Osallistu TATE-tietomallikyselyyn

Johanna tekee YAMK opinnäytetyötä TATE tietomallien käytöstä - osallistu kyselyyn ja kehitä alaa eteenpäin!

---

Hei!

Teen Ylemmän Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhöni liittyen kyselyä TATE -tietomallien suunnittelumenetelmien kehittämisestä ja mallien käytöstä työmaalla.

Tietomallintaminen Suomessa pohjautuu pitkälti buildingSMART Finland:n julkaisemaan YTV2012 ohjeeseen, jonka mukaan useimmat tietomallikohteet suunnitellaan yleensä rakennusvaihetta tukevaksi malliksi. Tasapainoilu 2D–suunnitelmien laadinnan ja toimivan tietomallin rajamaastossa on osoittautunut välillä haastavaksi tässä käynnissä olevassa tekijämurroksessa. Itse LVI–suunnittelijana näen tätä tasapainoilua työssäni päivittäin miettien että siitä tietosisällöstä jota tuotamme, käyttöön päätyy vain murto-osa. Tähän toivon alalla muutosta.

Yleisesti vahvaksi mielipiteeksi työmaan suunnalta on noussut TATE-suunnitelmien puutteellisuus – miten mallia voi olettaa käytettävän jos yhteensovitus on puutteellista ja asioita jää ratkottavaksi työmaalle?

Kanna siis kortesi kekoon ja vastaa alla olevan linkin avulla kyselyyn - ja vaikuta tärkeän yhteistyön kehittämiseen!

https://fi.surveymonkey.com/r/582SJPK

Johanna Lankinen

johanna.lankinen@granlund.fi

Virtuaalinen rakennus

Kehitys menee välttämättä siihen suuntaan, että meillä tulee olemaan kaksi rakennusta.

Todellinen ja virtuaalinen

Tuleva todellinen rakennus toimii paremmin kuin nykyiset rakennukset, koska virtuaalinen rakennus ohjaa sen käyttöä.

Nykyinen todelinen rakennus ottaa vastaan huoltomiehen tekemiä manuaalisia säätöjä ilman, että joku asiaa ymmärtävä henkilö ottaa niihin kantaa.

Virtuaalinen rakennus ei reagoi huonoihin ohjauskäskyihin. Se kertoo asiasta valvojalle tai analysoi tilanteen itse. Sen jälkeen tehdään säätötoimenpiteet - jotka tekoäly olisi tehnyt muutenkin.

Jollei joku rakennuspelastusaktiivi ole hakkeroinut järjestelmää ennen sitä.

Tekoäly muuttaa rakennusten ohjauksen. Rakennukset tulee tietämään itsestään enemmän kuin ihminen. Rakennukset ovat niin monimutkaisia kokonaisuuksia, että niitä ei yksinkertaisesti pysty ruohonleikkaaja ohjaamaan.

Rakennus ohjaa itseään optimaaliseen tilanteeseen, ottaen huomioon huomisen ihmismäärän, säätilan, auringon suuntauksen, ja henkilökunnan käyttäytymisen tiettynä viikonpäivänä. Rakennus muistaa, mitä sille kuului vuosi sitten samanlaisissa olosuhteissa. Se seuraa ihmisen liikettä rakennuksessa päivän aikana, tuottaen aina tavoitteen mukaiset olosuhteet tarvittavana kellonaikana - ennakoiden tulevat tapahtumat, säätäen olosuhteet ennustetun käytön mukaisesti.

Tekoäly tulee olemaan viisaampi kuin ihminen. Siihen menee ehkä muutama vuosikymmen, mutta näkymä tulevaisuuteen on selvä.

Me teimme sen.

Tietokoneet päihittävät ihmisen.

Viikon kuva:
Ruudunkaappaus netistä.

API pelastaa maailman

Töissä, minun tehtäväni on kehittää prosesseja.

Yksi näistä teknisistä asioista kulminoituu jälleen kerran kolmikirjaimiseen akronyymiin: API.
Application Programming Interface, https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointirajapinta

Ja tuon jälkeen voisi käydä vilkaisemassa tätä. http://avoinrajapinta.fi/

En osaa koodata. En ymmärrä softien sielunelämää. Mutta saan (onneksi) käyttää niitä töissäni.

