McGraw_Hill BIM Smartreport 2012 julkaistu

Erinomainen katsaus tietomallintamisen tilanteeseen jenkkilässä on löydettävissä osoitteesta:
http://analyticsstore.construction.com/index.php/2012-business-value-of-bim-in-north-america-smartmarket-report-59286.html

Ilmaiseksi ladattava julkaisu: "2012 Business Value of BIM in North America SmartMarket Report" on tilastonikkarille erinomainen analysointiapu, kun miettii miten BIM valtaa rakentamiskulttuuria jenkeissä.

Lisäksi julkaisussa on mielenkiintoisia kannanottoja niin HOK:n CEO:lta Patric MacLeamyltä kuin BIMin "Grand Old Manilta" Georgia Institute of Technologyn Digital Building Laboratoryn Proffalta Charles Eastmanilta. Chuckin "BIM Handbook 2nd edition" on jo erinomainen katsaus BIMin mahdollisuuksiin. Kävipä kaveri suomessakin Teklan vieraana viimevuoden puolella - tutustui mm. BIM Handbookissa olleeseen Musiikkitalon arkkitehtuuriin.

Muitakin tuttuja on saanut äänensä julki... muistan kun Calvin Kam vuosituhannen vaihteessa oli suomessa Stanfordin opiskelijana tutkimassa HUT 600 -projektin tietomallinnusta. Hänen raporttinsa aiheesta oli yksi ensimmäisiä maailmassa, joka tutki todellista kohdetta BIMin käytöstä:
http://www.stanford.edu/group/4D/projects/calvin/PM4D.shtml

Calvin valittiin vuosi-pari sitten  (muistaakseni) parinkymmenen Bay Arean henkilön joukkoon, joita pidetään rakennusalan alle nelikymmpisinä menestyjinä, Top-Gun' eina. Onnea bimSCOREn kanssa...

Ja löytyyhän tuolta myös tästäkin blogista tuttu IPD-kohde, eli DPR Constructionin rakentama, Sutter Healthin rakennuttama Castro Valleyn sairaala.

Nyt kaikki lataamaan tätä julkaisua ja ihmettelemään, miten BIM on kehittynyt viimevuosien aikana ameriikan ihmemaassa.

Miksei suomessa kerätä vastaavia tilastoja? Vai kerätäänkö? Kerro mistä löytää.


Kuvitusta julkaisusta

Kanadakin on herännyt...

Sairaala runkovaiheessa:

 

 

Derby Business Parkille Tekla Global BIM Awards 2012 voitto

http://www.tekla.com/international/solutions/building-construction/Documents/Tekla-global-BIM-awards-2012/winners.html

Jaahas, minun suosikki oli jossain pohjamudissa:
http://tietomalli.blogspot.fi/2012/11/tekla-global-bim-awards-2012.html

Navisworksiin pari vinkkiä

Oletko jo kyllästynyt siihen, että ajellessasi pitkin mallia se leikkautuu siten, että kaikki häviää ruudulta.

Tässä syy:
http://beyonddesign.typepad.com/posts/2012/01/why-does-my-model-look-sectioned.html

Eli deletoi "saturnuksessa" oleva objekti jotta katseluperspektiivi on "normaali.

Lisää vinkkiä korjaukseen täällä:
http://beyonddesign.typepad.com/posts/2012/04/auditing-a-navisworks-model-for-very-distant-items.html

Ja mistä löysin nuo vinkit...
No täältä:
http://www.hokbimsolutions.com/

HOK on mielenkintoinen firma, sillä he jakavat tietoa kohtalaisen avoimesti ja ovat aidosti innostuneita tietomallinnuksen mahdollisuuksista. Ehkäpä näistä asioista lisää seuraavissa blogeissa...

HOKin CEO Patric MacLeamyn on aikansa legenda tietomallisuunnittelussa... miehen joka kehitti mm. tämän legendaarisen käyrän (IAI:n aikana, nyttemmin siis BuildingSMART -lippalakin alaisuudessa:
http://hokrenew.com/2010/02/09/bim-bam-boom-how-to-guarantee-greener-high-performance-buildings/

Tietomallit ja ylläpito, ver.2

Törmään lähes viikottain kysymykseen: "Missä on tietomallipohjainen rakennusten ylläpitojärjestelmä, mistä sen voi ostaa?"

Vastaan nykyään, että se on "powerpointissa".

Tuo ei ole ihan helppo juttu. Olisi erittäin seksikästä ajella 3d-mallissa ilmavirtasäätimen kohdalle ja klikata sitä ja sitten saisi tiedot: "Halton HFB", 58 l/s, 34Pa, huollettava 5 viikon päästä, hajoaa 8 vuoden päästä"

So what, tuo on suunniteltu arvo (jos suunnittelijan tietomalli on oikein tasapainotettu). Se ei ole:
a) säätömiehen säätämä ilmavirta
b) rakennusautomaation antama arvo

sitten kun molemmat ym. asiat ovat hallussa, voidaan alkaa puhumaan tietomallipohjaisesta rakennusten ylläpitojärjestelmästä.

Ja kuka tuosta on oikeasti kiinnostunut? Yksi pieni härveli jossain kerrosten välissä. Pitää kuulemma keskittyä suurempiin kokonaisuuksiin, tarjota tietoa kiinteistöjen omistajille - keskittyä isoon asiaan. Ei kukaan ole kiinnostunut pikkuongelmista - ainoastaan suuret (mistäköhän ne"suuret" ongelmat muuten muodostuu...)

Tietomallipohjaisia dokumenttienhallintajärjestelmiä on jo olemassa. Valitettavasti ne ovat lähinnä seuraavanlaisia virityksiä; tehdään yhdistelmämalli ja sitten linkataan tärkeisiin objekteihin käsityönä pdffiä kiinni Voiko joku ihan rehellisesti sanoa, että puhutaa "ylläpitojärjestelmästä"?.

Rakennuttajat / kiinteistöjen omistajat: olkaa tarkkoina siitä, kuinka paljon joudutte ylläpitämään tietomalleja rakennusten lisäksi. Jos tietomallia ei ylläpidetä, ei ole olemassa tietomallipohjaista rakennusten ylläpitojärjestelmää.

On erittäin helppoa tehdä yksi "siirto" suunnittelutiedosta ylläpitotiedoksi, mutta on äärimmäisen monimutkainen operaatio pitää ylläpitotietoa ajantasalla.

Mutta tämä ylläpito on vain tehtävä... on olemassa uusi prosessi nimeltä "tietomallien ylläpito". Se on aivan sama operaatio kuin nykyäänkin olisi pitänyt olla olemassa - rakennusten piirustukset pitää säilyttää jossain paikassa sekä niitä pitää päivittää muutosten mukaisesti.

Kuinka monta kertaa olenkaan ollut saneerattavassa rakennuksessa ja löytänyt kohteen 25v vanhat piirustukset huoltomiesten varaston peränurkasta.

Kukaan ei ole ollut niistä kiinnostunut... piirustukset ovat vanhenneet  ja suunnittelija joutuu arpomaan oikeita ratkaisuja uusissa suunnitelmissa. Kun joku menee vikaan, niin syy on tietenkin suunnittelijan...

