Rakennetaan softa "yhteen" ifcexport ja sitten softan "kahteen" ifcimport. Ja katso, ihme on tapahtunut - softan "yhden" objektit näkyvät softa "kahdessa". Kaikki OK.
Paitsi että softa "kolme" sanoi, että ykkösen tuottama ifc on täyttä skeidaa.
Miten se softa kolme voi tuollaista väittää? Softa kaksi pyörittää mallia ruudulla varsin mallikkaasti, sieltä saadaan tietoja irti (esim. listattua ikkunatyypit, väliseinät jne.). Täyttä tietomallia, toteaa softa yksi: "Meidän ifcexport toimii".
Ja softa kolmen kaverit vikisevät. "Ei ne ole lukeneet speksiä. GUIDitkin on väärin luotu. Space boundaryt puuttuu. Tilanimi on kirjoitettu väärään kenttään. Seinässä on reikä ikkunan kohdalla, speksin mukaan seinän pitää olla ehjä. Eihän tässä ole edes tiloja".
Näin kenttämiehen näkökulmasta ym. tekstiä on turha kertoa arkkitehdille, kun tulee kysymys: "Missä vika, miksei mallimme mene energialaskentasoftaan sisälle? Mitä tekisin toisin?".
Ei arkkitehti pysty ym. ongelmiin vaikuttamaan juuri ollenkaan. Ainoa järkevä pyyntö on se, että käyttää ohjelmistoansa oikein, eikä lähde virittelemään mitään erikoisuuksia. Ja jos homma ei tuon jälkeen toimi, ollaan taas keskustelemassa koodaustason ongelmista, joka ei kiinnosta (eikä kuulukaan kiinnostaa) arkkitehtiä ja energialaskijaa pätkääkään.
Jos olen pieneen päähäni saanut ongelman ytimen selville, niin se on tämä:
- jotta ylipäätänsä laskentoja voidaan suorittaa, pitää mallissa olla tilaobjekteja (eli siis vyöhykkeitä, tiloja)
- Kun tilaobjekti luodaan (klikkaamalla ehjää, ilmatiivistä seinien rajaamaa aluetta) niin se luo relaatiot ympäröiviin objekteihin, eli seiniin, oviin, ikkunoihin.
- Jos ym. relaatiot ovat kunnossa, pystyy ohjelman ifcexport luomaan ns. "Space Boundaryjä". Ne ovat normaali-ihmiselle jotain käsittämätöntä. IFC-ihmiset keksivät tuon muutamia vuosia sitten, kun ilman niitä meni vielä huonommin. SB:stä voi lukea lisää esim. ArchiCADin sivuilta.
Space Boundaryjen olemassaolo on huhujen mukaan äärimmäisen tärkeää toimivassa IFC-mallissa. Niiden avulla voidaan laskea oikeat pinta-alat esim. ulkoseinille. Niin, paitsi jos se tilaobjekti ei satukaan olemaan korkeudeltaan lattiasta kattoon. Jos se on vaikkapa alakattoon asti mallinnettu, niin toimistohuoneen yläosasta jää kaistale seinää laskennoista ulkopuolelle. Puhumattakaan siitä, että oletettavasti energialaskentaohjelmisto joutuu itse parsimaan seinän pinta-alan välilaattojen puoleen väliin, jotta saataisiin rakennusmääräysten mukainen "oikea" pinta-ala laskentoihin.
Olen melkeinpä varma, että kun cad-ohjelmistot saavat implementoitua (toimivan, speksin mukaisen) space boundary -ifcexportin jollain tasolla ohjelmistoihinsa, niin sitten koodarit heittävät meille jonkun toisen, yhtä ihmeellisen ongelmavyyhdin ratkottavaksi ja seliteltäväksi. Kun se SB ei pelastanutkaan maailmaa.
Tässä ollaan siis maanis-depressiivisenä tällä hetkellä depressiivisessä vaiheessa. 10 vuoden ajan olen tämän jutun kanssa taistellut, ja välillä on ihan oikeasti ollut valoa tunnelin päässä. Nyt on taas tilanne se, että näkyy vain kierteiset rihlat piipussa - pieni neulankokoinen valopläntti keskellä. Mitä enemmän arkkitehdit oppivat mallintamaan, sitä sekavampia lopputuloksia on nähty. Malleihin tulee likaa tavaraa liian aikaisessa vaiheessa.
Toisaalta - pitääkö arkkitehdin mallin muka mennä suoraan energialaskentaohjelmistoon? Mitä jos annettaisiin arkkitehdin tehdä luomustaan rauhassa ja alkuvaiheessa projektia energialaskija ottaa "snapshotin" arkkitehdin mallista, mallintaa sen uudelleen tai korjaa sen energialaskentaohjelmistoille sopiviksi?
Olen sitä mieltä, että ajatus yhdestä emomallista on kuolemaan tuomittu. Rakennuksen malleja on useita, eri käyttötarkoitukseen soveltuvia. Arkkitehdin malli on kuitenkin se, joka määrää miten mennään eteenpäin. Sitä käytetään hyödyksi muiden alojen mallien luomiseen.
Energialaskentasoftaan toimivan mallin luominen ei ole mikään iso homma, kun se tehdään sitä varten tehdyllä geometriamallintimella. Se kuulostaa pahemmalta, kuin mitä todellisuudessa onkaan. Jos projektin suunnitteluun menee puoli vuotta ja toimiva laskentamalli tehdään muutamassa päivässä, niin se ei ole kokonaisuudessa aika eikä mikään saatuihin hyötyihin nähden.