Edustamani organisaation sovelluskehityksessä tietojen linkitys ja siirto/kopiointi on ollut mielestäni selvää aina. Mutta vasta viimeisten kuukausien aikana olen nähnyt sellaista kehitystä, mitä olen olettanut meillä olleen jo 4v. sitten.

Vasta nyt olen nähnyt rajapinnan, johon voi toinen yritys/softa integroitua muutaman päivän työllä. Vasta nyt minun powerpointtini alkaa toimia. En ymmärrä, miksi asiaa piti harjoitella 4 vuotta. Miksi softakehitys tekee itselleen helppoja ratkaisuja? Siirtelee tietoja omien tietokantojensa sisällä siten, että kolmannella osapuolella (tai edes itsellään) ei ole mitään mahdollisuutta tajuta, mitä tapahtuu? Mikseivät he ajattele kokonaisuutta joka on ulkona heidän softastastansa.

Teemme yhteistyötä erään globaalin pelaajan kanssa, Tässä projektissa linkitys Granlund Designerin ja Revitin välillä on ehdoton vaatimus. Miten linkki tehdään -> tietenkin API:lla !

Softa-arkkitehtimme oli tehnyt jo aikaisemmin avoimen API rajapinnan (https://designer-demo.granlunddesigner.fi/api/index ). Täysin nonsense for me...

Mutta tällä tiedolla ulkopuolinen koodari otti yhteyden parin tunnin koodauksella ja parilla sähköpostilla järjestelmäämme, Luki tietoja sekä kirjoitti niitä takaisin systeemimme. Päivän yhteisen hackathonin jälkeen meillä oli proto softan toiminnallisuuksista valmiina.

API, joka voidaan julkaista ulos vapaasti on ehdoton edellytys tietojen linkittämiselle. Olemme itse sählänneet useita integraatioprojekteja koska olemme oikeisseet muutamia mutkia, alittaneet riman väärissä paikoissa. Kunnollinen softa-arkkitehtuuri avoimien rajapintojen aikaansaamiseksi tietää töitä, mutta voitto häämöttää horisontissa. Elämä (ja markkinointi) helpottuu, kun tietää ja ymmärtää olevansa pieni osa kokonaisuutta, johon voi kytkeytyä avoimen API:n kautta.

Nykyisessä maailmassa ei ole softaa, joka on keskiössä, hallitsee "kaikkea" tietoa. Softat on ulkoradalla ja linkittyvät toisiinsa API:en kautta. Näin ainakin tällä hetkellä, kunnes joku keksii "väylän" jolla pelastetaan koko maailma... jonka kautta tieto siiryy simpsalabim järjestelmästä toiseen (mahtaakohan tuokin toimia apien kautta...).

Tämä on hienoa minulle, powerpointeissa oleva laatikot ja niiden välissä olevat viivat alkavat muodostua ohjelmistoiksi.

Viikon kuva:
Thanks Steven;

Havainnollistamisen todellisuus v.2016

Tuomaisen Juha kirjoitti hienon blogin havainnollistamisen historiasta:

https://energistarakentamista.com/2016/10/05/virtuaalisesti-suunniteltu-on-puoliksi-tehty/

Itse luulin muutama vuosi sitten, että VR on menneen talven heiniä, se on jo nähty. Ajattelin, että AR on tällä ihan kohta.

Vaikuttaa siltä, että VR on täällä nyt ja AR on jossain tulevaisuudessa - otetaan siis virtuaalimaailmasta kaikki irti ja odotellaan tekniikan kehittymistä lisätyn todellisuuden puolella.

Viikon kuva:
Totta vai tarua:

BIM2FM ver. 2

Konsepti "tietomallit ylläpidossa" alkaa pikku hiljaa hahmottua.

