Kävin kääntymässä muutaman päivän Norjassa tutustumassa
TATE-suunnittelun saloihin IFC:n luvatussa maassa.
Ensialkuun on todettava, että ei huhut
Norjan edistyksellisyydestä ole turhia. He ovat noin valovuoden meitä edellä.
Tai ehkä kaksi.
Ensimmäinen
kohde oli Norconsult, http://www.norconsult.com/
jossa esiteltiin 80.000m2 toimistokohde http://fornebuporten.no/
. Jos suoraan sanotaan, niin oli ihan niin kuin meillä Suomessa oleva iso
kohde. Tai ainakaan en päässyt jyvälle erinomaisuudesta.
Toisaalta, mallit, aikataulu ja
budjetti oli kunnossa. Suunnittelijalla oli hyvä yhteisymmärrys urakoitsijan kanssa.
Tiedot olivat malleissa standardin mukaisissa paikoissa. Kohdetta oli kuulemma
kiva suunnitella. Kaikki hilanvitkuttimet vaatimustenhallinnasta
BCF-kommunikointiin oli käytössä.
Toinen kohde oli COWI, http://www.cowi.com/ jossa esiteltiin Oslon
lentokentän 120.000m2 laajennusta http://www.airport-technology.com/projects/oslo-airport-terminal-2/
. Kohteen suunnittelijat ja urakoitsijat olivat lentokentän vieressä olevassa
toimistorakennuksessa. Oven yläpuolella luki ”T2_Team”.
Astuin sisään toimistoon, infoscreeni löytyi aulasta ja portaiden yläpäästä avokonttori. Mentiin isoon neukkariin,
jossa viriteltiin tietokoneet kuntoon ja vaihdeltiin kuulumisia. Kaikki oli
kuten IPD –hankkeessa, bigroom kunnossa ja eri osapuolet saman katon alla tekemässä
töitä.
Aloitimme palaverin, kaveri esitteli
toimintaa hankkeessa. On se vain kummallista, että sellaiset asiat kuin
yhteistyö, mallien oikeellisuus, tietosisällön standardisointi ja tiedonhallinta
ovat itsestäänselvyyksiä kun kaveri esittelee kohdetta. Monta sellaista asiaa
tuli eteen, jossa joku suomalainen olisi pysähtynyt ja esittänyt kuinka
hienosti esim. ”ulkoseinien U-arvojen päivittäminen onnistui Revitin ja Excelin
linkkauksella”. Nuo jutut oli itsestäänselvyyksiä, eivät erityisen esityksen arvoisia.
Viikoittain käydään kuulemma läpi,
mitä tehdään ensiviikolla ja miten viime viikko meni. Tarkistetaan tietotarpeet
ja kerrotaan, mitä ollaan tehty.
Aloin kysellä, että miten te
kutsutte tätä avokonttoria - kenties Bigroomiksi? Kaveri ei ollut koskaan
kuullut termiä. Vastasi, että tämä on tiimityöskentelytila, ollaan tultu tänne
viimeiset 5 vuotta duuniin.
Kysyin, onko tämä IPD tai Allianssi –projekti,
jossa ydinryhmä on yhteisvastuullinen tappioista ja voitoista. Kaveri kertoi,
että ei tiedä sopimustekniikasta paljoakaan, mutta sellainen käytäntö on, että
jos kaikki pärjäävät, niin se näkyy hänen tilipussissa. Eli motivaatio hankkeen
onnistumiselle on olemassa. Ei siis pelkästään palkkio firmalle, vaan myös hankkeeseen
osallistuville työntekijöille.
Sivuhuomiona se, että hankkeeseen
osallistuvien käyntikortitkin olivat hankkeeseen liittyviä – eivät siis oman
firman logolla varustettuja pahvinpaloja.
Pitää myöntää, että kuka hanketta on
vetänytkään, niin hienosti on onnistuttu hukuttamaan tekniset termit kuten Lean
ja IPD pois henkilökunnalta. On osattu tuoda esiin ne elementit, jotka ovat
yhteistoiminnalle tärkeitä ilman että ollaan kyllästetytty porukka erilaisilla
lyhenteillä, kuten IPD, Lean, BIM, Last Planner jne.
Muita huomioita Norjasta:
- Vaatimustenhallinta. Molemmissa
projekteissa käytössä yhteisillä ohjelmistoilla eri suunnitteluosapuolten ja
käyttäjien välillä
- Energiasimuloinnit. Lämpöhäviöt,
laiteluettelot jne. alkuvaiheen mitoitukset jäivät minulle mysteereiksi.
Veikkaan syynä olevan se, että esittelijät olivat toteutusvaiheen kavereita.
Kumpikin sanoi käyttävänsä ”rule of thumb” metodia mitoituksissa. Tuo ei voi mielestäni
pitää paikkaansa, sen verran oli bimiä esityksissä. Tai sitten ymmärsin jotain
väärin.
- Standardisointi. http://www.statsbygg.no/Om-Statsbygg/About-Statsbygg/ ,eli
Statsbygg (paikallinen Senaatti kiinteistöt) on julkaissut vuosia sitten omat
vaatimuksensa ja niitä noudatetaan yleisesti. Molemmilla firmoilla oli Revit Templatet
viritetty omaan prosessin + Statsbyggin vaatimusten mukaisesti. Molemmat firmat
(ja NTI CADcentral, www.nticad.no) sanoivat, että templaten
tekeminen kunnolla on avain onneen. Jos oikein ymmärsin, niin mallit ovat
koneluettavia.
- Raha. Kyllähän
se näkyi, mutta en millään haluaisi sanoa että: ”Onhan se helppoa kun on rahaa”.
Ihmiset sitä työtä tekevät. Toisaalta, on se helpompaa kun saa ostettua mitä
haluaa esim. ohjelmistolisenssien / tekniikan suhteen…
- 3D. Grafiikan
erottaminen tietosisällöstä oli selviö. Eli klikkaamalla objektia tieto pitää
tulla jostain pilvipalvelusta. Hienoa saada vahvistus omille luuloille – harmi vain
että nämä kaverit tekevät sitä jo käytännössä.
- Yhteistyö. Vaikutti siltä,
että urakoitsijan ja suunnittelijan välillä ei ollut isoa rotkoa. Molemmat ymmärsivät
toisiansa, tai niin ainakin suunnittelijat minulle kertoivat.
Yritin keksiä jotain negatiivistakin
tästä reissusta. Ei meinaa löytyä.
Kenties lopputulema on se, että tulen olemaan
työpaikkani kallein henkilö seuraavien 1-5 vuoden aikana - liittyen prosessi-,
koulutus- ja ohjelmistomuutoksiin.
Päivän kuva:
Ilman piristeitä?
