Nuoruuden uhoa

Pidin joskus muinaisina aikoina muutaman vuoden pystyssä nettisivua nimeltä "MagiCAD User Group Finland". Nuo sivustot kuolivat parin vuoden jälkeen yllättäen siihen, että huomasin olevani ainoa sisällöntuottaja...

Kaivelin tässä tiedostoarkistojani ja löysin noiden sivustojen varmuuskopiot. Olipa hauska lukea 2000 luvun alun uhoa.

Esimerkkinä ote eräästä sivusta:

--cut---

5. Miten haluaisin homman toimivan

- IFC on jo arkipäivää joillekin käyttäjille. Tuotemallipohjainen suunnittelu LVI-teknisessä mielessä tarkoittaa kahta asiaa: tilojen lämpötilojen / olosuhteiden laskemista simulointiohjelmistoilla sekä raa'an massatiedon tuottamista oikeilla komponenteilla. Tilojen laskemiseen tarvitaan arkkitehdin tilamalli tai sitten se pitää tehdä itse. MagiCAD tuottaa IFC-tiedoston kanavistoista / päätelaitteista käytettäessä "BSPro for IFC -files" ohjelmistoa.

Suunnittelijan näkökulmasta LVI-teknisiä laskelmia tehtäessä suurin työ on laskea pinta-aloja ja kuutioita. Onneksi IFC-tiedoston tilamallissa nämä ovat automaattisesti olemassa, joten tähän työhön ei tarvitse ryhtyä - voidaan käyttää aikaa johonkin mielekkäämpään, esim. vertailujen tekemiseen. Simulointiohjelmistot tekevät laskennat, sinä analysoit tulokset ja esität ne asiakkaalle.

Huomioitava on se, että nykyaikaisessa LVI-suunittelussa lasketaan kaikki rakennuksen tilat, ei vain muutamaa malli- / perustilaa. Laskelmilla tarkoitan lämpöhäviöitä, lämpötilaa, jäähdytystehoa ja energiaa (sähkö/lämpö).

Jos mennään tilamallista hieman pidemmälle, eli haluttaisiin hakea arkkitehdin 3D-malli esim. magicadiin arkkitehtikuvaksi, niin ollaan pienissä ongelmissa. Todellisuus on se, että wireframehässäkkään ei voi putkia piirrellä. AutoCADin kyvyttömyys shadetettujen kuvien käsittelyssä on kaikkien tiedossa, joten sekin voidaan unohtaa. Tarvitaan joko parempi ohjelma-alusta kuin acad tai ohjelmistovalmistajien yhteistyötä.

Tähänkin IFC tuo tällä hetkellä ratkaisunsa, sillä mikä estää laittamasta IFC-tiedostoa nettiin ja sieltä ohjelmistot hakisivat ne objektit, jotka sen hetkistä suunnittelijaa kiinnostavat? ArchiCAD -arkkitehti hakisi IV-päätelaitteet, Tekla Xsteel -rakennesuunnittelija hakisi tason +24.56 lävistävät putket, MagiCAD LVI-suunnittelija hakisi rakennesuunnittelijan palkistot, MagiCAD sähkösuunnittelija hakisi kahvia?

Ym. asia vaatii ainoastaan pientä yhteistyötä ohjelmistovalmistajien kesken. Kokemuksesta tiedän, että tällainen yhteistyö olisi mahdollista. Joskin sähkärille kahvi yleensä tuodaan työpäydälle.

Netissä olevia "modelservereitä" on jo olemassa (21.02.2004), ainakin myyjien powerpoint -kalvoilla. Joskin ihmettelen, miksi jotkut firmat keksivät pyörän uudelleen ja kehittivät oman "standardin" IFC-tiedostojen käsittelyyn. Itseäni on aina ihmetyttänyt se, kun joku kravattikaveri puhuu "tietokannoista" suureen ääneen. Ei se yksinkertianen tietokanta ole Excel -taulukkoa ihmeellisempi asia. Kunhan tietää, mistä kentästä luetaan ja mitkä relaatiot ovat. IFC ei edes ole tietokanta, vaan "Schema". Kertomus objekteista, sisällysluettelo geometriasta / tuotteista.