Reunaehtoja löytyy ja tämän paletin kanssa pitää pystyä toimimaan:

Tässä teesini BIM2FM projektia miettivälle suunnittelijalle, softatoimittajalle ja asiakkaalle:

1. Tietosisältö on oltava standardisoitua

 Tieto on oltava koneluettavissa järjestelmästä toiseen

2. Tietosisältö on priorisoitava

Tietoa on liikaa, sen oikeellisuuden varmentaminen on työläs operaatio

On tehtävä valinta, mitä tietoa arvostetaan ja mihin käyttötarkoitukseen se on luotu

3. Tieto on oltava käytettävissä 24/7

Pilvipalvelujen tieto on käytettävissä jatkuvasti eri ohjelmistojen välillä

Pilvipalveluun pystyt luomaan käyttäjille erilaisia rooleja ja käyttöoikeuksia

4. Tietoa ei siirretä

Tieto linkitetään järjestelmien välillä

Loppukäyttäjä päättää, mitä tietolähdettä pitää tiedon ”kotina”

Yksi pilvipalvelu ei ratkaise kaikkia ongelmia.

Useisiin käyttötarkoituksiin tarvitaan useita eri pilvipalveluja.

Oikea tieto löytyy hakutulosten kautta, priorisoiden samat vastaukset ensimmäisiksi hakulistoilla.

5. Tietoa on päivitettävä

Kiinteistössä on ylläpidettävä sekä virtuaalista rakennusta, että todellista rakennusta

Jos virtuaalisen rakennuksen tietosisältö poikkeaa todellisesta rakennuksesta, sen tietosisältöön ei voi luottaa -> käyttö hiipuu vuosien saatossa

6. Normaali ylläpitoprosessi muuttuu erilaiseksi

”Tietomallit ylläpidossa” –käytettävyyttä ei voi verrata nykyisiin käyttötapauksiin

Tietomallien käyttö luo uusia toimintatapoja.

Kiinteistöorganisaation on oltava valmiita muutokseen.

"Tietomallit ylläpidossa" teema ei toimi nykyisissä prosesseissa. Nykyiset prosessit tulee haudata ja luoda uusia.

7. Tietomallit ylläpidossa ei ole 3D-dokumenttienhallintajärjestelmä.

8. Ymmärrettävä mikä on ero “Teknisellä ylläpidolla” (laitteet), “Tilahallinnalla” (neliöt) ja “Johtamisen työkalulla” (eurot)

9. Ymmärrettävä ero staattisella ja dynaamisella tiedolla

Staattinen tieto on IFC-malleissa. Dynaaminen tieto on antureissa.

10. Ymmärrettävä ero käyttäjällä ja kiinteistöhuollolla

Jätin tämän kympiksi; kaikista tärkein asia:
Kiinteistön omistajan asiakas on käyttäjä, ei huoltotoiminta. Asiakkaan etu on kaikista tärkein. Ihan sama, onko suodattimet vaihdettu jos lamppu on pimeänä.

11. Bonuspointti
Nykyään isommat kiinteistöt omistaa investori. Erilaiset Due Diligance -tsekkaukset nousevat arvoonsa. Pelkkä LEED ei aina riitä (toivottavasti)

Yllämainitun palikan päälle pitäisi alkaa rakennella softaa.

Helppo homma, tekemistä vaille valmis.

Puolen vuoden kuva:

½ vuoden kuva 2:

Valitettavasti olen myös tätä mieltä. Tieto on oltava hajautettuna
(c) http://lod-cloud.net/  / Trimble (Tekla). 

Suunnitteluvaiheen aikataulu

Noudatan tässä blogissa Lean Construction periaatteita. Tämä kirjoitus voisi olla esim. 10.000 kirjainta  kattava perustelu asian fiksuudesta.(tässäkin meni jo kymmeniä hukkaan).

Poistan hukkaa, totean, että käyttäkään Last Planner -periaatetta suunnitteluaikataulun tekemiseksi.

Kaikki osapuolet tyhjän seinän eteen, post-it lappuja + kynä käteen. Joku fasilitoi. Suunnittelijat laittavat omat työvaiheensa seinään. Suunnittelijat siirtelevät omia työvaiheita sopimaan muiden suunnittelijoiden töihin. Suunnittelijat kehittävät uusia työvaiheita, jotta he saavat omat "oikeat" työvaiheet toteutettua keskenään yhteensopivina.

Lopputuloksena karkea aikataulu, josta voidaan generoida kalenterivuoteen sopiva aikataulu.

Ja tämä ei tarvitse allianssia, vaan pari workshoppia.

Yksinkertaista + yhteistyötä.

Ja tietokoneen käyttö on kielletty tässä ensimmäisessä vaiheessa.