No, tiedän, että tähänkin ongelmaan on ratkaisu. Sen toimintaan saattamiseen menee vain 8 vuotta aikaa... (softa on silloin "valmis")

Homma toimii näin:
- olipa kerran tietokanta
- olipa kerran web-pohjainen sovellus, joka osaa käsitellä tietokantaa
- web-pohjainen softa sisältää graafisen käyttöliittymän (lukee ifc-spacet sisälle)
- YTV2012 perusteinen vaatimusmalli on ym. tietokannan kanssa yhteensopiva
- joku TATE suunnittelija teki laiteluettelon ja kaaviot ko. tietokantaan
- joku TATE-suunnittelija ajoi tasokuvien verkostot IFC-muodossa tietokantaan

- urakoitsija teki laitehyväksynnän tate-suunnittelijan tietokantatietojen perusteella (oli annettu tunnus/salasana suunnittelijan tekemäään laiteluettelotietokantaan) . Urakoitsija myös latasi laitteiden tuotetiedot pdf-muodossa suoraan ko. laitteelle.
Kuten kaikki tietää, tässä vaiheessa meni aikaa noin 8 kierrosta, ennenkuin suunnittelija hyväksyi urakoitsijan laitteen (se eka oli kiinalainen, toka oli intiasta ja kolmantena päästiin jo italialaiseen).
 Rakennuttajakonsultti / LVI-valvoja oli tyytyväinen, kun heidän ei tarvinnut tässäkään laitehyväksyntävaiheessa tehdä yhtään mitään.

- Säätömies teki mittaukset ja säädöt tietokannassa olevien säätölaitetietojen perusteella
- Säätömies kirjoitti säädetyt arvot suoraan tietokannassa oleviin säätölaitteisiin
- LVI-suunnittelija teki takuuajan sekä sen jälkeisen ajan energiakulutuslaskelmat perustuen todellisiin, säädettyihin arvoihin.
- Tilaajalle luovutettiin As-built -malli, jossa tietosisältö on vastaava, kuin rakennetussa kohteessa - sekä matemaattisesti että komponenttikohtaisesti.

- Tilaajalle annettiin mahdollisuus hankkia ohjelmisto, jossa ym. tekniikka on valmiina sisällä, ja jota voitaisiin käyttää huoltokirjaohjelmiston rinnalla tietomallipohjaisena kiinteistöjen ylläpitojärjestelmänä.

Tilaaja kieltäytyy tästä ja tilaa urakoitsijalta 36 mappia piirustuksia.

Mapit sijoitetaan huoltomiesten kahvihuoneeseen, vasempaan alakulmaan piiloon kaikilta.

Autodesk Formit

Heh... keksiikö joku tälle oikeata käyttöä...
http://autodeskformit.com/

Kivasti massamallit rakentuvat.

Itse en tajua, miksi tuo pitää tehdä iPadilla...?

Tietomallien luovutus tilaajalle

Aina silloin tällöin nousee esille immateriaalioikeuksien merkitys suunnitteluprojektien luovutusmateriaalin sisällössä.

SKOL on mukana tekemässä uutta KSE:tä jossa tämän asian tiimoilla väännetään kättä ja tullaan oman mielipiteeni mukaan vääntämään vielä pitkälle vuoteen 2013.

Mielipiteet ovat kohtalaisen hyvin ristiriidassa jo suunnittelijoidenkin kesken, puhumattakaan tilaajista.

Tai tilaajaosapuoli on aika yksimielinen: "Heti mulle tänne kaikki nyt". Kun Lapinlahden Linnut tuon laulun tekivät, nauratti se erittäin paljon. Ei naurata enää.

Henkilökohtainen mielipide asiaan on: Tilaaja on maksanut suunnitelmista, heillä on oikeus siihen materiaaliin mitä suunnittelun aikana syntyy. He saavat käyttää sitä hyödyksi parhaalla katsomallaan tavalla. Alkuperäisen materiaalin tekijänoikeudet ovat kuitenkin sen tekijällä.

Minulla ei ole (henkilökohtaisesti) muita vastauksia tähän kysymykseen. Mutta jos olisin suunnittelufirman taloudellisessa johdossa, niin heräisi varmaan seuraavia kysymyksiä eteen:

1. Mitä jos tietomallissamme on jokin virhe mitoitustiedoissa? Voisiko meidän tekemää mallia jatkanut toimisto ollan niin idiootti, että käyttää samoja vääriä lähtöarvoja esim. putkistojen mitoituksessa ja saa näin aikaan selvän suunnitteluvirheen. Ketä on "syyllinen"? Alkuperäisen mallin tekijä vai vastaanottanut osapuoli?

Vastaus: Vastaanottanut osapuoli. Pitää olla lausuma, jossa "urakkaraja" katkeaa, kun, malli luovutetaan kolmannelle osapuolelle. Vaikka olisi teknisiä virheitä alkuperäisessä mallissa, niistä ei ole vastuussa alkuperäinen suunnittelija.

2. Jos luovutamme mallin kolmennelle osapuolelle, sisäistä kehitystyötä siirtyy muiden käytettäväksi? Meidän firma on kuitenkin maailman paras, joten muut hyötyvät omasta kehityspanoksestamme ilmaiseksi.

Vastaus: ARK ja RAK puolella tehdään omia ääliöitä spesifisiin ohjelmistoihin, jossa tämä lause voisi jollakintavalla jopa konkretisoitua.

LVIS puolella tuo on täysin puuta-heinää. Se, mitä liikkuu, on putki/kanava -materiaaleja, eristystietoja, joku mitoitussääntö jne. Ei mitää tärkeää.. ei mitään sellaista, missä joku voisi saada todella taloudellista etua. Perusjuttuja LVIS-ammatilaisille. Laitekirjastot ovat softavalmistajan hallussa, joten niitäkään ei ketään tee itse.

Pikimminkin, jos joudut käyttämään jonkun toisen asetuksia / tietoja, niin sinulla on ongelma - joudut virittämään oman toimiston sulavana rullaavan systeemin jonkun toisen toimiston keksimäksi. Siinä on ongelmia jo heti lähtökuopissa, kun aletaan puhumaan väreistä / viivanpaksuuksista jne.

Tämän jutun keksineet ovat vieraantuneet todellisuudesta ja eivät ymmärrä tietomallisuunnittelun teknisistä periaatteista - se, mitä ei ymmärrä, on parempi kiistaa / kieltää / vastustaa.

3. Tulen saamaan kylän rotary/lions -klubissä kettuilua, kun luovuttamemme malli ei olekaan ihan täysin siinä kunnossa, kun ollaan luvattu tilaajalle.

Vastaus: Niin tuletkin saamaan... olisi varmaan kannattanut tehdä se kunnolla...?

4. Yleistä:
Mielestäni suunnittelutoimistot aivan turhaan kiusaavat toisiansa. Jos natiivimallien tietokantoja ei luovuteta kolmannelle osapuolelle, se osuu aina jotain toista kautta omaan nilkkaan.

Kohteessa A en luovuttanut firmalle B kohteen A tietomalleja.

Menee puolivuotta ja saan uuden saneerauskohteen työn alle. Kysyn firmalta B kohteen malleja... arvatkaa, saanko niitä seuraavaan kahteen vuoteen... sitä ennen on asiaa käsitelty monien tuntien osalta monien kovapalkkaisten johtajien kesken. Kai niillä olisi muutakin tekemistä kuin tapella pikkujutuista.

Eli: mallit jakoon, ihan sama mitä KSE:ssä sanotaan.

Muistitikulle / projektipankkiin kaikki tiedostot, jotka helpottavat toisen osapuolen työtä rakennuksen ylläpidossa / jatkosuunnittelussa.

Mukaan dwg:t, tietokannat, drw:t, IFC:t, pdffät ja plt:t. Office -tiedostojen fiksuin luovutustiedosto pienee pdf, jotta sivutukset ovat ok. Kaikki visualisoinnit mukaan - myös ruudunkaappaukset yhdistelmämallista.

YTV 2012 mukainen Tietomalliselostus olisi loistavaa plussaa.

Jos / kun ollaan tehty yhdistelmämalli, niin NWD, SMC tai TKB (riippuu käytetyistä softista) aina mukaan. Jonnekin tieto, millä softilla ne saa auki, mistä softat saa imuroitua.

Ehdotan, että Me tekijät, tehdään "salaa" tämä yksi pieni helppo asia tilaajalle, joka meitä työllistää.

Annetaan heille se, mistä he ovat maksaneet. Se helpottaa työtämme pitkällä tähtäimellä.

