keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

VIRMA lähti tosissaan liikkeelle

Suomen ensimmäinen (tai toinen tai kolmas) talonrakennusalan "oikea" allianssihanke on tarjouspyyntövaiheessa etenemässä.

VIRMA hankkeen tavoitteena on rakentaa Järvenpään kaupungille Sosiaali- ja Terveyskeskus allianssihankkeena. "Oikean" allianssin piirteitä on mm. se, että vain yksi sopimus allekirjoitetaan ja sillä sopimuksella toteutetaan kohde. KSE ja YSE eivät ole päteviä tässä hankkeessa. Bonus/sanktio on olemassa. Big Room perustetaan (vaikka pohjakuvan mukaan se on kyllä Small Room - no, niillä on tapana kehittyä)

Hienoa, loistavaa, fantastista. Mahtavaa. N kertaa muita ylisanoja.

Järvenpään kaupungille erityiskiitos rohkeudesta, ennakkoluulottumuudesta ja rakennushankkeiden prosessien konkreettisesta eteenpäin viemisestä.

Nyt se sitten tosissaan tapahtui, mitä olen viitisen vuotta odottanut! Tipahti tarjouspyyntö, jossa tarjotaan suunnittelijoiden allianssia. Asia konkretisoitui ja pelko alkoi. Miten tämä tarjotaan, mitä tämä tarkoittaa? Onko tässä jotain vedätystä? Miten hemmetissä tehdään riskianalyysi tähän tarjoukseen?

VIRMA hankkeessa siis tehdään käyttäjän, rakennussuunnittelijoiden ja tilaajan välinen allianssisopimus. Sen jälkeen edetään VARMA vaiheeseen, jossa urakoitsija tulee mukaan kuvioihin.

Ei siis ihan heti kaikkia osapuolia mukana, mutta jostainhan tämä on aloitettava.

Projektin Tilaaja, KOY Järvenpään Terveystalo on haalinut (onneksi) käyttöönsä suuren osan suomalaisista tietomalli-, LEAN Construction- ja  sopimustekniikan ammattilaisista. Se näkyy tarjouspyynnön laadussa ja sisällössä. Tuollaisia papereita kun saisi muiltakin tilaajilta suunnitelutarjouksia pyydettäessä. Ei jää epäselväksi, mitä ollaan tekemässä ja mitä Tilaaja haluaa.

Silti oman työn arvioiminen on todella kinkkinen rasti.

Tässä allianssi -erikoistapauksessa ongelma on se, että nuo jo hankitut asiantuntijat olisivat ihan hyviä partnereita kohdetta tarjoavalle osapuolelle, mutta ovat valitettavasti estyneitä olemaan "aidan" toisella puolen. Ehkäpä voittanut tarjoaja saa poimia tämän konsulttiryhmittymän ammattitaidon projektiin mukaan - toivottavasti sopimussuhteet eivät katkea tarjouspapereiden laadintaan ja tarjousten vertailuun.

Teknisessä mielessä kohde on "helppo". Ei mahdottomia teknisiä erikoisvaateita, ei mitää mitä ei oltaisi jo nähty. Ne asiat mitä vaaditaan, onnistuu mallintamisella, ammattitaitoisella ryhmällä  ja hyvällä suunnittelulla hienosti. Ja on erinomaista, että innovaatioiden syntymistä kannustetaan - ei tarvitse tehdä kaikkia asioita "kuten ennen" vaan niitä voi tehdä fiksustikin.

Haasteena on se, miten yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa saadaan aikaiseksi. Tähän on tilaajan konsulttiryhmällä paljon osaamista, joka tulee hyödyntää projektin aikana. Meille suunnittelijoille tämä on aivan eri maailma, kuin mihin olemme tottuneet. Muutos on suuri ja tervetullut.

Ja sitten - kun urakoitsija on mukana - niin muutos vain suurenee. Mutta oletan, että suunnitteluryhmä on siinä vaiheessa niin hyvin hitsautunut yhteen, että sekään ei ole oikea ongelma - ryhmä koulii urakoitsijan mukaan jos urakoitsijalla vain on asenne ja taloudelliset asiat kohdallaan.

Tässä kohteessa toivottavasti konkretisoituu se tosiasia, että rakennuskelpoisen mallinnuksen tekemiseen tarvitaan urakoitsijan ammattitaito mukaan.

Tästä se lähtee.