Käytännössä homma vaatii kuitenkin vain pientä viilausta ohjelmistoissa. Bentley, Progman, Grapfisoft, DDS, Tekla ja Autodesk istumaan saman pöydän ääreen, kaikkiin ohjelmiin samanlainen ikonivalikko ja homma pyörimään. Turha tässä enää on jahkailla.

teroj

---cut---

Hohhoijaa... jepjep. Kaikki vaan saman pöydän ääreen. Niin helppoa se olisi...

http://web.archive.org/web/20040610095309/http://www.mugf.net/

AutoCAD ja Visual Basic

Muistaakseni AutoCAD 2009 version jälkeen Autodesk ilmoitti, että he eivät jatkossa enää tue visual basic rajapintaa ulkopuolisten ohjelmistojen suhteen. 2010 version jälkeen ilmoitettiin, että 2011 versiossa ei enää nähdä VBA rajapintaa.

No, Autodesk teki kuitenkin VBA:n toimivaksi erillisellä asennuspaketilla 2011 versioon. Heidän omien sanojen mukaan suurinpiirtein näin: "Olemme kuunnelleet käyttäjiä, tulemme tukemaan visual basiccia vielä tässä versiossa erillisen asennuspaketin muodossa, mutta sen jälkeen se on loppu"

Katselin juuri autocad 2012beta paketteja ja kas kummaa, VBA palikka on taas asennettavissa.

Ei mene tällaisen pienen BIM Managerin jakeluun, että sanotaan jotain ja tehdään toista. Jos VBA rajapinta ilmoitetaan lopetettavaksi, niin eikö sitä siten lopeteta?

Toisaalta, tähänkin löytyi Autodeskiltä apu. He lupasivat ilmoittaa sivuillansa ohjelmistofirmoja, jotka voivat (maksua vastaan...) muuttaa visual basic koodia muille ohjelmointikielille...

Kuinkahan monta työvuotta on mennyt maailmanlaajuisesti, kun autodeskin softia käyttävät firmat ovat koodanneet tai koodauttaneet toimivia VBA ohjelmanpätkiä dotnettiin, ceesharppiin tai muuhun, autodeskin tällä hetkellä "tukemaan" ympäristöön? Koodauksen lopputuloksena on ollut sama apuohjelma, joka toimii samalla lailla kuin ennenkin. Paitsi että joku koodari on tehnyt muutaman kuukauden töitä koodimuunnoksen kanssa.

Toivottavasti Autodesk tajuaa, että heidän ilmoitustensa perusteella on jouduttu tekemään päätöksiä siitä, miten omien apuohjelmiston käyttöä voidaan jatkaa suunnittelutoimistoissa.

VBA tapauksessa se tarkoittaa koodien muuttamista toiselle ohjelmointikielelle. Ja nyt vaikuttaa siltä, että nämä muutokset ovat olleet kenties turhia?

Kenelle saan lähettää laskun?

Olemme kaikki samalla hiekkalaatikolla

Tietomallintamisessa on ainakin yksi hyvä asia. Tai ainakin tuo asia kannattaa ymmärtää. Onko se hyvä vai ei, se on jokaisen henkilökohtaisesti valittava.

Tämä asia on:
Olemme kaikki samassa veneessä. Teemme yhteistä työtä muiden suunnittelijoiden kanssa. Kaveria ei jätetä., sitä autetaan. Ei riitä, että tehdään oma suoritus ja näytetään keskisormea muille ja ihmetellään, miksei ne ole aikataulussa.

On ymmärrettävä, millä perusteilla ja miten toinen suunnitteluosapuoli suunnittelee. Talotekniikkasuunnittelijan on hahmotettava, mitä rakennesuunnittelija tekee missäkin vaiheessa prosessia ja miksi. Sama asia toisinpäin.

Kunhan tietomallintamisen suunnitteluprosessi saadaan kuntoon, niin ym. asia menee viimeisillekin jäärille jakeluun. Tai siis kun prosessi on kunnossa, niin työtehtävät on määritelty ja ne on osattu laskea mukaan jokaisen eri osa-alueen suunnittelukustannuksiin.