Viikon kuva:
http://www.skolry.fi/easydata/customers/skolry/files/ajankohtaista/KSE020412uusi.pdf

Kysymys: mikä on arkistoitava formaatti...?
Onko se virallinen arkistonti, eli siis TIFF Group 5 tai  PDF/A.
Ei löydy ihan joka toimiston valikoimista ohjelmistoja, jotka pysyvät näihin...

Onko se paperi? Sillekin on määritykset, mitä paparia käytetään. Ei voi olla peruspaperi mitä kopiolaitokset suoltavat.

Mikä on "ei-muokattava muoto". Minä tiedän ainakin erittäin monta tapaa muokata erinäisiä tiedostoja - ja papereita.

Tekla Global BIM Awards 2012

Tämä viesti on kirjoitettu tänne vain siitä syystä, että hakukoneet ohjaisivat tänne lisää lukijoita.

http://www.tekla.com/international/solutions/building-construction/Documents/Tekla-global-BIM-awards-2012/index.html

Olen huomannut, että kun kirjoittaa johonkin blogikirjoitukseen "Tekla", niin sillä on neljä kertaa enemmän lukijoita kuin muilla teksteillä.

Kenties rakennesuunnittelijat ovat todella kiinnostuneita Teklasta tai sitten firmalla on kohtalaisen hyvä markinointi- / hakukonenäkyvyys...

No, onhan tuo oikeasti hieno juttu että Teklalla tehdyt kohteet saavat näkyvyyttä ja samalla tietomallinnusmaailma saa lisää näkyvyyttä.

Tulisipa MEP -puolellekin vastaavia kisoja... pitäisiköhän alkaa järjestellä sellaista?

No, Teklan kisaan:
Siellä on kolme kategoriaa, BIM -Projects ja muut. Jäävään itseni heti noista muista, ei kiinnosta siltatekniikka ja rakennukset, joissa on vaan väännetty rautaa / betonia ajattelematta kokonaisuutta.

Ajattelin, että jäävään itseni myös tuosta suomalaisesta BIM awards voittajasta, Derby Business Parkista, mutta kun luen ym. linkin tekstejä ja katson kuvia, niin eihän tuolla ole muuta varteenotettavaa kilpailijaa kuin Qatarin museo

Siellä näkyy yhdessä kuvassa IV-koneita ja kanttikanavaa. Tuon yhden kuvan perusteella valitsen sen voittajaksi.

Harmi homma, tiedän sattuneesta syystä, että Derbyssä mentiin MEP-mallinnuksessa ja energialaskennoissa erinomaisen pitkälle, mutta niitä juttuja on kerrottu vain tekstiosuudessa - ei kuvissa joiden perusteella suurin osa päätöksistä tehdään.

Ja toisaalta, Derby on "vain" toimistotalo. Tuo Qatarin kohde näyttä aikamoiselta hässäkältä ja voin kuvitella, mitä haasteita siiinä on ollut "BIM-projects" -kohteeksi.

Jos Teklan sivuilla kirjoitettu teksti pitää paikkaansa siitä, että rakennusurakoitsija on jatkanut suunnittelijan mallia tarjouskisan jälkeen esivalmistusasteelle, niin se on aikamoinen saavutus.

Sillä minulle kerrotun mukaisesti; "lähi-idässä ei mallinnuksella ole rakentamisessa merkitystä. Työmaalla on 5.000 pakistanilaista, jotka hoitavat homman 2d-piirustusten mukaisesti". Tämä lause ei ole minun suustani, enkä ole rasisti. Tuon on lausunut eräs belgialainen, joka on ollut tekemässä Burj Kalifaa.

Eli voittaja on National Museum of Qatar

Ymmärrän, että kyseessä on rakennesuunnitteluohjelman kisa, jossa tsekataan, miten sitä on käytetty rakentamisessa. Toivon jatkossa kuitenkin, että jos kategoria on BIM projects, niin ei keskitytä pelkkään betoniin ja teräkseen.

Onkohan Teklan kaverit koskaan kuulleet sitä, että rakennusten omistajaa ja käyttäjää ei voisi vähempää kiinnostaa rakentaminen? (joo, tässä kisattiinkin mallintamisessa / rakentamisessa, ei rakennuttamisessa)

Mutta heitä kiinnostaa erinomaisen paljon saada toiminnalleen toimivia tiloja. Ja nykyaikana jopa energiatehokkuutta. Jatkossa varmaankin hyviä sisäilmaolosuhteita sekä lämmön, ilmanlaadun että akustiikan suhteen.

Muutamia vuosikymmeniä eteenpäin - ja elinkaarikustannuksetkin alkavat kiinnostaa.

Ym. juttujen todentamiseen suunnitteluvaiheessa tarvitaan "BIM Projects" tyyppistä yhteistyötä jollon seinä, palkki tai pilari ei ole olemassa pelkästään sitä varten, että ne pitävät ylempää kerrosta ylhäällä.


Viikon kuva:

Jos suoraan sanotaan, niin aika aneemisen ja vajavaisen näköinen kuva iv-tekniikasta... eikä nuo painekammiotkaan oikeasti voi tuollaisia olla. Puhumattakaan 90 asteen käyristä, joissa ei ole ilmanohjausta otettu huomioon -> isot painehäviöt - iso energiankulutus - mutta qatarissa varmaan ylläpitorahaa riittää...

Diplomityö Allianssista

Kuten totesin blogissa 2011:
http://tietomalli.blogspot.fi/2011/06/olen-nahnyt-tulevaisuuden.html

on päivänselvää, miten näitä rakennushommia tulisi tehdä.

Allianssimalli on minun päässä sama juttu kuin IPD, mutta perinteisillä menetelmillä. Tai tuskin tietokoneen käyttö on kiellettyä, mutta IPD filosofiassa tietomallinnuksella on hyväksytympi ja laaja-alaisempi rooli.

Saku Törrönen on tehnyt erinomaisen diplomityön Allianssihankkeen perusteista, joissa on esim. yhdenmukaistettu monia eri kaavioita, diagrammeja jne. mitä alan kirjallisuudesta / netistä on löydettävissä.

Sain Sakulta luvan jakaa linkkiä hänen työhönsä, halukkaat saavat sen täältä:
https://www.dropbox.com/s/ns9f7amyt5xyq1v/Diplomityö%20-%20Saku%20Törrönen.pdf?m

Työstä saavat tilaajat / rakennuttajakonsultit kohtalaiset lähtökohdat urakkamuotojen valintaperusteille (no noo, tottakai ne ovat heille selviä muuta kautta, mutta kenties kertaus on opintojen äiti...?).

Jospa viimeinkin eräät rakennuttajakonsultit hahmottaisivat, että pilkkomalla kaikki suunnittelu- ja urakointitehtävät miljoonaan pienempään palaseen, ei välttämättä ole kokonaisuuden kannalta oikeassa elämässä se paras tapa. Excelissä se näyttää erinomaiselta, sen tiedän.

Onneksi Saku on tehnyt tämän työn rakennuttajakonsultin speksien mukaisesti (tai enhän minä sitä tiedä, mutta oletan että eräässä firmassa ollaan herätty...)

Tämän työn kaavioilla voitaisiin kenties päästä eteenpäin siitäkin asiasta, että ei riitä hyppääminen kiinteähintaisesta urakasta tavoitehintaiseen - pitää olla mukana muutakin.

Yhteistyö, yhteiset päätökset, pain/gain, jne. perusjutut IPD/Allianssimaailmassa.

Viikon kuva:
Hienot värivalinnat... vihreästä tykkää kaikki.

 

 

Rahan tuloa ei voi estää...:

 



Tabletit

Juttelin tänään firmamme kaiken nähneen CIO:n kanssa.

Eli siis IT-johtajan.

"Mielestäni pitäisi tehdä strategia tablettien käytön kanssa. "
CIO sanoi, että: "Ai niiden lelujen kanssa vai?"

Matto alta, jalat suusta.