Viikon kuva:
Tästä se lähtee...

Tietomallit pilvessä

Uusin blogini löytyy täältä:

https://energistarakentamista.com/2016/06/08/tietomallit-pilvessa/


Viikon kuva.
"Kaikki" linkitettynä,
Linked data / Drumbeat. Ei ole olemassa yksittäistä tietokantaa - puhumattakaan ASCII tekstipohjaisista 3d malleista.

Autodeskin lisenssikäytäntö muuttuu / muuttui

Viimeisen vuoden ajan olen hikoillut tämän jutun kanssa:
http://arksystems.fi/uutinen-autodesk-muutos.htm

Ym. jutussa on (käsittääkseni) vanhaa tietoa, Suiteja voi päivittää vielä kesäkuun loppuun asti.
Täällä blogin kirjoutushetken viimeisin tieto:
http://www.autodesk.com/products/perpetual-licenses/perpetual-licenses-faq

Kyseessä siis Autodeskin muuttuva lisenssikäytäntö. Kesäkuun jälkeen ei myydä enää yksittäisiä lisenssejä / suppareita, vaan ohjelmat pitää ostaa vuokralisenssiperiaatteella.

Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että nyt menee rahaa, jos aiot kasvattaa firmasi henkilökuntaa tai vaihtaa BIM ympäristöäsi Revit -maailmaan.

Softamyyjät varmaan kertovat sinulle hyvät perustelut päivityksen kannattavuudelle, mutta tässä minun vinkkini:

- Jos aiot muutaa AutoCAD ympäristösi Revit ympäristöksi seuraavan 3 vuoden aikana: Osta lisää / vaihda olemassa olevia ACA lisenssejä BDSP lisensseiksi kesäkuun aikana.

Toinen vinkkini on, että osta Autodeskin osakkeita. He tulevat tekemään järjettömän (insane) tuloksen tänä vuonna. Kaikki vähänkin järkeä omaavat firmat tekevät uusia lisenssiostoja / päivittävät vanhoja autocadejä Building Design Suite Premiumiksi.

Mutufaktaa hintapolitiikasta, jos hommaat vuokralisenssin kesäkuun jälkeen:
BDSP paketti vuosivuokra hieman alle 4.000e, 1. lisenssi

Microsoft on ystävä. Autodesk on ystävä. Olen yhtä heidän kanssa. He täydentävät minut.

Revin siitä.

Viikon kuva:
Mielestäni hieno kuva Autodeskiltä koskien lisenssimuutosta: "Minkäs teet, kello tikittää?"

Internet + LVI + 1998

Koska minulla ei ole mitään uutta sanottavaa, käytän hyödyksi Cadnet -verkkolehteen vuonna ~1998 kirjoittamaani vuodatusta ISDN yhteyksillä varustetun LVI-suunnittelufirman (Asplan Oy, RIP) tietoliikenneyhteyksistä.

Oli ne kuitenkin paremmat, kuin samaan aikaan vaikuttaneen Niemen (RIP) toimiston  verkkoyhteydet, jotka olivat ADIDAS + floppy -verkkoon perustuvia liitäntöjä...

---

Internet-yhteyksiä arpomalla

.

