Tekla BIMsight 1.5 + IfcZone

Tekla parantaa ilmaista IFC-ohjelmistoaan.

En ollut vähään aikaan softaa käyttänyt ja ajattelin, että tsekataanpa, mitä uutta on tullut.

Uuteen tarkastukseen on ajanut myös Teklan kaverit, koska ovat kovasti pyydelleet ifc tiedostoa, jossa on IfcZone määrityksen mukaisia alueita mallinnettuna (kts. joku aikaisempi blogini, ytv2012 jne). Olen lähetellyt 3-4 eri kaverille samoja malleja, kun ovat pyydelleet (vinkki, koordinoikaa hieman toimintaanne...)

Ensimmäinen ihmetykseni on "nopeus". Kirjoittelen tätä tekstiä kun taustalla BIMsight latailee zoneilla varustettua ifc:tä (25Mt). Kun aloitin ifc:n avaamisen koneelleni, luin myös paikallislehden nimeltä "Vartti". Veikkaan, että tuo nimi on tullut siitä ajasta, joka lehden lukemisene menee.

Kun ifc on avautunut softaan, alkaa tutkimusmatkani... (poistun blogista ja avaan bimsightin) ja 30 sek tutkiskelun jälkeen voidaan todeta, että Tekla BIMsight osaa lukea Zoneja, mutta ei osaa näyttää niitä ruudulla.

Tässä malli, jossa näkyvissä grafiikka ja listassa zonet.

Mielenkiintoinen tapa näyttä zonet "zone = zone".Siinä voisi lukea mielestäni kuitenkin zone=301TK01, 4-8-kerros eteläsiipi". Se kertoisi hieman enemmän asiasta. Ja tuo tieto on sisällä ifc:ssä.

Nopeasti tekemäni tutkielma paljastaa, että zoneja ei osata visualisoida ruudulle:

Kuvassa kaikki objektit hidetettynä, paitsi zonet. Aika vähän näkyy iv-koneiden palvelualueita.

Ei auta, vaikka laittaa spacet päälle:

Näkyy vaan kaikki spacet.

Joku toinen softa tekee saman asian näin (avasi muuten mallin noin 20sekunnissa, mutta oli sairaan hidas grafiikan pyörityksessä...):

Eli, odotellaanpa Tekla BIMsight 1.5.1 versiota, jotta saadaan Yleisten Tietomallivaatimusten 2012 mukaista visualisointia aikaiseksi.

Ja tästä päästään toiseen asiaan kiinni: miksei BIMsight osaa näyttää taloteknisistä verkostoista kaikkein tärkeintä tietoa: mihin systeemiin kanavat / putket kuulivat? Mikä on iv-kone, joka syöttää ilmaa klikattuun kanavaan?
Kuva magicad -ifc:stä bimsightin kautta katsottuna:

Eli tiedoissa näkyy kivoja asioita, mutta kaikista tärkein puuttuu - mikä järjestelmä?

Jos tämä on kiinni siitä, että pitäisi ostaa maksullinen bimsight, niin miksei sitä laiteta markkinoille? Sama juttuhan on arkkitehtiseinien kanssa. Kaikkia tietoja ei näytetä.  Maksaisin softasta  100e, jos näytettäisiin kaikki tiedot... kuten simpleBIMissä. tai Solibrissa.

En löytänyt BCF formaatin tukea, mutta kaiketi sekin on tulossa...


Yhteenveto 1.5 testistä:
Loistava softa, varsinkin kun katsotaan hintaa.
Nopea (kunhan on saanut mallin sisälle), looginen, helppokäyttöinen.
Puutteita attribuuttitiedon näyttämisessä.
Aivan järjettömän hyvä leikkaustyökalu / zoomaukset.
Ehdoton valinta työmaakäyttöön.
OpenBIM - IFC - mitä muuta voisi vaatia?


Ja esitän jälleen nöyrimmän pyynnön: Please, Trimble / Tekla: tehkää MEP-softa, jotta me talotekniikan ammattilaisetkin pääsisimme nauttimaan tietomallinnuksesta.