Viikon linkki:
http://julkinen.fi/virma/Etusivu

Katsokaapa esim. Juhani Kiiraan video. Eiköhän anneta Professori Emeritukselle lahja ja tehdä viimeinkin joku asia siten, kuten hän on sen ajatellut. Ne ei ole ihan tuulesta temmattuja juttuja...

Henttisen Tomia en ole koskaan nähnyt noin rauhallisena ja Laitisen Jarmo haluaa että suunnittelijat ovat pilvessä kun suunnitelmia tehdään ;)









perjantai 24. toukokuuta 2013

practicalBIM

Viimeaikona on ollut vapaata aikaa googlata ympäri nettiä etsien BIM aiheisia juttuja.

Törmäsin tällaiseen blogiin:
http://practicalbim.blogspot.fi/

Käykääpä lukaisemassa tietomalleista Australialaisen arkkitehdin näkövinkkelistä - loistavaa tekstiä ja kaverilla on selvästi erittäin laaja näkemys ja kokemus asioista.

Esimerkiksi tätä on mukava lukea:
http://practicalbim.blogspot.com.au/2013/02/real-collaboration-working-with.html

Pikkuisen häiritsee Revit -uskonnollisuus, mutta en anna sen häiritä itseäni...

Uutta LOD -speksiä jenkeiltä


Käsittääkseni myös AIA:n hyväksymä (American Institute of Architects, paikallinen "SAFA") speksi tietomallien sisällön tasosta ja kehitysasteesta on päässyt luonnosvaiheeseen.

Drafti ohjeesta on saatavilla täältä:
http://bimforum.org/lod/
Kunhan antaa omat tiedot, niin latauslinkki napsahtaa sähköpostiin

Lisää taustatietoa täällä:
http://www.aecbytes.com/viewpoint/2013/issue_68.html

http://practicalbim.blogspot.fi/2013/03/what-is-this-thing-called-lod.html

En ole syvällisesti perehtynyt LOD ajatteluun, mutta jotain tuon suuntaista on hyvä olla olemassa.

Muistelen, että Level 500 tasoa on useampikin kollega ihmetellyt ja kysellyt, että onko sellaisen teko edes mahdollista.

Liian tarkka ohjeistus (tai vaatimus) voi aiheuttaa turhaa työtä joissakin kohteissa, jos vain vaaditaan jotain asiaa ilman että siitä on kenellekään mitään hyötyä.

Tämähän on ainakin suomessa nykyisten eri ohjeistusten pienimuotoinen ongelma. Jos on kirjoitettu ohjeet / vaatimukset, niin joku vetovastuussa oleva henkilö voi vaatia niiden noudattamista pilkuntarkasti sellaisissakin asioissa, joilla ei ole mitään tekemistä itse kyseessäolevan kohteen suunnittelussa / rakentamisessa / ylläpidossa.

No, parempi olla kuitenkin jotkut ohjeet, kuin että ei olisi mitään.

Ym. asiankin IPD / Allianssihankkeet ja Lean Construction -filosofia korjaisi... saisi tehdä juuri sitä, mikä on hyväksi kyseessä olevan kohteen tilaajalle ja loppukäyttäjälle.


tiistai 14. toukokuuta 2013

IFC, energialaskenta, Spaceboundaryt

Hiljaista on ollut bloginpitäjän kirjoitustahti, mutta jotain tekstiä sentään syntyy töissä...

Aika usein kysellään miksi arkkitehdin tekemä IFC ei mene sisälle energiasimulointisoftaan oikeantyyppisesti.

Tässä eräs kokemusperäinen syy asiaan. Kyseessä osa erästä sähköpostia, jonka kirjoitin kun asiaa kysyttiin. Pientä editointia on sisältöön suoritettu:

---
Vaikuttaa haasteelliselta projektilta saada toimivaa ifc:tä ulos energialaskentaohjelmistojen näkökulmasta.

Kun pelataan ifc:n kanssa, niin pitäisi juuri päästä eroon tuosta miljoonasta ohjeesta eri sovelluksille. IFC:n toimivuus energialaskentaohjelmistoissa (huom, ei siis Riuskan, Riuska seuraa IFC:n speksiä) vaatii sen, että mallissa on tiloja sekä ns. SpaceBoundaryt luotuna.