Tulemme "törmäämään" niinkin ihmeelliseen asiaan kuin se, että joku joutuu tekemään työtehtäviä, mistä ei itse hyödy mitenkään mutta se toinen osapuoli hyötyy valtavasti. Tämä on ennenkuulumatonta nykysuunnittelussa, poislukien valveutuneet ja kokonaisuuden näkevät arkkitehdit / pääsuunnittelijat jotka yrittävät epätoivoisesti saada esim. talotekniikkasuunnittelijaa tekemänä tilatut tehtävät - tarjoamalla heille esim. leikkauksia halutuista paikoista (jotka saataisiin kyllä mallista, mutta kun ei vaan osata).

Ehdottomasti suurin hyötyjä hyvistä malleista tulee olemaan urakoitsijat. Sen jälkeen hyödyn saa kiinteistön ylläpito-organisaatio ja sitä kautta omistaja.

Kun urakoitsijat tajuavat (osa on jo hyvin tajunnut...) mitä he tulevat saamaan tiimiltä, joka on tehnyt kohteen tietomallintaen (siis ihan aikuisten oikeesti tietomalli, ei mikään 3d-kuva) niin heidän rakentamisorganisaatio ja -järjestys tulee muuttumaan.

Materiaalimenekit otetaan mallista. Työn suunnittelu tehdään mallin kautta. Asennusalueet käydään mallin kautta läpi ennen kuin yhtään putkea on oikeasti asennettu. Asennusjärjestykset selviävät tässä aluekatselmuksessa.

Aikataulu tietomallin kautta tulee mukaan heti, kun mallit on tehty siten että niiden kautta voidaan aikataulutus tehdä ja rakennusurakoitsijalla on henkilö joka sen pystyy tekemään (sekä tietoteknisesti että ammatillisesti).

Mallin kautta keskustellaan suunnittelijan kanssa, kun löytyy mallinnusvirheitä. Niin, urakoitsijat -  voin sanoa, että ette tule koskaan saamaan 100% täydellistä mallia. Mutta saatte sellaisen, jolla homman pystyy hoitamaan huomattavasti paremmin ja helpommin kuin pelkkien 2d piirustusten kanssa.

Urakoitsija tulisi saada mukaan myös suunnitteluprosessiin. Minulla ei ole mitään käsitystä, että miten se voisi olla mahdollista ennen kuin urakkalaskentasarjoja laitetaan menemään. Mutta joka tapauksessa, ainakin talotekniikkasuunnittelija tarvitsee tarkan mallin tekemiseen välillä urakoitsijan tai huollon näkemyksiä.

Jos ja kun näitä näkemyksiä ei ole, suunnittelija tekee miten parhaaksi näkee. Ne virheet korjataan sitten työmaa-aikana kuntoon.

Kun jollakin osapuolella on projektin päämääränä tilattujen töiden tekemisen välttely, niin se sekoittaa koko suunnittelutiimin pakan. Olemme kaikki riippuvaisia toisten työsuorituksista. Enää ei sprinkleriputkikaan menee suoraan käytävän keskellä, ja siitä lähtevät haarat eivät lähde suunnitelmissa kauniisti suoraan huoneen alakattoon. Nykyisessä sprinkler -suunnittelussa putki osaa väistää muuta tekniikkaa - tarpeen mukaan.

"Maailma on muuttunut", totesi erään eurooppalaisen pääkaupungin keskusta-alueelle rakennettavan musiikki-instituution rakennustöihin osallistunut putkiurakoitsija. Ja voin vakuuttaa, että hänellä riittää tähän lauseeseen kokemusta.

Viikon vinkki
- Yllätä kollega ja tee ajoissa se työ mitä hän on pyytänyt.

Viikon kuva
- kamat ojennuksessa

IFC tiedostot ja energiasimulointi

Niin helpolta kuin se kuulostaakin, on matkalla monta mutkaa edessä.