Kaikki me tiedämme, että internet-yhteydet eivät toimi silloin kun olisi suurin kiire ja vian selvittämiseen ei riitä enää peruskoulun päästötodistus... Minulla ongelmat alkoivat tietenkin maanantaina. Viikonlopun työrupeaman jälkeen olisi aika toimittaa valmistuneet CAD-kuvat sähköpostilla työn tilaajalle. Vihdoinkin olen saanut aikataulun pitämään... Avaan tietokoneeni ja otan yhteyden internetoperaattorille. Tiimalasi pyörii ja mitään ei tapahdu. Uusi yritys - sama juttu. Aloitan vian selvityksen. Käyn läpi puhelinnumerot, johdot ja muuta yhteysasetukset. Kaikki on kunnossa. Soitan puhelinlaitokselle - onko vika heidän keskuksissaan? Muistuu parinvuoden takaiset ajat, jolloin hommasimme ISDN-yhteyden. Se toimi tai ei toiminut. Aina kun soitin puhelinlaitoksen vikanumeroon, niin pienen pallottelun jälkeen puhelimen toisessa päässä oli yksi ja sama asentaja. Näytti siltä, että hän oli ainoa, joka tiesi miten systeemin pitäisi toimia. Nyt puhelinfirman kaveri epäilee, että ISDN-boksissamme on vanha firmware. Niin, onhan siitä jo puolivuotta kun se on päivitetty. Päivitys onnistuu kuulemma heiltä nykyään etätyönä. Eipä aikaakaan, kun soittosarjamme alkaa surista. Hetken kuluttua tulee soitto. ”Homma selvä, päivitin uuden softan”, kuuluu puhelimesta. Ja sitten nettiin… No niin, nyt pääsen jo kirjautumisilmoitukseen. Mutta ei sen pidemmälle. Asetusten tarkastaminen alkaa taas. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Windows 95 olisi päättänyt muuttaa oletusasetuksiaan itsenäisesti. Kaikki vaikuttaa kuitenkin olevan kunnossa. Eikä varakoneiltakaan pääse sisälle. Ja tällä kertaa mikrotuen perinteinen lääke - virrat pois-virrat päälle - ei tuo apua. Ei auta muuta kuin soittaa Internet-operaattorin tekniseen tukeen. Puhelimeen vastaakin vanha tuttu: ”Olet jonossa, palvelemme teitä hetken kuluttua”. Onneksi puhelimessani on ulkoinen kaiutin, joten voin laskea luurin pöydälle ja kuunnella puhelimesta pimpelipomia. Puolentunnin päästä se jo hieman kyllästyttää, mutta olen päättänyt kestää kuin mies. Käyn lounaalla ja kun tulen takaisin, Pimpelipom jatkuu edelleen, kunnes lopulta: ”Hyvää päivää, kuinka voin auttaa?”. Kaappaan luurin ja selitän tilanteen. Ei ole luurin toisessa päässä olevalla kaverillakaan helppoa. Taustalta kuuluu aivan tajuton puhelimien pirinä ja ihmisten puhe. Käymme perusasetukset läpi, vaikka yritän kertoa, että olen ne jo käynyt. Tai kyllähän kaikki kannattaa tarkistaa - yleensä virheet ovat todella alkeellisia tyyliin ruksi väärässä paikassa. Kun kerron laitteistostani, saan kuulla, että systeemini ei edes pitäisikään toimia. ”On kaksi vuotta ongelmitta toiminut”, vastaan. Se ei sitten olekaan ongelmana. Kaveri kysyy tunnustamme ja salasanaa. Hieman arvelluttaa antaa niitä puhelimella, mutta minkäs teet? Kerron samalla, että kun ISDN-boksimme ohjelmaversio päivitettiin, niin pääsin hieman pidemmälle kirjautumisessa. ”Ahaa, teillä on siis ”Mocsan” boksi?”. ”Jep”, vastaan. ”Niissä onkin ollut vikaa”, kuuluu puhelimesta. Mietin, että kuinka niin vikaa? Viimeviikolla se toimi ihan hyvin. Puhelimesta kuuluu pientä muminaa ”…tunnusolitämäjasalasanatämä”. Kohta saan luvan yrittää yhteyttä uudelleen. Otan yhteyden ja voilá, olen netissä. Kiittelen, vaikka en saanut läheskään selkokielistä selvitystä siitä, mitä tapahtui. Nyt yhteys on toiminut jo pariviikkoa vaihtelevalla menestyksellä. ISDN-yhteydessä en saa toista B-kanavaa aukeamaan ja yhteys katkeilee satunnaisesti. Tuleepa jopa ilmoituksia, että linjat ovat täynnä. No, ne ovatkin internet-yhteyksiä, ei sen kummempia. Viikon kuva: Parasta mitä rahalla voi saada:

Matkaraportti, Sveitsi 2016

Kävin kääntymässä talotekniikkasuunnittelun yhteistyökumppanin luona Sveitsissä, jälleen kerran.

Sveitsissä tapahtuu BIMin osalta todella paljon ja nopeasti. Heidän Bauen Digital (http://www.bauen-digital.ch/de) -organisaatio (joka perustettiin about vuosi sitten) kattaa suurinpiirtein kaikki alan ammattilaiset suunnittelijoista urakoitsijoihin. Osa tilaajistakin on erehtynyt mukaan.