Trimble ostamassa SketchUppia Googlelta

http://www.reuters.com/article/2012/04/26/us-trimble-google-idUSBRE83P0V820120426

Herääköhän Trimblen toimari aamulla ja miettii ensimmäisenä: "Jaahas, mitäs seuraavaksi ostaisi...?"

Ja SketchUpin blogista löytyy loput:
http://sketchupdate.blogspot.com/2012/04/new-home-for-sketchup.html

YTV 2012: TATE-Vaatimusmalli

Yleisten tietomallivaatimusten (http://buildingsmart.fi/8) osassa 4, kappaleessa 3 puhutaan TATE-Vaatimusmallista.

Aihe on käsitelty aika kevyesti, tämä kappale voisi olla kokonaan omana osiona YTV2012 vaatimuksissa.

Olen välillä ihmetellyt, kuinka ammattitaidottomasti  suunnittelua tilataan sekä valvotaan. Tilaajalla pitää olla vaatimuksia siitä, minkälaisen rakennuksen he haluavat. Jos he eivät ole ammattilaisia rakentamisessa, niin suunnittelijan tulee kertoa heille, mitä he haluavat.

Tuo ei ole monimutkaista, vaan varsin yksinkertaista asiakkaan palvelemista - tehdään sitä mitä on tilattu.

Asiakkaalle kerrotaan vaatimusmallin avulla, mitä he tulevat saamaan. Vaatimusmallin kautta voidaan keskustella sisälämpötilat, puhtaustasot sekä yli-/alipaineisuudet ennen, kuin suunnittelua on varsinaisesti edes aloitettu.

Olen itse mokannut eräässä kohteessa vaatimusmallin tekemisen. Asiakas halusi tilaan "jäähdytetyn tuloilman". En tajunnut tarkentaa asiaa, vaan käytin alueen iv-konetta, jossa on jäähdytyspatteri. Kyseessä oli laboratoriorakennus ja vastaanoton jälkeen käyttäjä roudasi tilan täyteen erinäistä teknisiä laitteita. Sisälämpötila karkasi käsistä.

Kun asiaa selvitettiin, viitattiin huonekorttiin, jossa oli vaade "jäähdytetylle tuloilmalle". Yritä siinä sitten selittää, että erillisjäähdytystä ei oltu suunniteltu, kun olin tajunnut asian väärin.

Vaatimusmalli on yksinkertaisuudessaan excel -taulukko, jossa on kerrottu tilatyypin suunnitteluperusteet. Joissain piireissä sitä kutsutaan sisäilmataulukoksi.

Tietomallipohjaisen vaatimusmallin suunnitteluperusteet ovat liitetty esim. tilaobjektiin (IfcSpace). Suunnitteluperusteina voi olla esim. tilan max.lämpötila kesäaikana, tilan ilmamäärä rakennusmääräyskokoelman mukaisesti l/s /m2 tms.

Tietomallipohjainen vaatimusmalli mahdollistaa sen, että suunnittelun edetessä vaatimusten toteutumista voidaan tarkastella siihen soveltuvilla ohjelmistoilla. Ihmisen ei siis tarvitse erikseen excelistä tarkastella, että täyttääkö suunnitelma vaatimuksia, vaan tietokoneen voi valjastaa tarkastustyöhon. Ne tilat, jotka eivät täytä vaatimuksia, värjäytyvät esim. punaiseksi.

Tämä tekee vastaanottovaiheessa tilojen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen kohtalaisen yksinkertaiseksi. Valitettavasti en ole vain koskaan nähnyt, että kohteen vastaanottaja olisi verrannut toteutuneita ilmamääriä tai jäähdytystehoja (huonejäähdytyksen nestepiirin "l/s"arvoja) suunnittelun alkuvaiheessa annettuihin vaatimuksiin.

Vaatimusmallin käsittely kehittyy projektin etenemisen myötä. Vaatimuksista tulee tavotteita, tavotteista tulee simuloituja arvoja ja niistä taasen suunnitteluarvoja. Loppupeleissä voidaan puhua mitatusta arvosta sekä vaatimusten toteutumisesta.