Parin vuoden ajan olen yrittänyt löytää softaa, jossa tietomalli pyörisi tabletissa. Siis oikeasti, ei vain demo -mielessä. Ei ole näkynyt ko. softaa.

Jotkut ovat todella lähellä, mutta kaatuvat kuitenkin rajalliseen prosessoritehoon. Yhtä huonettä voi pyörittää, mutta ei sitä, mikä on minun alaani - pinta-alaltaan suuret kiinteistöt. Ja niihin lisättynä TATE- verkostot.

Markun kommentti helpotti ajatuksiani huomattavasti. Miksi tunkea dinosaurusta pikkuautoon?

"Mitä jos ostetaankin tabletti, jossa on näppis, kosketusnäyttö ja potkua mallien pyörittämiseen:"

http://shop.lenovo.com/us/laptops/thinkpad/twist/s230u

Ja kaikkia muita merkkejä on kookle täynnä.

RYM Award 2012 Reijo Hänniselle

Rakennusneuvos Reijo Hänninen sai ensimmäisen RYM Oy:n myöntämän RYM Award -palkinnon:
http://www.rym.fi/2610.aspx

Onneksi Reijo ei ole enää pomoni, niin voi vähän kehua kaveria...

Täytyy rehellisesti sanoa, että en ole törmännyt toiseen vastaavanlaiseen ihmisen, jolla virtaa riittää jatkuvasti, kaikkeen asiaan.

Töissä minä "perin" Reijon tietokoneen kovalevyn, joka on täynnä Jokelan Markun (Granlundin ex-T&K johtaja) ja Reijon tekemiä powerpointteja energiataloudellisuudesta, tietomallinnuksesta, elinkaaritaloudellisuudesta jne.

Mielenkiintoista tässä on se, että powerpointteja on vuosituhannen vaihteesta, 1998 luvulta alkaen.

(Reijohan tuli Granlundille töihin jo 1970 luvun alussa, joten kenties jotain sitä aiempaakin on olemassa...)

Ja voin kertoa, että minun ei tarvitse itse keksiä mitään uutta muutamiin vuosikymmeniin, tuolla kovalevyllä on tavaraa ainakin seuraavaksi 10 vuodeksi. Voin esittää melkein mitä vain, ja se on "uutta" nykysysteemissämme.

Hyvä esimerkki tästä on nykyinen energiahype. Energia on tärkeää, dynaamisia laskentamenetelmiä, primäärienergian merkitystä jne... katsos, vuodelta 1999 olevassa seminaaripuheessa on kerrottu, että näitä asioita pitää vaalia - miksei katsota kokonaisuutta jne.?

No mites tämä rakennusten mittarointi; miten rakennuksesi voi? Pitäisikö siihen asentaa antureita jotta tiedetään, onko kyseessä hometalo vai ei?

Vuonna 2001 tehtiin Taloinfo -järjestelmä erään rakennuttajan pääkonttoriin. Sitä ennen oli jo muutamia vuosia tehty powerpointteja asiasta.

Ja katsos, nyt saa lukea lehdistä, että talojen mittarointi voisi olla ihan fiksua. Mitä jos mitattaisiin, meneekö talolla hyvin...? Laitettaisiin oikein tietokoneeseen kiinni ja se siten piirtelisi käyrää erilaisista ongelmatilanteista....? Jopa hälyttäisi...

Joskus tämä rakennusteollisuuden kehityksen hitaus aiheuttaa harmaita hiuksia... meinaan siinä mielessä, että kun joku asia on jo keksitty vuonna yksi ja kaksi ja sitten kun hedelmiä aletaan korjata, niin keksijälle on harmaat hiukset.

Kysymysmerkillä: Kukahan keksi, että ontelolaattojen onteloissa voi kuljettaa ilmaa sisätiloihin...? (unohdetaan rakennusvalvonnan ahdas tulkinta tässä tapauksessa...)

Ja toinen mieleentuleva juttu:
Nuorena LVI-suunnittelijana juttelin sähkärin kanssa avoimessa "kirjastossa" tilavarauksista alakaton sisällä. Reijon toimistokoppi oli aika lähellä sitä paikkaa.

Kun oltiin saatu kamat järjestykseen 2d-leikkausten avulla (siis huom! ruutupaperille piirrettiin, suunniteltiin; opiksi tietomallihenkilöille...) tuli Reijo huoneestaan "hakemaan  kahvia" ja ohimennen huomautti, että eikös tuossa ole yli 800 alakattorakennetta jolloin alakaton yläpuolinen osuus pitää myös sprinklata.

Perkele, että otti päähän. Äijä oli oikeassa. En tajunnut tuota.

Visualisoinnit vs. Tietomalli

Muutaman kerran olen törmännyt siihen ongelmaan, että tilaaja luulee saavansa visualisointeja, kun tilaa tietomallisuunnittelua.

Toivon tällä kirjoituksella puhkaisevan tämänkin illuusion:
- Tietomalli ei ole visualisointi
- Visualisointi on sen tekijänsä näkemys kohteesta
- Visualisoinnilla tuotetaan mielikuvia tulevasta kohteesta
- Huono visualisointi aiheuttaa ongelmia rakennuksen vastaanoton yhteydessä
- Yleensä visualisointi tehdään erittäin vajavaisin lähtötiedoin

Nyt voitaisiin saivarrella siitä, että onko se Solibrin / Naviksen tms. näkymä visualisointi? Minun mielestä on. Joskin sitä pystyy katselemaan vain teknisessä mielessä. Tilojen käyttäjälle sitä ei kannata tyrkyttää.

Kun tehdään visualisointi loppukäyttäjää tai tilaajaa varten, tulee sen sisältö olla edes vähän todellisuuteen viittaava. Katoilla tulisi olla ulospuhallushajoittajia, seinillä raitisilmasäleikköjä. sisäkuvissa iv-päätelaitteita, pattereita, tarkastusluukkuja, sähköpistokkeita, kytkimiä, termostaatteja ja palonilmaisimia. Kaikkia niitä tarvikkeita, mitä oikeasta rakennuksesta loppujenlopuksi kuitenkun löytyy.

Ei se riitä, että on Aallon suunnittelemat tuolit ja flättiscreeni seinällä jossa asiakkaan logo. Kokonaisuus pitää olla hallinnassa, kun asiakkaalle esitetään, mitä he tulevat saamaan.

Ymmärrän, että Hesarin sivuille päätyy arkkitehdin luonnoksia, jossa on vasta massoitteluvaiheen malleja ympätty ympäristöönsä. Tuohan on markkinointia - alkuvaiheen suunnittelua ja ihmettelyä. Mutta joku voi ihan oikeasti luulla, että HIFK saa Hesarissa olevan mallinnuksen mukaisen jääkiekkoareenan käyttöönsä. Niitä kuvia pitää osata lukea - ja kaikilla ei ole valitettavaati lukutaitoa.

Teknisten visualisointien käyttö on hämmästyttävän vähäistä vaikeissakin kohteissa. Teknisellä visulla tarkoitan mallinnusta, jossa on TATE-romut mukana arkkitehdin luomassa ympäristössä. Siis se kokonaisuus, jonka kanssa käyttäjä joutuu elämään rakennuksen luovutuksen jälkeen.

Tälläiset visualisoinnit syntyvät, kun ARK ja TATE lyövät viisaat päänsä yhteen ja kunnioittavat toistensa tekemistä. On erittain helppoa tehdä tietomallisuunnittelua "yhteistyössä" kuitenkaan oikeasti ymmärtämättä, mitä ollaan tekemässä.

Visualisoinnit helpottavat tätä tilannetta sekä suunnittelijoiden kenttätasolla että käyttäjän näkökulmasta. Saadaan ENNEN tietomallinnuksen aloittamista lähes fotorealistinen kuva siitä, mitä pitäisi suunnitella.

Luit oikein. Ennen kun ollaan aloitettu tietomallinnus (=rakennuksen kokonaisvaltainen suunnittelu tietomallin avulla), tulee käytössä olla sovittujen alueiden visualisoinnit.

Ne visut  on kenties tehty tietomallipohjaisilla sovelluksilla, mutta niillä ei ole mitään tekemistä tietomallinnuksen kanssa - ne ovat kivoja 3D-kuvia. Ja se on ihan OK, ne palvelevat juuri sitä käyttötarkoitusta mitä niille on asetettu.


Viikon kuva:
Kerrostalon pesuhuoneen LVI-painotteinen näkymä putkiremontin jälkeen
(tai siis ennen sitä tehty visu, jonka perusteella tehty tietomallinnus + käyttäjähyväksyntä).
Softat: AutoCAD Architecture, MagiCAD, 3ds max

Viikon kuva 2
Saneerauskohteen laboratoriorakennus. Huomioi, että suunnittelut kaapit eivät mahdu palkiston alle.
Sähköpistokkeet ja hanat paikoissa, jotka käyttäjä on hyväksynyt (ei muuten ollut ekassa visussa oikeissa paikoissa...)

Ym. kuvien hinta about 1.500e. Kun tulee samasta paikasta useita kuvia, niin menee lisää "vain" rendauskulut. Suomeksi: yhden kuvan teko kallista, 10kpl samasta tilasta otetut kuvat suhteessa halvempaa. Normaalisti alkuvaiheen visukuluja menee 5.000 - 15.000e, riippuen lähtötietojen epämääräisyydestä.

Vieraskynä: Antti Pekkala, rakennesuunnittelu

Tästä lähtee jälleen, Antilla on pitkä historia tietomallipohjaisesta rakennesuunnittelusta ja sen kehittämisestä A-insinöörien palveluksessa
teroj

---
Tero kyseli  yksi päivä, että löytyykö minulta runosuonta blogikirjoitukseen. Kirjailijaa tuskin tulee enää mutta täytyy miestä kyllä auttaa nyt mäessä kun aiheita kaipaa. Minun mielestä olisi hyvä, että Teron loistavaan blogiin saataisiin keskustelua myösi muiden suunnittelijoiden ja ohjelmistojen tekijöiden suunnista.

Tero kirjoitteli jokin aika sitten reikäobjekteista ja niiden GUIDeista (Globally Unique Identifier), joka on hyvä esimerkki siitä että homma voi mennä vaikeaksi yksinkertaisen asian takia. Minäkin olen näihin ongelmiin viime päivinä törmännyt Teron kanssa olevassa yhteisessä projektissa.

Projektissa 3D-reikäkuvakierto etenee kuitenkin kohtuullisen hyvin tällä hetkellä. Teklasta saimme viimeksi tänään (14.11.2012) uuden version työkalusta ja nyt putkipostikin näkyy IFC-tiedoston tässä projektissa. Parannusta siis edelliseen projektin osalta. Siinä putkiposti oli 3d dwg-muodossa ja huono sitä on Solibriin tuoda... 

Projektissa huomattiin myös, että työkaluista tulee olla oikeat versiot ja ohjelmiston luomat GUIDit tulee olla ja pysyä samana jotta meidän käyttämät ohjelmat voivat keskustella tiedon muuttuessa.

En tiedä mikä oli syynä että vielä toissa viikolla, kun TATE:n IFC:n mukana revisiotieto ei meillä toiminut, Teklassa samoilla tiedostoilla toimi....mutta saimme tähän onneksi korjauksen aika nopeasti.

Pienestä voi olla homma usein kiinni. Vaikka me suunnittelijat näpytämme hiirtä heilutellen päivät pitkät tietoa tietokoneen ja ohjelmien syövereihin taustalla on kuitenkin se fakta, että joka ikinen tieto pitää tallentaa tiettyyn paikkaan,  jotta se on uudelleen käytettävissä. Tiedolle pitää myös jokaisen ohjelman koodissa ja käyttöliittymässä kertoa mm. mihin se tallennetaan.

Onko tieto tekstiä, kokonaisluku, desimaaliluku, onko desimaalierotin piste vai pilkku,  jne jne. Koodareillehan niin jokapäiväinen asia kuin päivämäärä on  haaste, joka pitää joka ohjelmassa osata ottaa huomioon. Käyttäjä voi naputella sen niin monella tavalla.

Sama asia tiedon tallentamisesta koskee myös tietomalleja. Niissä on mahdottomasti tietoa, mutta se pitää osata sinne syöttää oikein ja tiedon hakijan pitää tietää mistä tietoa hakee. Tietoa rakennesuunnittelijan mallista haetaan mm. piirustukseen, luetteloihin ja myös IFC-tiedostoihin.

Betonielementtiteollisuus käynnisti 2011 BEC2012-projektin, jossa tarkoituksena oli kehittää 3D-suunnittelua, tietomallinnusta ja tiedonsiirtoa yhdessä rakennesuunnittelijoiden ja Teklan kanssa. Mukana projektissa on seitsemän suunnittelutoimistoa, joilla työkaluna on Tekla Structures.  Jotta rakennesuunnittelijoiden malleista elementtitehtaita kiinnostava tieto on helposti saatavilla mallien tulee olla tietyllä tavalla tehtyjä ja niissä oleva tieto tulee olla yhteisesti sovitussa paikassa.

Jotta tähän päästään tulee olla ohje, jonka mukaan toimitaan. Tero Kautto teki hienoa työtä ja kirjoitti ohjeen, jossa on pelisääntöjä mallintajille ja tiedonkäyttäjille. Esimerkinä ohjeessa on, että kerrottu elementin Tuoteryhmä-tieto on muuttujassa PRODUCT_GROUP. Ei tuotakaan tietoa muuten voi noin vaan löytää. Ja jotta elementin tarvikkeista saadaan luetteloon oikeat mitat ja yksiköt, tulee ne mallintaa tietyllä tavalla, tästä myös ohjeessa pelisäännöt.

Tällä hetkellä projektin suunnittelutoimistot ovat ottamassa ohjeita ja projektin tuotoksena syntyneitä luetteloita, tarvikeluetteloita ja muuta aineistoa käyttöön projekteissaan. Tuo aineisto on mielestäni hyvä pohja jatkokehitykselle siihen että rakennesuunnittelijoiden mallien käyttö edistyisi.

Tällä hetkellähän rakennesuunnittelijat tekevät vieläkin paljon työtä siinä, että tietomallin tieto saadaan väännettyä 2D-muotoon paperille. Suunnittelijat keskustelevat mallien kanssa aika hyvin mutta sen jälkeen homma lässähtää valittavasti aika usein...

BEC2012-Elementtisuunnittelun mallinnusohje löytyy
http://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/suunnitteluprosessi/mallintava-suunnittelu

 -AnttiP   

Aiheita...?

Nyt alkaa aloittelevan blogistin aiheet loppua.

Ei jaksa enää kertoa samoja asioita uudelleen, ei viitsi kirjoitella puiden halailuista jne. miten meidän tulisi toimia yhteistyössä toistemme kanssa.

Miten olisi, jos ehdottelisitte aiheita?

Kaverit jo kyselivät, että missä on uudet kirjoitukset.

Niitä kyllä olisi, mutta:
a) menee liian lähelle omia työjuttuja, ei voi kaikkea kertoa
b) on NDA kirjoitettuna
c) helvetin pitkiä päiviä on viimeaikoina ollut...

Tilastoista sen verran, että about 800 hittiä tähän blogiin tulee kuukaudessa, eli tuosta otannosta varmaan jollakulla voisi olla joku aiheentynkäkin olemassa...

Aiheita siis tähän Blogiin vastauksena tai tero (aaa) jarvinen.org

Ja jos joku haluaa osallistua talkoisiin, niin lontoonkielenkääntöä tarvittaisiin. Useista lähteistä on sanottu, että jos nämä olisivat englanniksi, niin maailma pelastuisi. Valitettavast englanninkieli on minulla sellaista semitasoa, että en kehtaa sitä virallisesti jakaa (nimimerkillä, lukekaapa YTV2012 osa 4 englanninkeilinen versio... siis finglish versio, http://www.en.buildingsmart.kotisivukone.com/3)

Trimble osti Vicon

Jaahas, taas meni yhden hyvän softafirman logo uusiksi:

http://www.trimble.com/news/release.aspx?id=110212a

Tai siis logoon lisää ainakin "A Trimble Company"...