Oi jospa eläisimme maailmassa, missä softat toimivat kuten myyjä lupaa.
Viikon vinkki:
- käytä erillistä geometriamallinninta, kun teet energia ja olosuhdesimulointeja. Näin takaat sen, että tunnet kohteen, tiedät kohteen pinta-alat ja tilavuudet sekä pystyt laskemaan sen luotettavasti kokonaisuudessaan.
Viikon kuva:
- niin lähellä mutta niin kaukana
Mun mielestä arkkitehtimalli pitäisi saada sellaseen muotoon, että se on hyödynnettävissä energiasimuloinneissa.
VastaaPoistaVarsinkin alkuvaiheessa rakennus ja layoutit voivat muuttua usein ja paljon, kun arkkitehti hakee ratkaisuja. Jos halutaan vertailla myös näiden ratkaisujen vaikutuksia enegiatehokkuuteen, täytyisi nuo eri vaihtoehdot myös simuloida.
Uudet energiamääräykset vaativat energiasimuloinnin myös uusille teollisuuskiinteistöille, mikäli sisäiset kuormat eivät riitä kattamaan rakennuksen enrgiatarvetta. Varsinkin näissä kohteissä muutoksia suunnittelu aikana tapahtuu paljon. Teollisuuskohteissa myös tilojen olosuhdevaatimukset ovat poikkeavia ja näin ollen mahdottomia mallintaa esim. Riuskalla. Tähän tarkoitukseen on olemassa IDA ICE, mutta kun mallin tuo uudestaan IDA:aan täytyy seinät, rakenteet jne. osoittaa uudelleen. Vai olenko vain käyttänyt ohjelmaa väärin?
Jos energiasimulointeihin käytettävä malli ei ole suoraan arkkitehdinmalli, niin kenen vastuulle jää ylimääräinen mallinnus ja vastuu mallin vastaavuudesta? MagiCAD Roomilla mallintaminen on nopeaa, kun puhutaan kantti kertaa kantti ratkaisuista, mutta vinot katot, puolittaiset kellarit ja kahden kerroksen korkuiset tilat aiheuttava jo ongelmia. Yksinkertaisessakin rakennuksessa ylimääräiseen mallintamiseen kuluu aikaa ja vaivaa, jos mallinnuskierroksia ja tapauksia joudutaan tekemään useampia.
Vaikea olla kanssasi eri mieltä, eli näinhän se asia on - arkkitehtimalli pitäisi pystyä laskemaan. Valitettavasti se ei ole "ulkopuolisilla" ohjelmistoilla mahdollsita kuin äärimmäisissä erikoistapauksissa. Jonkun Revitin tai ArchiCADin sisälle rakennettuihin laskentaohjelmiiin en ainakaan minä pysty luottamaan - liian pienellä speksillä tulee liian tarkka lopputulos.
VastaaPoistaTeollisuuskiinteistöt ovat oma maailmansa, sisäiset kuormat yleensä mitoittavat koko homman. Ei tarveta olosuhdesimuloinneille, ei aurinkokuormaa ikkunoista jne.
Itse olen ryhmitellyt ko. kaksi softaa omassa päässäni näin: Riuska = suunnittelijan suoraviivainen olosuhde/energialaskentaohjelmisto koko rakennuksen laskentaan. IDA-ICE: kun pitää tehdä tiedettä jostain erikoistilasta / kohteesta = "tarkemaaa" simulointia olosuhteista. (huom: tietänet taustani, istun muutamien metrien päässä Riuskan kehitystiimistä...)
Vastuukysymys on helppo: vastuu on sillä, keneltä on ostettu energiasimulonti. Yleensä se ei ole arkkitehti. Vinot katot onnistuu, esim. Riuskallakin, kunhan space boundaryt ovat kunnossa (ei siihen tarvita magiroomia). Se, että space boundaryt on kunnossa, onkin sitten ihan eri tarina + mallinnussoftakysymys + mallinnustapakysymys.
Yhteenvetona: mitään ei saa ilmaiseksi. Jos halutaan vaihtoehtoisia energiasimulointeja, niin yleensä ne syntyvät arkkitehdin ja energiasimuloijan yhteistyönä. Siihen kuluu aikaaa joka on rahaa. Vaihtoehtoiset laskelmat pitää myös tilata, pitää kertoa tiimille, että nyt asioita suunnitellaan eikä vain mallinneta.
Ja seuraava kysymykseni on, että onko 7.000 euron panostus suunnitteluun paljon, jos tehdään 20.000e vuodessa vähemmän energiaa kuluttava rakennus...?
Teollisuuskiinteistöille ei tosiaan olosuhdesimulointia tarvita, mutta uudet energiamääräykset vaativat "energiatodistuksen" ja ymmärtääkseni uusissa määräyksissä se tarkoittaa ohjelmalla simulointia. Toki Määräyksissä on porsaanreikä, että mikäli sisäisetkuormat ovat riittävät, ei todistusta tarvita. En ole itse tuota lappua vielä ehtinyt selaamaan, mutta näin olen itselleni antanut kertoa. Teollisuuskiinteistökin, valitettavasti, aina kuluttaa energiaa, lämmitykseen tai jäähdytykseen. Prosessien LTO tehot voivat olla todella suuria, mutta usein tuo hyötylämpö suunnataan takaisin prosessiin. tällöin se energia ei ole hyödynnettävissä kiinteistön tarpeisiin.
Poista-Mikko