruutua pystyi käpälöimään sormilla, jolloin malli pyöri orbitin ympäri, leikkaukset toimi kuten pitää, zoomaus iPad -tyyppisesti (kaksi kättä on tuossa hyvä, koska "näyttö" on niin iso) jne. hilunvitkuttimet toimivat ongelmitta. Pan -käskyä oli vaikea löytää, enkä oikeastaan vieläkään tiedä (10min käytön jälkeen...) mikä se on, mutta kun runttasin koko kämmeni mallin kohdalle, niin se siirtyi siinä Pan -tyyppisesti. Ehkä sille on joku fiksumpikin tapa, tuo tuntui aika brutaalilta (ensiksi löin sitä nyrkillä...)

Näin ym. härvelin Teklalla ennen sen julkistusta joskus syksyllä 2012, kun kehittäjät halusivat sitä näyttää. Silloin hahmotin, että tässä on jotain fiksua johon haluan palata. Tajusin jälkikäteen, että kehittäjät halusivat seurata, mitä minä teen kun tuollainen malli tulee seinälle käsin liikuteltavana - hakivat kokemuksia ohjelman kehittämiseen. Ja tuohan on parasta, mitä voin asiakkaana (henkilökohtaisesti) saada - jos yritän jotain ihme liikettä, niin kehittäjä reagoi siihen ja implementoi sen julkaistavaan tuotteeseen.

Sitten kun tuote julkaistaan, niin menen uudelleen yrittämään samaa juttua ja jumalauta - se toimii. On hienoa olla suomalaisten koodareitten kanssa tekemisissä, koska palaute menee perille eikä jää valtameren päälle leijumaan.

On tuon Smartboardin päällä paljon hypeäkin. Myyntitykki sanoi, että "näitä on xxxx kpl myytyinä suomalaisiin kouluihin - opiskelijat vaativat näiden käyttöä työelämässä".

Olen haastatellut meidän firman opiskelijoita Smartboardien käytöstä, ja tässä mutu -tilastostatistiikka vastauksista:
90% "Mikä smartboard?"
5% "joo, se videotykki"
5% "tein sillä graffiteja"

Eli tästä se alkaa, ym. yhdistelmä neukkareihin ja sitten tekemään sisäistä palaveria suunnittelijoiden kesken verkostojen mallintamisesta. Smartboardilla pystyt piirtelemään tussillä korjattavien kohtien päälle, kommentoimaan kuka tekee mitäkin korjauksia jne.

Ehdoton työkalu kun halutaan tehdä oikeasti tietomallipohjaista suunnittelua / tarkastelua siten, että ollaan interaktiivisessa yhteydessä muihin suunnitteluosapuoliin.

Jokaisen rakennustyömaatoimiston varuste, kunhan urakoitsijat sen tajuavat.

Järkevillä ominaisuuksilla olevan Smartboardin hinnat käsittääkseni about 5.000-7.000e / kpl. BIMsight siis kuitenkin ilmainen...

Kooklella lisätietoja, tai täältä:
http://smarttech.com/fi/SMART_Board_interactive_display_frame.html
(on muuten harvinaisen huonot / toimimattomat sivut...)

Kuulemma jopa etäyhteydet muihin osapuoliinkin toimivat, Navisworks toimii omilla ajureilla kuten BIMsight jne.

BIMsight + Smartboard ei ole lelu.