Jotenkin minä kannustan tuota Trimblen hyökkäävyyttä - olisiko meillä tässä vihdoinkin todellinen vastavoima eräälle toiselle markkinoita hallitsevalle cad-softalle.

CAVE on keksitty jälleen

Tästä löytyy hieno esimerkki siitä, miten toimittajaa viedään kuin pässiä narussa:
http://yle.fi/uutiset/virtuaaliseina_mullistaa_rakennussuunnitelun/6331357

Ote ym. sivuista:
"Virtuaaliseinä mullistaa rakennussuunnitelun
Laboratorion virtuaaliseinä auttaa uudenlaista rakennusten suunnittelua"

Jotenkin muistelen vuosituhannen vaihteessa seisoskeelleni hieman vastaavanoloisessa tilassa täällä:
http://www.tml.tkk.fi/Research/EVE/historia.html

YLEn jutun sisältö on ihan OK ja on hienoa, että tekniikan kehittyessä ja halventuessa tuollaisia tiloja tulee lisää käyttöön, esim. näin: http://www.youtube.com/watch?v=VBIEDtF1M-k Seinäjoella päästiin "kokemaan" sairaalatiloja.

Ei muuta kun kauppaan ostamaan virtuaalilaseja, niin ei tarvita isoja tiloja 3d-kokemuksen saamiseksi:
http://www.sony.co.uk/hub/personal-3d-viewer


Viikon kuvat:
Virtuaalista ihmettelyä...

Reikäkuvat Part II

Jaahas, lopetataan tämä puiden halailu ja keskitytään tekniikkaan / softaan, niin elämä on helpompaa.

Kaikille lienee jo tullut selväksi mielipiteeni siitä, että nykysysteemillä kun tehdään "tietomallinnettuja" kohteita, niin niistä saadaan vain murto-osa mahdollisista hyödyistä irti

Syitä on useita - "osaava" rakennuttajakonsultti osaa hienosti pitää tilaajan puolia ja vaatia suunnittelijoilta suorituksia, joita ei ole tarjouspyynnössä mainittu. Ja taloudellinen lopputulos suunnittelijan puolelta tämän jälkeen on punainen.

Toisaalta, on myös hienoa löytää silloin tällöin tilaaja, joka tämän on tajunnut ja palauttanut rakennuttajakonsultin maanpinnalle.

No, se siitä, sainpa purettua negaationi jonnekin...

Asiaan; reikäkuvat:
- Olipa jälleen hieno huomata, että kun päivitetään tate-softa uuteen versioon, niin softatoimittajan päässä ollaan rukattu reikäkuvien tekoa koodilla hieman erilaiseksi jotta saadaan sählinki aikaiseksi kohteissa, joissa ollaan reikäkuvien teko aloitettu edellisellä ohjelmaversiolla.

Erään kohteen ongelmat eivät mene ihan suoraan ohjelmatoimittajan piikiin, mokattiin itsekin hieman, mutta opetti taas minulle sen, että oman pään anturit pitää olla todella valppaana kun softapäivityksiä tehdään. Kaikkeen ei voi varautua, mutta vaikka on lukenut uuden version ominaisuudet (sekä loistavaa palvelua ohejlmistotoimittajalta: myös tiedetyt bugit), niin aina välillä napsahtaa kirves omaan nilkkaan.

Tietomallipohjainen reikäkuvamenettely on erinomaisen loistava tapa toimia, kun:
a) softa toimii
b) TATE ja RAK suunnittelija tietävät, mitä tekevät
c) urakoitsija ei elä 1980-luvulla

Tällaisissa yhteistyöprojekteissa, joissa ollaan koodimielessä todella syvällä TATE-suunnitelijan sekä RAK-suunnittelijan softien sisällä, tulisi ko. softanvalmistajien testata ja informoida normaalia paremmin uusien ominaisuuksien vaikutukset "vanhoissa" projekteissa.

Yleensä softanteossa on helppoa, kun ei tarvitse ajatella historiaa. Kun pitää huomioida, mitä versioita on jo olemassa, niin peli vaikeutuu.

Tässä ko. tapauksessa päästiin takaisin bisnekseen parin päivän selvittelyn jälkeen. Me olimme päivittäneet Magicadin uuteen versioon, jolloin Teklan Hole Manager olisi myös pitänyt päivittää. Tästä ei ollut meillä eikä rakennesuunnittelijalla tietoa - tieto saatiin, kun molemmat kyselivät omalta ohjelmistotoimittajalta asiaa.

Hole Managerin päivitys ja se oli siinä. Ei vaikeaa, jos vain olisimme osanneet informoida konnaria asiasta.

Ja sitten tarinan opetus (eli mitä me mokasimme):
- AINA KUN TEHDÄÄN IFC EXPORT MAGICADIN REIKÄKUVA-DWG:STÄ, NIIN DWG TULEE TALLENTAA!
- JA SAMA JUTTU KAIKETI MYÖS NORMAALEISSA TASOKUVISSA, IFC EXPORTIN JÄLKEEN DWG TULEE TALLENTAA.

Ym. juttukin on looginen, kun ajattelee miten softa toimii.

Oltiin siis tehty ensimmäinen reikäkuvakierto hienosti, IFC ulos ja lähetys rakennesuunnittelijalle. Kun ensimmäinen ifc-export tehdään, niin magi tekee jokaiselle reikäobjektille GUIDin (Global Unique Identifier, yksilöllinen tunniste tässä universumissa...). Tämä guid menee siis IFC-tiedoston mukana reikäobjektilla sekä dwg-kuvaan reikäobjektille. No, jos dwg:tä ei tallenna, niin mistäs se softa voi seuraavalla kerralla tietää reikien guidit... ei mistään.

Kun tehtiin reikäkuvapäivitys (siirreltiin muutamia riekiä + pari uutta), ifc ulos ja konnarille, niin Tekla kertoo, etttä kaikki rei'ät on uusia (koska kaikki guidit ovat uusia).

Ymmärrettävästi rakennesuunnittelija ei ollut niin iloinen... 500 reikää pitäisi käydä läpi yksitellen, että mikä on niistä on muuttunut.

Eli ifc exportin jälkeen tallennus dwg:lle - guidit tallentuvat ja seuraavalle kerralla muuttumattomat reikävaraukset pysyvät samalla guidilla.

Ym. teoria pätenee myös tasokuville. Kun tehdään ensimmäinen ifc, niin tate-kamoille syntynee guidit. Ja kun tulevaisuudessa tehdään +/- listoja massaluetteloista, niin softathan vertailevat vain guideja.

Viikon kuva:
Tällainenkin bugi on "vanhoissa" (alkuvuosi 2012) versioissa - jos reikä on esim. 160mm halkaisijaltaan ja seinän syvyys on sama 160mm, niin joissakin tapauksissa reikävarausobjekti kääntyy Teklan päässä 90 astetta... ei oo helppoo.

(Kuva omalla luvalla. Ei ole kyselty rakennesuunnittelijalta. Älä haasta oikeuteen.. :)

Suomi tulee voittamaan tietomallikisan

Jos minusta on kiinni, niin tulemme muutamien vuosien päästä ohittamaan Norjalaiset tietomallinnuksen hyödyntämisessä suunnittelussa ja rakentamisessa.

Jos minusta on kiinni, niin tulemme muutaman vuoden päästä pääsemään alkuvaiheen tavotteiden asettamisesta niiden seuraamiseen läpi rakennusprosessin käyttöönottovaiheeseen ja rakennuksen takuuajankin jälkeiseen ylläpitovaiheesen.

Jos minusta on kiinni, niin voin kertoa, miten suunnitellaan energiataloudellinen, tavoitteet täyttävä rakennus siten, että sen elinkaarikustannukset ovat pienemmät kuin nykyisellä "normaalirakentamisella".

Jos minusta on kiinni, niin tiedän miten tehdään geometrialtaan yhtä tarkka talotekniikan tietomalli kuin jenkkien länsirannikolla IPD-hankkeissa tehdään.

Jos minusta on kiinni, niin pystyn kertomaan sinulle älykkään rakennuksen hyödyistä, miten rakennus tutkii itseänsä ja raportoi, jos sillä sattuu olemaan kuumetta tai pää kipeänä - pumppu ei toimi tms.

Jos minusta on kiinni, tiedän miten tietomallit siirretään kiinteistöjen käyttö- ja ylläpitojärjestelmään sekä tiedän myös, miten niitä ylläpidetään ja päivitetään ko. järjestelmässä.

Onneksi nämä asiat ovat minusta kiinni - tiedän, mitä teen työurallani.

Tutkimushankkeita on suomessa ihan riittävästi menossa, pitää ryhtyä toimeen ja lopettaa raporttien kirjoittelu.

Tarvitsen vain ympärille henkilöitä, jotka uskaltavat ajatella ja toimia.

Tarvitsen vain kehitysrahaa (suomen valtiolta), koodareita, tutkijoita ja insinöörejä.

Tarvitsen vain rohkean rakennuttajan / tilaajan.




( PS. en ole seonnut, viittaan tämän blogin ensimmäiseen viestiin, jossa totean, "LVI-suunnittelija yleensä luulee tietävänsä kaikesta kaiken. Meillä on pieni ego-ongelma" )

Viikon linkki:
http://www.youtube.com/watch?v=1MUKKlhQ9JA&feature=plcp
"Tehtiin, kun osattiin tehdä"

Lisätty todellisuus, ver 2

Olipa kiva, että löysin tämän linkin:
http://www.tietokone.fi/uutiset/nokia_paikannus_tuodaan_sisatiloihin

Ym. jutussa kerrotaan, että Nokia on panostamassa sisätilojen paikannukseen.

Kerroin aikaisemmin jutussani:
http://tietomalli.blogspot.fi/2011/11/lisatty-todellisuus.html
lisätyn todellisuuden mahdollisuuksista.

Nyt uskaltaa sanoa, että eräs suomalainen kännykkäfirma on mukana samassa projektissa, jossa kehitämme AR-systeemejä tukemaan tietomalleja. Tai toisinpäin, riippuu katsontakannasta...

Jokatapauksessa; uskon että tulen vielä näkemään tilanteen, jossa rakennuksen runkovaiheessa sojottelen tablettikoneella / kännykällä tyhjää käytävää jä näen tabletin läpi siihen asennettavat tate-verkostot. Emme ole todellakaan kaukana tästä asiasta, demon voisi tehdä vaikka heti mutta mielenkiinto kohdistuu enemmänkin siihen, että tuo saadaan käytäntöön kehittyneillä työmailla.

Ja ylläpidon hyödyt... näen alakaton sisälle, pystyn näkemään verkostotunnukset, iv-koneet, laitteiden tunnukset jne. Klikkaamalla kiinni tietomalliin / rakennusautomaatioon...Voi melkein sanoa, että vain mielikuvitus on rajana tämän teknologian hyödyntämisessä.

Taustatietoa AR:sta:
https://www.youtube.com/watch?v=glCJuEvhqE4

https://www.youtube.com/watch?v=fVQjGteol5A&feature=relmfu

Koska "se" livahtaa nettiin...

Olen tässä pienen aikaa miettinyt, että koskahan ensimmäinen yhdistelmämalli livahtaa nettiin ladattavaksi.

Siis esim. Eduskuntatalo, TKK:n päärakennus, Musiikkitalo, Finavian terminaalit, joku sairaala tms.

Tämähän on vain ajan kysymys, koska yhdistelmämalli lähtee jonkun lapasesta mustille markkinoille.

Jatkuvalla syötöllä minäkin teen työtäni sen eteen, että työmaa ottaisi mallit käyttöönsä. Ja nyt se työ on tuottanut hedelmää muutamien vuosien ajan. Olen tähän asti toiminut luotettavien firmojen kanssa.  Mutta viimeaikoina työmaan tietomallikokouksissa on alkanut kuulua viron sijasta myös puolaa, saksaa ja venäjää.

On päivänselvää, että yhdistelmämallit tulevat olemaan normikäytäntöä työmailla muutamien vuosien päästä.

Silloin ei enää suunnitelija voi olla vastuussa siitä, lähteekö mallit projektipankista kohti paratiisisaaria vai insinööritoimiston servereitä.

Kenen on vastuu, kun malli lähtee käsistä: rakennushankkeeseen ryhtyvän, tilaajan, rakennuttajakonsultin (hah...), sopimusten tekijän... vai jopa viranomaisen...?

Miten varmistetaan, että yhdistelmämalli ei pääse terroristeille? Minulla ei ole muuta vastausta kuin se, että laitetaan aikaraja yhdistelmämallin toimivuudelle.

Toimii esim. Navisworksin nwd:ssä. Kunnes joku hakkeroi senkin.

Mistä löytyy Suomen Howard W. Ascraft Jr ?

Minulle on viimeisen parin vuoden aikana tullut päivänselväksi se, että Suomen rakennusteollisuuden tuottama huono laatu, rakennuksen käyttäjien kokema huono lopputulos ja kaikkien rakennusteollisuuden piirissä olevien valittama "liian kova kiire" johtuu vain ja ainoastaan vääristä sopimusmalleista.

Suomessa tehdään rakennuksia fundamentaalisesti väärillä rahoitusperusteilla.

Rakennuksia pitäisi tehdä siten, että:
a) tilaaja saa sitä, mitä on tilannut - sillä rahalla mitä on käyttävissä.
b) suunnittellija on kykenevä toteuttamaan sen mitä on tarjonnut
c) urakoitsija pystyy toutettamaan rakennuksen suunnitelmien mukaisesti
d) käyttäjä on tyytyväinen siihen mitä on saanut

Miten?

Löytämällä Suomen Howard Ascraft Jr.

Siis lakimies.

Olen ollut onnekas, kun olen päässyt pari kertaa kaverin kanssa juttelemaan / esitystä kuuntelemaan. Harvemmin löytyy noin fiksua kaveria - ja vielä jenkkilakimies.

Tämä kaveri on viilannut IPD-sopimukset sellaiseksi, että ei tarvitse kesken projektin tai sen jälkeen alkaa haastaa muita suunnittelu- / rakennusosapuolia oikeuteen.

Kun suomen Ascraft on löydetty ja hän on tehnyt allianssi / hybridi-ipd sopimustekstin tms. niin päästään meilläkin eteenpäin. (Infrapuolen allianssisopimustekekstiä ei voi ihan sellaisenaan soveltaa rakennuspuolelle).

Valitettavasti tähän hommaan ei pysty ihan normaali lakimies. Pitää pystyä ajattelemaan aika laajasti - ymmärtää jotain muutakin kuin lähtoajatus: "miten toimin kun olen riitatilanteessa vastapuolen kanssa". Lean -ajattelu on välillä ihan hienoa, ja se pitäisi saada myös ko. lakimiehen aivoihin.

Tämän jälkeen voidaan keskittyä tekemään yhdessä rakennuksia, jotka ovat sellaisia, joita tilaaja on tilannut. Ja jokaisella suunnitteluosapuolella on edelleen mahdollista saada kate omalle työllensä - tai kenties jopa jotain enemmän.

Tyytyväinen asiakas.

Ja tuota ei toteuteta ilman tietomalleja.

Howardista lisää googlesta hakusanalla
"howard ascraft ipd"

tai:
http://vimeo.com/30372997

COBIM lontooksi / YTV2012

Finally,

http://www.en.buildingsmart.kotisivukone.com/3

English versions of Finnish National BIM Requirements.