Yksinkertaistaen:
Tilan max. lämpötilavaade: 26oC kesällä
Olosuhdesimulointi kertoo, että tämä toteutuu ilmamäärällä 28 l/s ja erillisjäähdytyksellä 386W
Suunnittelija päättää, että tilan arvot ovat 30 l/s ja 400W
Urakoitsija mittaa tilasta 29 l/s ja 430W
Tilan lämpötila on mitoituskelissä alle 26°C

Voidaan todeta, että tila on täyttänyt vaatimukset sisäilmaolosuhteiden toteutumiselle.

Vaatimusmalli on tehnyt tehtävänsä.

Viikon kuva:


Tietomallipohjainen vaatimusmalli, mitä tummempi väri, sitä enemmän ilmaa / neliömetri tilaan tungetaan:

Rakennuskelpoinen TATE-malli

Viime aikoina olen miettinyt, miten tate-järjestelmämalli tulisi tehdä, jotta kaikilla osapuolilla olisi win-win -tilanne.

Lopputulos menee aina siihen, että tate-urakoitsijan tulee valittuna ennen, kun suunnittelija on tehnyt toteutussuunnitteluvaiheen järjestelmämallin.

Tämä taas tarkoittaa sitä, että myös tate-puolella tulee olla suunnitteluvaihe nimeltä "Hankintoja palveleva suunnittelu". Rakennepuolella tuo on arkipäivää, tate -puolella ei.

Homma menee näin:

- yleissuunnitteluvaiheen jälkeen tulee saada tate-urakoitsija kiinni projektiin (tai mieluiten jo ennen yleissuunnitteluvaihetta, mutta annetaan nyt edes vähän löysää...)

- tate-suunnittelija alkaa yhdessä urakoitsijan kanssa tehdä toteutussuunnittelua. Jos urakoitsijalla on vuosisopimuksia joidenkin toimittajien kanssa, niin tate-suunnittelija alkaa tehdä suunnittelua heidän tuotteillaan. Tuotteet ja periaatteet on tietenkin sovittu etukäteen urakoitsijan kanssa.

Tämä ei tarkoita KVR-urakkaa, vaan suunnittelija pitää huolta siitä, että tilaajan tavoitteet ja vaatimukset tulevat toteutumaan - sellaisilla tuotteilla, jotka ovat riittävät niiden toteuttamiseen. Ei siis "ylimitoitettuja" mersuja, vaan välillä tojotallakin pärjää.

Jos ja kun ei ole vuosisopimuksia, tulee suunnitteluvaihe "Hankintoja palveleva suunnittelu". Siinä tate-suunnittelija tekee yhdessä urakoitsijan kanssa hankintasuunnitelman, jossa käydään järjestelmäkohtaisesti läpi, minkä firman tuotteilla lähdetään viemään mallinnusta eteenpäin. Tehdään jokin mallialue, jossa testataan yhdessä valituiden tuotteiden toimivuus ja tavoitteidenmukaisuus.

Tässä vaiheessa ei ole siis massaluetteloita, lukumääriä tms. mallista otettuna. Päätökset hankittavista tuotteista tehdään kuitenkin tässä vaiheessa. Suunnittelija voi ilmoittaa, että säätöpeltejä menee 200-250kpl. Se riittää urakoitsijalle, joka tekee kauppaa valmistajien kanssa.

Tarvittaessa hankintoja varten voidaan tehdä mallinnustyötäkin. Jos tarvitaan arvioita kanava- tai putkimenekistä, niin mikä estää niitä mallintamasta - vain metrimäärien ulosottoa varten. Tällöin puhutaan hankintoja varten tehdystä mallista. Pitää aina muistaa, että mallinnus tehdään jotain käyttötarkoitusta varten.