SpaceBoundaryt luodaan ifc exportin yhteydessä automaattisesti sovellusohjelman toimesta. Toiset ohjelmat luovat ne paremmin, toiset huonommin. Jotta SB:t yleensä voivat syntyä, tarvitaan malliin tilaobjektit (Space) jotka ovat olleet "peruskauraa" jo kauan arkkitehtisovelluksissa. Tilan tulisi myös rajautua ympäröiviin rakenteisiin (aika normaali vaade tuokin kun oikeaa tietomallia tehdään). Yleensä sovelluksissa on käsky, jolla "klikataan" tilaa ja se klikkaus luo tilaobjektin siten, että ohjelma tunnistaa ympäristönsä.

Suunnittelu on tietenkin muuttamista, ja kun tämän "klikkauksen" jälkeen siirretään esim. seinää, niin sovelluksesta riippuen se joko osaa liikuttaa myös tilaobjektia tai sitten ei. Ja osa sovellukista osaa kyllä suurentaa / pienentää tilaobjektia, mutta hajoittaa sisäisesti tilaobjektin ja ympäröivien objektien relaatiot (jotka ovat elintärkeitä spaceboundaryjen syntymiselle).

Joissain ohjelmissa on "Space Update" -tyyppisiä käskyjä joka tsekkaa tilaobjektit uudelleen ja luo relaatiot kasaan jne. "korjaa" sisäisen rakenteen kuntoon. Jälleen sama virsi: toiset ohjelmat toimii paremmin kuin toiset.

Eli suomeksi: olemme sellaisessa kehitysvaiheessa varsinkin xxx -firman tuotteiden kanssa, että ark sovellukset eivät osaa tehdä IFC-speksin mukaista ifc-tiedostoa "oikeassa elämässä". Demoilla saadaan homma toimimaan, mutta harvemmin todellisissa suunnittelukohteissa.
---
 
Ym. viestin sanoma on siis se, että kun pystytään tekemään "kerralla oikein", niin IFC-tiedosto tuntuu olevan kunnossa. Kun taas ark mallia käytetään normaalisti, eli muutetaan, viilataan ja pyöritellään tiloja, niin se tuntuu ajan saatossa sekoavan sisäisesti siten, että sieltä ei saada toimivaa IFC:tä ulos. (vaikka olisi saatu esim. jollain alkuversiolla onnistumaankin).
 
Ja toinen esimerkki, joka konkretisoi ark sovellusten ifc-kirjoituksen puutteellisuuden on kerroksellisuus. Spaceboundaryjen kautta ifc-speksin mukaisesti pystytään tutkimaan esim. vesikaton päällä olevat lämpimät tilat (vrt. IV-konehuone tasakaton keskellä). IV-konehuoneen alla olevat tilat osaavat ymmärtää spaceboundaryjen kautta, että päällä on lämpimää tilaa. Ja jos IV-konehuoneen seinä katkaisee allaolevan tilan, niin tilan katto jakautuu kahteen tai useampaan lohkoon, joista toinen on kylmää pintaa ja toinen lämmintä. Tai siis näin on ifc-speksissä.
 
Erittäin harva (jos yhtään?) ark-sovellusta osaa luoda kerrosten välille oikeanlaisia spaceboundaryjä. Eli laatan (lattian / katon) läpi ei tunnu tieto siirtyvän.
 
Minä tulkitsen tuon siten, että softafirmat vasta harjoittelevat SB:n käyttöä seinien ja ikkunoiden kanssa.
 
Taustatietona vielä sekin, että spaceboundary -speksi ifc:ssä on ollut olemassa jo about kymmenen vuotta... voiko joku softafirma oikeasti väittää, että heitä kiinnostaa energialaskentamallin tuottaminen?
 
Kuukauden kuva:
Sinisellä ne pinnat, joiden spaceboundaryjen luonti epäonnistunut (ei relaatiota).
Eli tuo määrä seinä, ikkuna tms. pinta-alaa puuttuu rakennuksesta energialaskentaohjelmiston näkökulmasta.
 
Muutoin kohde on "ihan normaali" mallinnuskohde ja navikset, bimsightit jne. pystyvät käyttämään mallia ongelmitta, koska niitä ei spaceboundaryt / relaatiot kiinnosta.
 
 
 
 
 

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Roportti

Palautui usko suomen nuorisoon, kun luin Roportin.

http://ropo.ayy.fi/

Rakentamistalouden kerho ROPO ry julkaisi helmikuussa Roportin, jossa kerrotaan erittäin hienosti tietomallinnuksen, GreenBIMin, kestävän aluekehityksen, rahoituksen jne. mahdollisuuksista uusista, tai uudelleen nostetuista perspektiiveistä.