Bauen Digitalissa memberinä on mm. buildingSMART Switzerland

«BIM Evolution oder Revolution?» kyselee sivusto. Sanoisin, että Sveitsissä se on on Revolution.

Omalla työpaikalla on ravannut sveitsi-professoreja delegaatioineen kohtalaisen usein. Tiedonjano on valtava, imuohjaus taitaa toimia.

Sveitsissäkin Revit=BIM. Heillä on ollut käytössä muita softia MEP puolella (Plancal) mutta nyt ne kuulemma päivittyvät "uuteen maailmaan". Arkkitehdeiltä on kuulemma vaihtumassa piirtosoftat Revittiin. Jotenkin jää huono maku suuhun, kun IFC:n edut häviävät markkinakoneiston rattaisiin. Toisaalta, Sveitsi elää BIM huumassa, he eivät ole vielä hahmottaneet "todellisen" bim-yhteistyön merkitystä.

Rakennesuunnittelusta en saanut tartuntapintaa. MEP toimisto sanoo, että he näkevät vain arkkitehtimalleja. Jossain ne rakennemallitkin on oltava, eli en tiedä, onko siellä käytössä Tekla vai ei?

Sveitsiläiset panostavat vahvasti alkupään suunnitteluun. Heille luonnosvaihe on todella tärkeä. Yhteistyökumppanimme tekee tilapohjaista mep-mitoitusta / vaatimusmäärittelyä kuten isossa maailmassa tehdään. Energiasimuloinnit tehdään itse mallinnetulla geometriamallilla.

Suunnitteluryhmä on tottunut integroitumaan - oma käsitys on, että he integroituvat "normaalin" suunnittelumetodiikan kautta, eivät bim-tiedonvaihdon kautta. Sveitsissä suunnittelu suunnitellaan suunnitteluorganisaation sisällä, post-it lappuja seinät täynnä. Mitä tietoa tarvitsen, mitä tietoa toimitan eteenpäin? Mikä vaihe pitää olla tehtynä ennen kuin voin aloittaa seuraavan?

Suunnittelun ohjausorganisaatio ei häiritse ammattilaisten työtä, ainakaan "hyvissä" kohteissa - ei kaikissa. Olen kateellinen, sillä suomalainen suunnitteluorganisaatio ei osaa enää itseorganisoitua ilman rakennuttajakonsultin pakotusta. Vielä 1990 luvun alussa arkkitehti veti projektit ja yhteistyö oli saumatonta. Laman seurauksena tilaajaorganisaation henkilöstö väheni radikaalisti. Tämä ammattilaisten kaventaminen synnytti rakennuttajakonsulttien ammattiryhmän ja yhteistyö sekä rakennuttamisen kustannukset vähenivät Windows. 3.0 Excelissä (jota juuri ja juuri osattiin käyttää...)..

Yleistäminen lienee minulla pieni ongelma - eivät he Sveitsissä aina toimi yhteistyössä, kuten ei se aina ole Suomessakaan työtapana..

Sveitsissä suunnittelijat mallintavat, urakoitsijat eivät vielä käytä malleja. Suunnittelijat tekevät omia mallejaan, integroituvat hieman alkeellisemmin kuin pohjoismaissa. Kun tuo integroituminen tuollakin alkaa tapahtua, alkaa IFC:nkin merkitys nousta. Tai toisaalta, jos kaikila on Revit, niin mitäs siitä IFC:stä sitten...

MEP suunnittelija toimii melkein kuten Saksassa, tekee mm. käsittämättömän nivaskan paperia (Deviauszug) jossa jokaisen komponentin perässä on tieto määrästä + tyhjä viiva, jonne urakoitsija antaa sen osan hinnan. Viimeisellä sivulla sitten on yhteenvedossa tyhjä rivi, jonne urakoitsija voi laittaa kokonaishinnan. (jotenkin tulee mieleen Berliinin lentokenttä ja "paras hinta on alin hinta" logiikka...)

Jos hinta on oikealla planeetalla, niin urakoitsija voi saada jopa piirustukset nähtäväksi. Ei pysty skandinaavi ymmärtämään logiikkaa...