Kun ollaan päästy pidemmälle, aletaan tehdä rakennuskelpoista mallia. Tällöin suunnittelijalla on jo tiedossa ne valmistajat, joiden tuotteita urakoitsija aikoo käyttää. Malli voidaan tehdä siis suoraan niillä tuotteilla, joilla rakennus aiotaan rakentaa. 

Rakennuskelpoisen mallin tekemiseen tarvitaan myös urakoitsijan ammattitaitoa. Urakoitsija ottaa kantaa asennusjärjestyksiin, kannakointiin ja huoltoon. Tämä on sitä tietoa, jota suunnittelijalla ei ole olemassa. Lisäksi voidaan ottaa kantaa erilaisiin hankintapaketteihin. Malliin voidaan lisätä tietoa, joka helpottaa urakoitsijan hankintoja tai asennusta, esim. kuiluihin asennettavat putket / kanavat erotellaan muusta massasta. 

Teknisten tilojen mallinnus helpottuu huomattavasti, kun otetaan huomioon urakoitsijoiden käytännössä havaitsemat ongelmat ja muista vastaavista kohteista saadut hyvät ominaisuudet.

Kaikki nämä asiat voidaan siis mallintaa suoraan toteutuskelpoiseen tietomalliin tate-suunnittleijan toimesta. Näin toimien urakoitsija on saanut äänensä kuuluville ja sitoutuu paremmin kohteen toteuttamiseen suunnitelmien mukaisesti.

Lisäksi tilaaja on saanut sitä mitä on tilattu - vaatimukset täyttävän rakennuksen sillä kustannuksella, joka siihen kuuluukin mennä. Ei alihinnoiteltuna, eikä ylihinnoiteltuna - tarkoituksenmukaisena.

Lisäksi ym. menettely mahdollistaa tietomallin käyttämisen ylläpidossa. Kun tate -malli on tehty suoraan oikeilla tuotteilla ja verkostogeometria on käyty läpi urakoitsijan kanssa, niin sen tarkkuustaso on jotain aivan muuta kuin mitä ollaan tähän asti totuttu näkemään. As-built -mallit voidaan unohtaa, ne ovat sitä jo ennen kun on alettu tekniikkaa asentamaan. Mallin pitää olla siis rakennuskelpoinen - sen mukaan rakennus tehdään.

IPD:tä odotellassa...

Viikon kuva:

Tämä kuva ei liity mitenkään tekstiin, mutta taas kun katselin kaukoputkella taivaalle, siellä oli 17 kerroksinen avaruusalus...

Yleiset tietomallivaatimukset 2012

Yleiset Tietomallivaatimukset 2012 julkaistaan 27.3.2012

Onneksi meillä on kuitenkin Internet, joka julkaisee aina  etukäteen hyvienkin artistien levyt...

Täältä löytyvät käsikirjoitukset ensimmäisen vaiheen (osat 1-9) kirjoituksille:
http://www.buildingsmart.fi/

Samalla voidaan iloita siitäkin, että BuildingSMART Finland on vihdoinkin saanut aikaiseksi kotisivut.

Kaksi osaa talotekniikalle, tulossa vielä käytön ja ylläpidon vaatimukset.

PS. haastan kaikki tämän blogin lukijat lukemaan osat 4 ja 9 sekä laittamaan minulle palautetta ( tero(miumau)jarvinen.org ) mahdollisimman pikaisesti kirjoitusvirheistä, huonosta suomesta jne. jotta saadaan sisältö ymmärrettävään muotoon. Ammattitaitoni (?) on jossain muualla kuin suomen kielen kirjottamisessa.

Kurkkaus tuleviin tietomallivaatimuksiin

"Yleiset tietomallivaatimukset 2012" alkavat valmistua, kirjottajien deadline osien 1-9 kohdalta on umpeutunut.

Tämä projekti on kantanut myös nimeä "COBIM", "Kansalliset tietomallivaatimukset" ja vaikka mitä muunnoksia näistä sanoista.

Yleiskielisin nimitys lienee kuitenkin  "Senaatin uudet tietomalliohjeet", vaikka kyseessä eivät ole ohjeet, vaan vaatimukset sekä Senaatti kiinteistöt on vain yksi osapuoli muiden joukossa tässä projektissa.