Ajatelkaapa nyt tätäkin Roportista löytyvää kannanottoa:

"Vihreys  on  inflaation  kourissa!  Roportti  esittää  uusia
näkökulmia  vihreyteen.  Vihreä  rakentaminen  ei  ole
keskittymistä pelkästään uusiomateriaaleihin, hiilijalanjälkeen
ja energiatehokkuuteen, vaan vihreyteen voidaan päästä myös
tehokkaammilla ja tuottavammilla rakentamisen prosesseilla. "

Erinomaista kirjoitusta, laajaa näkemystä ja ennakkoluulotonta otetta.

Olisipa hienoa olla nuori ja ennakkoluulottomasti hypätä tyhjyyteen ratkaisten ongelmia niiden tullessa eteen, eikä olla tällainen vanha jäärä joka näkee pelkästään ongelmia kun yritetään muuttaa systeemiä...

Aivopesen itseni ajatuksellisesti nuoreksi.




perjantai 29. maaliskuuta 2013

Revitin IFC-kehitys kahdella eri linjalla

Jos olet kyllästynyt Revitin huonoon IFC-export -rajapintaan ja haluat testata jotain muuta, niin tässä vaihtoehto:
http://sourceforge.net/p/ifcexporter/home/Home/

Tämä projekti ei ole mitään salamyhkäistä, Autodeskilta piilossa olevaa kehitystyötä, vaan Autodeskhän avasi IFC rajapinnan muiden osapuolien kehitykselle ja tästä se sitten lähtee liikenteeseen.

Siitä minulla ei ole mitään tietoa, kumpi on "parempi" rajapinta, mutta sen tiedän, että kumpikaan ei osaa tehdä Space Boundaryjä IFC speksien mukaisesti energialaskentaohjelmistojen tarpeisiin. Tai ainakin yhteen tuntemaani ohjelmistoon...

Revit -käyttäjät, kertokaapa kokemuksia virallisen ja tämä open source -version välillä. Kumpi on parempi vai voiko verrata...?


lauantai 16. helmikuuta 2013

Positiivistä palautetta

Lueskelin, mitä olin kirjoitellut tähän blogiin.

Huomasin, että olen todellakin "perussuomalainen" (en muuten ole, ei ole poliittista kantaa).

Valitan koko ajan. Suomalaisen perusoikeuksiinhan kuuluu oikeus valittaa terveystilastaan jokaiselle vastaantulijalle, mutta ehkä sama asia ei päde rakennusteollisuudessa.

Todellisuus tietomallintamisessa on kuitenkin se, että suurin osa kohteista tehdään hyvätasoisella  mallinnuksella ja lopputuloksesta voidaan olla jossain määrin jopa ylpeitä.

Omaan työnkuvaan kuuluu "tulipalojen" sammuttelu, joten kokonaisuuskuva voi joskus vääristyä - näen vain ongelmia.

Olen viimeiset pari-kolme vuotta yrittänyt opiskella LEAN -menetelmiä. Näissä opinnoissa "uusin" asia minulle on se sama vanha juttu, että ei aina pitäisi myydä ajatusta sillä, että: "Kuinka paljon meillä on ongelmia", vaan että: "Me osaamme tehdä jo aika paljon asioita hyvin".

Totta hemmetissä on parannettavaa, mutta metsä pitää nähdä puilta. Suomessa mennään oikeaan suuntaan. Akateeminen maailma tuottaa hyvää tutkimusta jota me käytännön väki voidaan hyödyntää ja jalostaa todellisuuteen sopivaksi. Noin 90% akateemisista jutuista voidaan heittäää roskin, mutta se toimiva 10% on elintärkeää asioiden kehittymiselle bisnesmaailmassa.

Suunnittelutoimistot, rakennuttajat, rakennutajakonsultit: Lukekaa Yleiset Tietomallivaatimukset 2012 ja uudet Tehtäväluettelot 2012-13.

Tehkää kohteeseenne BIM-projektisuunnitelma, jossa kerrotaan mallinnuksen käyttötarkoitukset.

Niiden avulla kaikki osapuolet voittavat - tiedetään mitä ollaan tekemässä.

Viikon kuva:


Erään kohteen Solibrilla tehty törmäystarkastelu putkistojen osalta. (eli siis kuvassa näkyvät putket törmäävät jonkun toisen putken kanssa). Kohde on sairaala, jossa putkia on ihan riittävästi...