Yleisesti:
Sveitsissä on käynnissä sama hype kuin oli Englannissa ~4 vuotta sitten. Jos he menevät samalla nopeudella eteenpäin, niin kohta heistä tulee uusi bim-tähti maailmankartalle.

Osaamista, rahaa, kunnianhimoa ja pikkutarkkuutta heiltä löytyy.

Viikon kuva:

Iso-Britannia ja MEP BIM 2016, matkaraportti

Tein kierroksen Iso-Britanniaan yhdessä markkinointikoneistomme kanssa. Tavoitteena oli selvittää, mitä siellä tapahtuu.

Yritysvierailujen jälkeen voi todeta, että ei se mikään Onnela ole. Mutta paljon siellä tapahtuu.

Matka alkoi Birgminhamista, jatkuen Lontoon kautta Leedsiin.

Kaikissa paikoissa oli hahmotettu tietomallinnuksen merkitys, Level 2 tason suunnittelu oli tiedossa ja Level 3 tasoa pelättiin / ihmeteltiin.

Kokonaisuudessaan minulle jäi kuva, että tilanne siellä on kenttätasolla kohtalaisen sama kuin Suomessa. BIM on laajasti hyväksytty, toisaalta siellä ei ole mahdollisuutta olla hyväksynmättä, johtuen valtion painostuksesta / panostuksesta.

Suunnittelijoilla tuntuu olevan homma hallussa, ymmärtävät että tietomallinnus on jotain erilaista kuin normaalien kuvien tuottaminen.

Energia-asiat olivat pinnalla, Energiatodistus (EPC) oli heillä hittituote -> miten se tehdään dynaamisen laskennan kautta? Tuntui olevan paljon monimutkaisempi systeemi kuin Suomessa. Valittivat myös, että Energiaministeriö muuttaa sääntöjä vuosittain... (jotenkin tuttua?)

COBie oli kentällä ihmetyksen kohde, sillä ne organisaatiot jotka tajusivat jotain FM.stä, eivät tajunneet miten COBie sitä hyödyttää. Käytännössä sain fiiliksen, että COBie Excelit tehdään, koska se on tilattu. Minulle jäi epäselväksi, käyttääkö sitä tietoa kukaan. Veikkaan, että ei käytä.

Eniten miellytti yksi kommentti; "Kuka kertoo, mitä COBien sisällä pitää olla". Minunkin mielestä sisältö pitää käydä läpi tapauskohtaisesti, ei voi olla tilannetta että "Laitetaan kaikki tieto Exceliin"...

UK:lla on niin nuori kulttuuri tietomallinnuksen piirissä, että heille Revit=BIM. Autodeskin kaverit ovat hoitaneet homman hienosti. IFC on tiedossa isommissa firmoissa, mutta se on sivuroolissa, koska "kaikilla" on Revit. Se on BIM; se, mitä tilaajat tilaavat... never ending story.

Oli hieno olla maailman johtavassa rakennusten tekniikkaa suunnittelevassa toimistossa juttelemassa MEP BIM Development Managerin kanssa, jolla oli visio hallinnassa. Ja hän myös toteutti sitä; legendaarinen lause: "If this does not go through, I do not have a job after a six months". kaikista hienointa oli se, että juttu mitä kaveri yritti saada sisään firmaan, oli keksitty Granlundilla jo 2000 luvun alussa Hännisen, Jokelan ja Laineen toimesta. Pikkuisen hyödynnettiin myös Kiviniemen väitöskirjaa Stanfordista. Ja se idea toteutettiin myös Roomex -nimiseksi softaksi ~2005.

Periaate (laajennettu Roomex):
Tilatyypille annetaan vaatimuksia, esim. ilmamäärät neliöpohjaisesti-> linkitys ARK tilaan -> palvelualueet kasaan -> simulointien lopputuloksen kiinni tilaan -> niiden perusteella suunnittelijan arvot tilaan -> tietojen keräys palvelualueittain -> ilmamäärät/nestevirrat -> laiteluettelo -> urakoitsijahyväksyntä -> as-built tiedot -> mitatut tiedot -> BIM2FM alkaa

Toisella tavalla ilmaistuna:
Toimistokoppi  2 l/s m2 -> 301TK01 -> 23,8 l/s-> 25 l/s -> 3.4 m3/s -> LP 0,77 l/s, P 0,77 l/s, FV 0,96 l/s, JP 1,3 l/s, FV 1,3 l/s. -> Kiina xxxzzz -> hylätty -> Recair zzzxxx, OK -> tiedot kannassa -> säätömies; 26 l/s, suunnittelija; OK, koneen ilmavirta 3,35 m3/s; OK

Näin meillä on tiedot tallessa vaatimuksista ylläpitoon.