Rakennetaan softa "yhteen" ifcexport ja sitten softan "kahteen" ifcimport. Ja katso, ihme on tapahtunut - softan "yhden"  objektit näkyvät softa "kahdessa". Kaikki OK.

Paitsi että softa "kolme" sanoi, että ykkösen tuottama ifc on täyttä skeidaa.

Miten se softa kolme voi tuollaista väittää? Softa kaksi pyörittää mallia ruudulla varsin mallikkaasti, sieltä saadaan tietoja irti (esim. listattua ikkunatyypit, väliseinät jne.). Täyttä tietomallia, toteaa softa yksi: "Meidän ifcexport toimii".

Ja softa kolmen kaverit vikisevät. "Ei ne ole lukeneet speksiä. GUIDitkin on väärin luotu. Space boundaryt puuttuu. Tilanimi on kirjoitettu väärään kenttään. Seinässä on reikä ikkunan kohdalla, speksin mukaan seinän pitää olla ehjä. Eihän tässä ole edes tiloja".

Näin kenttämiehen näkökulmasta ym. tekstiä on turha kertoa arkkitehdille, kun tulee kysymys: "Missä vika, miksei mallimme mene energialaskentasoftaan sisälle? Mitä tekisin toisin?".

Ei arkkitehti pysty ym. ongelmiin vaikuttamaan juuri ollenkaan. Ainoa järkevä pyyntö on se, että käyttää ohjelmistoansa oikein, eikä lähde virittelemään mitään erikoisuuksia. Ja jos homma ei tuon jälkeen toimi, ollaan taas keskustelemassa koodaustason ongelmista, joka ei kiinnosta (eikä kuulukaan kiinnostaa) arkkitehtiä ja energialaskijaa  pätkääkään.

Jos olen pieneen päähäni saanut ongelman ytimen selville, niin se on tämä:
- jotta ylipäätänsä laskentoja voidaan suorittaa, pitää mallissa olla tilaobjekteja (eli siis vyöhykkeitä, tiloja)
- Kun tilaobjekti luodaan (klikkaamalla ehjää, ilmatiivistä seinien rajaamaa aluetta) niin se luo relaatiot ympäröiviin objekteihin, eli seiniin, oviin, ikkunoihin.
- Jos ym. relaatiot ovat kunnossa, pystyy ohjelman ifcexport luomaan ns. "Space Boundaryjä". Ne ovat normaali-ihmiselle jotain käsittämätöntä. IFC-ihmiset keksivät tuon muutamia vuosia sitten, kun ilman niitä meni vielä huonommin. SB:stä voi lukea lisää esim. ArchiCADin sivuilta.

Space Boundaryjen olemassaolo on huhujen mukaan äärimmäisen tärkeää toimivassa IFC-mallissa. Niiden avulla voidaan laskea oikeat pinta-alat esim. ulkoseinille. Niin, paitsi jos se tilaobjekti ei satukaan olemaan korkeudeltaan lattiasta kattoon. Jos se on vaikkapa alakattoon asti mallinnettu, niin toimistohuoneen yläosasta jää kaistale seinää laskennoista ulkopuolelle. Puhumattakaan siitä, että oletettavasti energialaskentaohjelmisto joutuu itse parsimaan seinän pinta-alan välilaattojen puoleen väliin, jotta saataisiin rakennusmääräysten mukainen "oikea" pinta-ala laskentoihin.

Olen melkeinpä varma, että kun cad-ohjelmistot saavat implementoitua (toimivan, speksin mukaisen) space boundary -ifcexportin jollain tasolla ohjelmistoihinsa, niin sitten koodarit heittävät meille jonkun toisen, yhtä ihmeellisen ongelmavyyhdin ratkottavaksi ja seliteltäväksi. Kun se SB ei pelastanutkaan maailmaa.

Tässä ollaan siis maanis-depressiivisenä tällä hetkellä depressiivisessä vaiheessa. 10 vuoden ajan olen tämän jutun kanssa taistellut, ja välillä on ihan oikeasti ollut valoa tunnelin päässä. Nyt on taas tilanne se, että näkyy vain kierteiset rihlat piipussa - pieni neulankokoinen valopläntti keskellä. Mitä enemmän arkkitehdit oppivat mallintamaan, sitä sekavampia lopputuloksia on nähty. Malleihin tulee likaa tavaraa liian aikaisessa vaiheessa.

Toisaalta - pitääkö arkkitehdin mallin muka mennä suoraan energialaskentaohjelmistoon? Mitä jos annettaisiin arkkitehdin tehdä luomustaan rauhassa ja alkuvaiheessa projektia energialaskija ottaa "snapshotin" arkkitehdin mallista, mallintaa sen uudelleen tai korjaa sen energialaskentaohjelmistoille sopiviksi?

Olen sitä mieltä, että ajatus yhdestä emomallista on kuolemaan tuomittu. Rakennuksen malleja on useita, eri käyttötarkoitukseen soveltuvia. Arkkitehdin malli on kuitenkin se, joka määrää miten mennään eteenpäin. Sitä käytetään hyödyksi muiden alojen mallien luomiseen.

Energialaskentasoftaan toimivan mallin luominen ei ole mikään iso homma, kun se tehdään sitä varten tehdyllä geometriamallintimella. Se kuulostaa pahemmalta, kuin mitä todellisuudessa onkaan. Jos projektin suunnitteluun menee puoli vuotta ja toimiva laskentamalli tehdään muutamassa päivässä, niin se ei ole kokonaisuudessa aika eikä mikään saatuihin hyötyihin nähden.

Oi jospa eläisimme maailmassa, missä softat toimivat kuten myyjä lupaa.


Viikon vinkki:
- käytä erillistä geometriamallinninta, kun teet energia ja olosuhdesimulointeja. Näin takaat sen, että tunnet kohteen, tiedät kohteen pinta-alat ja tilavuudet sekä pystyt laskemaan sen luotettavasti kokonaisuudessaan.

Viikon kuva:
- niin lähellä mutta niin kaukana

Ilmainen Tekla BIMsight on tutustumisen arvoinen

Tekla julkaisi 14.2 ilmaisen tietomallien tarkasteluohjelmiston, nimeltä Tekla BIMsight, http://www.teklabimsight.com/ .

Softalla voidaan yhdistää mm. IFC-malleja, tuki löytyy myös perustasolla dwg-malleille.

Lahjahevosen suuhun ei saisi katsoa, mutta tällä hevosella on kyllä ihan puhtaat ja kunnossaolevat hampaat. On aika uskomatonta, että ilmaisohjelmassa on mittaustyökalu, tiedon hakutoiminnot, kommentoinnit, törmäystarkastelu (toleranssilla!) ja mikä parasta, Teklan loistava mallin paloittelutyökalu (siis leikkaustyökalu).

Kaikkea muutakin löytyy, malleja voidaan jopa siirrellä, kun joku osapuoli ei vaan osaa laittaa malliaan absoluuttiseen korkoon tai ei usko, että kaikilla pitää olla sama origo.

Ohjelman ulkoasu on edistyksellinen, se laajentaa windows -koneiden totuttua käyttöliittymäkulttuuria omintakeisilla, mutta toimivilla ratkaisuilla. Aluksi tuntuu, että onpa vaikea löytää tietoa mallien sisältä, mutta kun tajuaa käyttölogiikan, ihmettelee miten on aikaisemmin pärjännyt. Navisworksin find häviää 10-0 (no, onhan siellä nyt enemmän oikeasti toimintoja, mutta lahjahevostahan tässä arvostellaan...).

Ohjelma käynnistyy 10 kertaa ilman rekisteröitymistä, mutta sen jälkeen Tekla haluaa Sinut. Eli rekisteröityminen on edessä - sen toisaalta kyllä hyväksyykin.

Ihan kaikkeen ohjelmakaan ei pystynyt, eli parilla testimallilla sain muistin loppumaan (ei varmaan osannut käsitellä 64bit muistiavaruutta), mutta Teklan sivuilla sanotaan tähänkin tulevan kohta päivitys.

Nopea törmäysten tarkastelu onnistuu hienosti, onneksi mitään raporttia ei voida (yhtä helposti) tehdä. Mallintajat alkavat jo kyllästyä Solibrin raportteihin, joissa ammattitaidoton tarkastaja painaa nappia ja tulostaa 1000 sivuisen ongelmaraportin (jossa 10 sivua asiaa).

Softa on nopea, kuten Teklan tyyliin kuuluu. Malli pyörii taidokkaasti ja kuten todettua, leikkaustyökalu kruunaa kaiken.

Koska tämä joululahja tuli pari kuukautta jälkikäteen (tai 10kk etukäteen?) niin yksi toive olisi: kun tekee leikkauksen, niin softa piirtää leikkausrajan mustana. Eli siis "mustaa" leikkauspinnan seinistä, kanavista jne. Saisiko tämän leikauspinnan jotenkin exportattua dwg-kuvaksi? Eli siis ihan 2d-leikkauspintaa tarkoitan. Olisi hienoa saada "normaaleja" leikkauskuvia mallista ilman mitään ihmeellisiä virityksiä. Niin, täällä puhuu siis Autodeskin kurjimuksessa oleva henkilö... oikeilla cad ohjelmistoilla tuo lienee arkipäivää...

DWG-kuvien tuki löytyy, mutta mallit pitää olla AutoCADin perusmokkuloita, esim. MagiCADin ääliötekniikkaa ohjelma ei ymmärtänyt. Proxygrafiikka ei liikkunut 3D:nä Teklaan asti:

Kaiken kaikkiaan paras ilmainen tietomallien tarkasteluun tarkoittu softa, mitä markkinoilla on tällä hetkellä. Ominaisuudet ovat sellaiset, että niistä olisi kenties jopa maksanut jotain. Onnittelut Teklan päättäjille tästä linjasta.

Tähän asti olen suositellut Navisworks Freedomia työmaaolosuhteisiin / mallien tarkasteluun.

Taitaa olla aika tarkastaa tämän suosituksen järkevyys.

Viikon vinkki
- Muista tallettaa projektipankkiin riittävän usein IFC-mallit, jotta työmaa pysyy ajantasalla (tai käytännössä jopa edellä) suunnitelmien päivittyessä. Jos ollaan "kädestä suuhun" tilanteessa, voi olla tarpeen tallettaa päivitetyt mallit esim. viikottain muille hyödynnettäviksi.
Muista, että revisioitujen, virallisten asiakirjaluettelossa olevian  piirustusten kiertoaikataulu voi aivan hyvin olla joku muu, kuin mallien jakeluaikataulu.

Tietomallin tilaamisen ihanuus

Nykymuodossa talotekniikan suunnittelijoilta tilataan vielä silloin tällöin "tietomalli" sen tarkemmin kertomatta, mitä sillä tarkoitetaan. Tämä johtuu aika usein siitä, että tilaajalla ei ole olemassa työkaluja tarkempaan sisältökuvaukseen.

Uudet talotekniikan tehtäväluettelot tuovat pientä apua asiaan, mutta edelleenkin jää monia asioita määrittelemättä esim. tietomallin sisällön ja geometrian tarkkuuden suhteen. Toisaalta, ei näiden määrittely ole tehtäväluetteloiden asia, vaan muiden sitä täydentävien asiakirjojen. Tarkkuustasoon ja tietosisältöön tulen tarttumaan tulevissa kirjoituksissani.

Onneksi on käynnissä muutamia kehityshankkeita, joissa tähänkin asiaan toivottavasti saadaan parannuksia jo tämän vuoden puolella. Talotekniikan suunnittelua ostettaessa tulee olla määriteltynä, mitä mallilta halutaan.
Mitä enemmän halutaan hyötykäyttöjä, sitä enemmän suunnittelija tekee työtä mallin tekemiseksi käyttötarpeen mukaiseksi.

Ensimmäiset skeptikot tässä kohtaa varmaankin ajattelevat, että: "Taas ne suunnittelijat haluavat lisää rahaa".

No, he ovat oikeassa.

Mutta kohteen maksajalle tämä ei tarkoita sitä, että käytössä olevaa kokonaisrahasummaa pitäisi suurentaa, vaan mitä suuremmalla todennäköisyydellä se laskee. Se raha (aika), mitä suunnittelijalla menee enemmän hyvän tietomallin tekemiseen voitetaan moninkertaisesti verkostomallintamisen laadun ja tietomallien hyödynnettävyyden kautta - jos niitä vain osataan käyttää rakennuttajakonsulttien tai työmaan toimesta hyödyksi.

Tässäkin suunnittelija voi ja haluaisi auttaa, mutta sehän tietäisi taas rahanmenoa...

Otetaan esimerkkinä yksi pieni asia, jonka jo jokainen tietää - materiaaliluettelot. Sähkösuunnittelijat ovat jo vuosia toimittaneet nippeliromuista määrälistat laskentaan. Ei tule yhtään kohdetta mieleen, että oltaisiin jälkikäteen tultu sanomaan, että esim. kytkimiä oli liian vähän listoissa - urakka meni sen takia miinukselle.

LVI-puolella massalistojen teko on tietomallinnuksen kautta ollut mahdollista päälle kymmenen vuotta. Edelleenkin on kohtalainen harvinaisuus, että päätetään käyttää massalistoja. Mitä suurempi kohde, sitä varmemmin niitä ei käytetä.

Ja sitten siihen, minkä kaikki tietää: LVI-suunnitelmat lähtevät kahdeksalle urakoitsijalle, joista viisi laskee ne tarkemmin, eli mittaa paperikuvista putkimetrit, laskee patterit ja iv-päätelaitteet, hanat, pesualtaat jne. Nämä laskentakustannukset menevät projektin päälle. Sekä 10 edellistä laskentaa, joita ei olla saatu "kiinni".

Minulla ei ole heittää mitään faktaa, mutta voisin kuvitella, että suunnittelija laskuttaa huomattavasti vähemmän massalistojen teosta kuin urakoitsija voittamalla projektin ja laittamalla siihen 10 ohimenneen projektin kustannukset.

Voittaneella urakoitsijalla on tietokoneellaan tuon jälkeen se matemaattinen minimimäärä rautaa, mitä kohteen tekeminen vaatii. Mukana ei ole hukkaprosentteja, eikä tietoa siitä, minne rauta asennetaan - iv-konehuoneeseen, korkealle kattoon, ahtaaseen putkitunneliin tms. Eli tottakai lopullisen hinnan muodostukseen tarvitaan urakoitsijan oma ammattitaito tulkita massalistaa.

Mutta on se silti eria asia ottaa metrit ja kappalemäärät valmiista listasta kuin lyödä käsi johonkin kohtaan 1:50 kuvaa ja todeta mielessään: "kymppitonni".

1990 luvun puolivälissä luultiin, että kohta aletaan käyttää massalistoja koska ne saadaan cad-kuvista. Täällä ainakin odotellaan edelleen asian tuloa "normaaliksi" toimenpiteeksi lvi-urakkatarjouksia laadittaessa. Asia jää yleensä kiinni siitä, että "tehdään kuten ennenkin". Rakennusalan uudistusmielisyys ja innovatiivisyyshän on kaikkien tiedossa.


Viikon vinkki:
- "Suunnittele ensin, mallinna vasta sitten".
Tarkoittaa suomeksi sitä, että tee luonnosvaiheessa riittävästi leikkauksia, joiden kautta mietit TATE-järjestelmien toimivuuden ja reitit. Vasta sitten, kun päärungot on mietitty, voidaan mallinnus tehdä kunnolla.

Senaatin BIM-ohjeistuksen päivitys alkaa vihdoinkin!

Senaattti-kiinteistöjen vuonna 2007 laaditun tietomalliohjeistuksen päivitysprojekti on alkanut, http://www.rakennustieto.fi/cobim/.

Hienoa, että ohjeistuksen päivitys on saatu liikkeelle, pienillä täsmennyksillä ja uusillakin asioilla saadaan kurottua kiinni muiden maiden ottamaa pientä etumatkaa. Tai ainakin voimme esitellä hienoa ohjeistusta siitä, miten asioita "pitäisi tehdä"...