Ajattelin valoittaa tässä blogissani muutamia uusia asioita, joihin otetaan kantaa osassa 4, "Talotekninen suunnittelu".

Aloitan palvelualuekaavioista.

Palvelualuekaavioita vaaditaan yleissuunnitteluvaiheessa ilmanvaihdon palvelualueista, dokumenttipohjaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelijan tulee toimittaa tilaajalle pohjakuvat, johon on esimerkiksi erivärisillä rasteroinneilla kerrottu ilmanvaihtokoneiden palvelualueet, kerroskohtaisena. AutoCAD -termein, solid-hatcheina.

Kuten tiedämme, hyvä TATE-suunnittelija tekee tämän lisäksi paljon muitakin palvelualuekaavioita, mutta vaatimuksena on minimissään iv-koneiden alueet. Dokumenttipohjainen tekotapa ei kuitenkaan liity mitenkään tietomalleihin. Tietomallipohjaisten palvelualuekavioiden teko vaatii vielä erikoisosaamista (ja joissakin tapauksissa myös ohjelmistoinvestointeja, arkkitehdin työkaluja), jota ei kenties ole olemassa kaikkialla suomenniemen alueella. Siksi vaatimuksissa aloitetaan tämä asia ensimmäiseltä portaalta - dokumenttipohjaisuudesta.

Tietomallipohjaiset palvelualuekaaviot koostuvat tilaobjekteista, jotka ovat ryhmitelty joukoksi -> lopputuloksena IFC-tiedostoon voidaan tallettaa IfcZone -tyyppisiä tilaryhmiä, joita voidaan käsitellä esim. Simplebimillä, Solibrilla tai muulla, "hyvinvarustellulla" IFC-tiedostojen tarkasteluohjelmistolla.

(Sivuhuomiona, että Tekla BIMsightillä en saanut palvelualueita näkyville. Softa kyllä luki ne, eli objektipuussa olivat Zonet näkyvissä, mutta en pystynyt (tai osannut) visualisoida niitä ruudulle. Jos sammutti spacet, niin lähti kokorakennus pois, vaikka Zonet olivat päällä. Jos joku Teklalaisista tätä blogia lukee, niin vinkatkaahan, olenko EVO (ei vaan osaa) vai onko kyseessä "feature". Ohjelmaersio oli 1.4.1.)

Rakennuksen kaikkien kerrosten palvelualueita voidaan tarkastella IV-konekohtaisesti, jolloin hahmottuu paljon paremmin se, minne kaikkialle IV-kone vaikuttaa.

Samaa tekniikkaa voidaan käyttää mihin tahansa alueeseen, joka koostuu tiloista. Samalla tekniikalla voidaan havainnollistaa TATE-tekniset tilavaraukset. Tehdään arkkitehdin mallintamista konehuoneista, jakokeskuksista, kuiluista, hormeista ja muista teknisistä tiloista omat palvelualueet, jolloin ne voidaan visualisoida ifc-katseluohjelman kautta.

Ja koska kyseessä on tietomalli, käyttötarkoitukset eivät lopu tähän. Kun tietomallipohjainen kaavio otetaan käyttöön kiinteistöjen ylläpidossa, voidaan tilalta suoraan kysyä "minkä jakokeskuksen ja iv-koneeen piiriin kuulut?". Näin esimerkiksi tilamuutosten aiheuttamat häiriöalueet muihin tiloihin selviävät välittömästi. Ei tarvitse kaivaa vanhoja, päivittämättömiä piirustuksia arkistoista. Muutostyöt voidaan suunnitella huomattavasti paremmin, kun kokonaisuuteen liittyvät faktat on tiedossa heti suunnittelun alkuvaiheessa.

Kun ollaan saatu selville iv-koneen palvelualue, voidan ottaa näkymä iv-kanavistoon. Nähdään, miten kanavistot kerroksessa kulkevat - voidaan päätellä, mistä kohtaa kytkentäkanavat pitää katkaista aiheuttamatta häiriötä muille tiloille.

Tai toinen huoltomiehen perustehtävä: asiakas valittaa, että ilma ei vaihdu. Ensimmäiset kysymykset ovat, mikä IV-kone, missä on palopelti? Molemmat selviävät tietomallitarkastelun avulla, käyttäen IFC-tiedostojen katseluohjelmistoa.

Tietomallipohjaisen palvelualueen käyttötarkoituksia rajoittaa ainoastaan mielikuvitus. Tämä tapa toimia  tuo mielestäni uusia ulottuvuuksia tietomallien tarkasteluun - ei aina tarvitse katsella seiniä, ikkunoita tai kanavia. Riittää, että tutkii tilaobjektien tietosisältöä ja niistä muodostettuja kokonaisuuksia.

Tilaobjektien hyötykäytössä olemme vasta alkuvaiheessa. Niistä seuraavissa kirjoituksissa lisää, kun avaan hieman "vaatimusmalli" -käsitettä.

Viikon kuvat, palvelualueet Solibrissa:

IV-koneiden palvelualueet

TATE-tilavaraukset, näkyvillä kuiluja, sähkötiloja ja IV-konehuoneet

Yhdistetty IV-kanavistomalli sekä IV-koneiden palvelualuekaavio

Trimble osti Plancalin

Trimble jatkaa tietomallisoftafirmojen ostoksia. Ensiksi lähti Tekla, sitten Plancal:
http://www.trimble.com/news/release.aspx?id=011212a

Plancal on mielenkiintoinen MEP softa, jossa on mukana laskennat sekä IFC.

Nyt alkaa murenemaan minun unelma siitä, että Trimble olisi ostanut Progmanin ja tunkenut MagiCADin Teklan sisälle...

Tutustuin softaan Frankfurthin ISH2011 messuilla, mutta minulle ei demottu softaa parista pyynnöstä huolimatta... syynä kuulemma se, että softa oli vain saksaksi / ranskaksi ja demoajat eivät osaa englantia. Tuo kielitaidottomuus oli kyllä totta, sillä minulle haettiin pitkin ständiä yhtä kaveria, joka osasi lontoota - tämän kaverin kanssa juteltiin varmaan 20min, mutta silti ei demoa irronnut. Jälkeenpäin ihmettelin, että miksi? Ehkä asiaan vaikutti se, että ilmoitin heti alkuun olevani MagiCAD käyttäjä ja nordic -alue ei ole heidän myyntialueena / tavoitteena.

Se, mitä muiden olan yli softaa kyyläilin korkeajännityssaksantaidoillani, vaikutti kyllä aika hyvälle. Oli nopea, pystyi käyttämään eri valmistajien tuotetietoja ja sisälsi monipuolisia muokkaustoimintoja.

Tuosta kielitaidottomuudesta / markkinastrategiasta kertoo hyvin myös se, että Plancalin englanninkieliset nettisivut on todella syvältä, verrattuna ranskan / saksankielisiin.

Plancal on  tiukasti rakennettu keskieurooppalaiseen suunnitteleutapaan. Pohjoismaisiin markkinoihin ei nykyisellä versiolla ole asiaa. Mutta kuten DDS on osoittanut, matka ei ole enää pitkä.

On mielenkiintoista spekuloida sillä, ostiko Trimble ammattitaitoa vai valmiin MEP-softan? Kehitetäänkö Plancalinsta maailmanlaajuinen softa vai olisiko alustana sittenkin Teklan systeemit..?

Uskon, että 5-10 vuoden sisällä  pääsemme nauttimaan taloteknisestä suunnittelusta ilman tiedostokohtaisia kerrosrajotteita myös Suomessa.

Viikon kuva:
Arviolta 8 vuotta olen pyydellyt Progmania tekemään pdf-tulostusta varten 2D-näkymän, jossa verkostot on väritettynä. Eli saisi työmaalle toimitettua selvempiä värikuvia.
Jossain softissa sellainen kuva näyttää pyörivän ruudullakin...