Yhteenvetona; firmat missä kävimme, ymmärsivät ym. skenaarion. Mutta heidän toimintakulttuuri ei käsitellyt ylläpitomaailmaa juuri ollenkaan.

Sama tilanne on mielestäni myös Suomessa. TATE-suunnittelutoimistoilla ei ole rajapintaa FM toimintaan, joten heidän näkemys rajoittuu vain rakentamisaikaan.

Kuten myös meiltä suunnitelmia tilaavien osapuolten näkemys.

Viikon kuva:

YTV2012 täydentyy liitteillä

BuildingSMART Finland on tehnyt täydentäviä liitteitä Yleisiin Tietomallivaatimuksiin.

Liitteet ladattavissa täältä:
bSF YTV2012 täydentävät liitteet

tai hankkimalla ne RT-kortiston kautta,
Määrälaskenta ja prosessikuvaukset
sekä
Tilaajaohjeet tietosisältövaatimuksista

Uudet ohjeistukset tehtiin tilaajaa avustaviksi, sisältäen TATE-määrälaskennan vaatimukset suunnittelijalle sekä tietosisältövaatimukset ARK ja RAK malleille.

Lisäksi bSF TATE-ryhmä julkaisi SKOL ry:n teettämän prosessiohjeen mm. alakattosuunnittelusta, reikävarauksista ja rakennemallin valmiusasteesta. SKOL ry teetti tämän ohjeistuksen vuonna 2014, ja nyt se jatkaa eloa buildingSMART Finlandin ylläpitämänä. Tämäkin on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä eri rakennusalan järjestöjen välillä.

Minulta pyydettiin bSF talotekniikkatoimialaryhmän puheenjohtajana kommnentti TATE-ohjeistusten julkaisun yhteydessä, tässä referaatti siitä:

”Suomi on tippunut tietomallintamisen kärkijoukoista viimeisen viiden vuoden aikana”, toteaa bSF talotekniikan toimialaryhmän puheenjohtaja Tero Järvinen. ”Emme ole pystyneet hyödyntämään jo 15 vuotta käytössä olleita mahdollisuuksia rakennushankkeiden prosessien uusimisessa. Toimimme edelleen samantyyppisillä toimintamalleilla kuten on toimittu viimeisen 30 vuoden aikana. Ei kannata ihmetellä, miksi rakennusalan tuottavuus on pohjamudissa verrattuna muihin toimialoihin. ”

”Mielestäni meidän pitäisi unohtaa termi tietomallintaminen, se tuntuu vain sotkevan yksinkertaisia asioita. Rakennushankkeessa mukana olevien tarkoitus on tehdä rakennusten käyttäjille heidän toimintaansa parhaiten soveltuvia sisäympäristöjä, huomioiden elinkaari- ja arkkitehtoniset näkökulmat. Parhaiten onnistumme tässä tehtävässä toimimalla yhteistyössä, unohtaen osaoptimoinnin ja käyttäen nykyaikaisia tekniikoita niille soveltuvilla prosesseilla. Näitä toimintoja kutsutaan normaalisti esim. suunnitteluksi, rakentamiseksi, valvonnaksi jne. Meillä ei voi olla tietomallipohjaista suunnittelua – on vain suunnittelua.”

Nyt julkaistavia prosessikuvauksia noudattaen jokainen osapuoli voi olla mukana nykyaikaisessa rakennushankkeessa – pelkästään TATE-tekniikan määräluetteloiden käyttö toimitilarakentamisessa tuo arviolta 50M€ vuosisäästön tilaajille.

Ohjeistuksia suomeen mahtuu. Enää puuttuu niiden käyttäminen ja toteuttaminen tilaamisessa, suunnittelussa sekä urakoinnissa.

Viikon kuva: