Objektien lukumäärä

Tein erääseen seminaariin pientä vertailevaa salapolisiitutkimusta siitä, kuinka paljon löytyy yksittäisiä objekteja eri suunnittelualojen kesken. Siis graafisista tietomalleista (IFC), ei tietokannassa majailevista lisäkilkkeistä.

Vaikka osasin odottaa haluttua lopputulosta, niin suuruusluokat eri suunnittelualojen välillä pääsivät hieman yllättämään.

Kohde on peruskorjattava sairaala, 36.000m2.siitä on tehty hyvätasoiset tietomallit ARK, RAK ja TATE-puolen objekteista.

Yksi yllätys oli se, että ARK mallin ja RAK mallin välillä oli aika iso ero: ARK 31.000 objektia ja RAK mallissa 85.000 objektia. Olisi luullut asian olevan toisin päin.

TATE-mallissa on 470.000 objektia.

Siinä yllätti se, että sähköpuolella on "vain" 70.000 objektia, kun esim. vesi ja viemäripuolella niitä on 147.000. Tosiaalta IV-puolella objekteja on 87.000, joten ollaan samassa haarukassa sähkön kanssa.

Se, miksi sähkössä on näin vähän objekteja johtuu siitä, että mallissa ei ole kaapeleita ja jakorasioita. Siellä on kyllä kaikki kytkimet, pistorasiat jne. pikkutavara. Lisäksi esim. valaisinripustuskiskot on mallissa pitkänä nauhana, kun ne todellisuudessa on pätkitty pienemmiksi paloiksi.

Vesi/viemäripuolen suuri määrä johtunee siitä, että kyseessä on sairaala, jossa on paljon pesualtaita ja muita vesi- ja viemärikalusteita. Kytkentäjohtojen vetäminen seinän sisällä sekoittimelle on mallinnettu kuten se tulee asentaa, joten siinä on pikkukilkettä ihan riittämiin. Laskelmahan ei erottele sitä, onko kyseessä 90 asteen Cu15 käyrä vai kahden metrin pituinen seinä.

Arkkitehtimalli on ainakin minun silmiin lähes "normaali" eli on seinät, alakatot, ikkunat jne. peruskamat. Joku kummallinen ratkaisu on tehty lattioiden kanssa, eli sitä ei ole ARK-mallissa, vaan löytyy RAK mallista.

RAK mallikin on "normaali" - uusien IV-konehuoneiden ympäriltä löytyy uutta uutta rautaa ja rei'ät on mallinnettu kantaviin rakenteisiin.

Reikävarausobjektejakin on saneerauskohteessa hulppeat 7.600 kappaletta, vaikka ollaan käytetty hyödyksi olemassa olevia reikiä. Tuohon vaikuttaa normaalia pienempi merkattujen reikien koko, eli ollaan tehty myös alle 150mm reikävarausobjekteja jotta urakoitsijan elämä olisi helpompaa.

Eräänä kuriositeettinä voi myös ajatella IFC-tiedostojen lukumäärää: 215kpl.

Solibri imaisi ne käsittämättömän nopeasti sisäänsä. Ja pyöritti mallia kohtalaisesti (vajaa 200Mt tavaraa smc:ssä, IFC:nä 2Gt). Autodesk Navisworks ja Tekla BIMsight kaatuivat alkumetreillä. Ei riitä 64bit win7 ja 8Gt keskusmuistia. Ehkä se yli kymmenen vuoden kokemus IFC -tiedostojen käsittelyssä näkyy jossain...

Toivottavasti tämä laskelma hieman hahmottaa sitä, mitä tapahtuu kun arkkitehti päätätä "hieman" siirtää WC-istuinta tai pesuallasta - kaaosteoriavaikutus muille suunnittelualoille on suuri. Uusiksi menee monta eri suunnittelumallia ja niiden koordinointi on työlästä. En sano, etteikö pääobjekteja saisi siirrellä, onhan se paljon helpompaa hiirellä kuin hiltillä, mutta parin siirron jälkeen se paikka pitäisi kyllä jo löytyä... Ja tästä vielä yksi asia: mallihuoneessa tai -alueilla voi tehdä mitä vaan, TATE siirtää mielellään kamoja parempiin paikoihin. Mutta jos rakennuksessa on 500kpl mallihuoneita, niin pistorasioiden, kytkimien, pesualtaiden jne. siirtoon menee vähän enemmän aikaa = rahaa.

Suunnitellaan ensiksi, sitten mallinnentaan.

Viikon kuvat:
13 objektia / m2 vs. 1 (tai 2)