With these requirements, world will be a better place to be.... :)

IFC iPadille

Kaikkien omenahärveleihin perehtyneiden kannattanee seurata firman SVSinnovations kehitystä.

Firman taustalla on vankkaa markkinaosaamista sekä riittävästi propelipäitä tekemään ratkaisuja, joiden uskon olevan todellakin innovatiivisiä firman nimen mukaisesti.

http://www.svsi.fi/

Koska olen vieläkin pystynyt välttelemään Applen tuotteita, en ole päässyt katsomaan, onko heidän iPadille tehty IFC-tiedostojen katseluohjelmisto jo julkaistu (pitäisi löytyä imurointipalvelusta, jos kaikki on mennyt kuten Strömsössä).

Demoja olen nähnyt / kokeillut ja hienolta vaikuttaa. Kenties ei ole tarkoitettu rakennuksia suunnittelevalle insinöörille, mutta jos on kiinteistönvälittäjä tai pitää esitellä kohdetta rakennusalaa tuntemattomalle, niin softa on lupauksia antava.

Miksei sovellu suunnitteluinsinöörille...? Siksi, että se on liian hyvän näköinen. Pintamateriaaleja, varjoja, värejä. Ei näitä asioita ketään viitsi / halua suunnittelumalliin laittaa. Mutta jos katselijana on tilan mahdollinen vuokralainen, niin tottakai pitää olla pientä realistisuutta mukana mallin pyörityksessä.

Yksi kokonaisuuden hieno juttu oli, kun minulle demottiin iPhonen ja iPadin yhteistyötä. Pystyt pyörittämään mallia iPadilla, ja kuvaruutu siirtyy verkkoja pitkin iPhonen näytölle. Kerrankin voitaisiin demota tilanne, että urakoitsija on työmaalla ja katselee omaa iPhoneaan (tai iPadia). Suunnittelija pyörittää konttorilla mallia iPadilla (joka näkyy siis urakoitsijan puhelimessa) ja kertoo samalla, että mitä pitää tehdä jne.

Ehkä pieni reality check pitää tässä tehdä, eli että urakoitsijalla olisi ammattitaito katsella iPhonen ruutua (tai että hänellä edes olisi se olemassa), mutta teknisesti tuo on siis jo nyt mahdollista.

Veikkaan, että tämä on muutaman vuoden päästä realimaailmaa.Uskon vakaasti (ainakin vielä) että 3-5 vuoden sisällä tabletit alkavat vallata työmaita. Ei siis siniset pillerit, vaan kädessä kannettavat Win8, Android, iPad -tuotteet.

Hauska juttu tämän softan kehittäjien asenteesta oli se, että kyselin heiltä "Lisätyn todellisuuden" (AG, Augmented Reality) käytöstä softan yhteydessä. Kommentti oli vähän sen suuntainen, että se on jo nähty, ei ole kiinnostavaa.''

Kuten todettua, välillä propeli voi pyöriä markkinamiehen näkökulmasta väärään suuntaan... tai olla liikaa aikaansa edellä.

Tekla BIMsight 1.5 + IfcZone

Tekla parantaa ilmaista IFC-ohjelmistoaan.

En ollut vähään aikaan softaa käyttänyt ja ajattelin, että tsekataanpa, mitä uutta on tullut.

Uuteen tarkastukseen on ajanut myös Teklan kaverit, koska ovat kovasti pyydelleet ifc tiedostoa, jossa on IfcZone määrityksen mukaisia alueita mallinnettuna (kts. joku aikaisempi blogini, ytv2012 jne). Olen lähetellyt 3-4 eri kaverille samoja malleja, kun ovat pyydelleet (vinkki, koordinoikaa hieman toimintaanne...)

Ensimmäinen ihmetykseni on "nopeus". Kirjoittelen tätä tekstiä kun taustalla BIMsight latailee zoneilla varustettua ifc:tä (25Mt). Kun aloitin ifc:n avaamisen koneelleni, luin myös paikallislehden nimeltä "Vartti". Veikkaan, että tuo nimi on tullut siitä ajasta, joka lehden lukemisene menee.

Kun ifc on avautunut softaan, alkaa tutkimusmatkani... (poistun blogista ja avaan bimsightin) ja 30 sek tutkiskelun jälkeen voidaan todeta, että Tekla BIMsight osaa lukea Zoneja, mutta ei osaa näyttää niitä ruudulla.

Tässä malli, jossa näkyvissä grafiikka ja listassa zonet.

Mielenkiintoinen tapa näyttä zonet "zone = zone".Siinä voisi lukea mielestäni kuitenkin zone=301TK01, 4-8-kerros eteläsiipi". Se kertoisi hieman enemmän asiasta. Ja tuo tieto on sisällä ifc:ssä.

Nopeasti tekemäni tutkielma paljastaa, että zoneja ei osata visualisoida ruudulle:

Kuvassa kaikki objektit hidetettynä, paitsi zonet. Aika vähän näkyy iv-koneiden palvelualueita.

Ei auta, vaikka laittaa spacet päälle:

Näkyy vaan kaikki spacet.

Joku toinen softa tekee saman asian näin (avasi muuten mallin noin 20sekunnissa, mutta oli sairaan hidas grafiikan pyörityksessä...):

Eli, odotellaanpa Tekla BIMsight 1.5.1 versiota, jotta saadaan Yleisten Tietomallivaatimusten 2012 mukaista visualisointia aikaiseksi.

Ja tästä päästään toiseen asiaan kiinni: miksei BIMsight osaa näyttää taloteknisistä verkostoista kaikkein tärkeintä tietoa: mihin systeemiin kanavat / putket kuulivat? Mikä on iv-kone, joka syöttää ilmaa klikattuun kanavaan?
Kuva magicad -ifc:stä bimsightin kautta katsottuna:

Eli tiedoissa näkyy kivoja asioita, mutta kaikista tärkein puuttuu - mikä järjestelmä?

Jos tämä on kiinni siitä, että pitäisi ostaa maksullinen bimsight, niin miksei sitä laiteta markkinoille? Sama juttuhan on arkkitehtiseinien kanssa. Kaikkia tietoja ei näytetä.  Maksaisin softasta  100e, jos näytettäisiin kaikki tiedot... kuten simpleBIMissä. tai Solibrissa.

En löytänyt BCF formaatin tukea, mutta kaiketi sekin on tulossa...


Yhteenveto 1.5 testistä:
Loistava softa, varsinkin kun katsotaan hintaa.
Nopea (kunhan on saanut mallin sisälle), looginen, helppokäyttöinen.
Puutteita attribuuttitiedon näyttämisessä.
Aivan järjettömän hyvä leikkaustyökalu / zoomaukset.
Ehdoton valinta työmaakäyttöön.
OpenBIM - IFC - mitä muuta voisi vaatia?


Ja esitän jälleen nöyrimmän pyynnön: Please, Trimble / Tekla: tehkää MEP-softa, jotta me talotekniikan ammattilaisetkin pääsisimme nauttimaan tietomallinnuksesta.

Trimble ostamassa SketchUppia Googlelta

http://www.reuters.com/article/2012/04/26/us-trimble-google-idUSBRE83P0V820120426

Herääköhän Trimblen toimari aamulla ja miettii ensimmäisenä: "Jaahas, mitäs seuraavaksi ostaisi...?"

Ja SketchUpin blogista löytyy loput:
http://sketchupdate.blogspot.com/2012/04/new-home-for-sketchup.html

YTV 2012: TATE-Vaatimusmalli

Yleisten tietomallivaatimusten (http://buildingsmart.fi/8) osassa 4, kappaleessa 3 puhutaan TATE-Vaatimusmallista.

Aihe on käsitelty aika kevyesti, tämä kappale voisi olla kokonaan omana osiona YTV2012 vaatimuksissa.

Olen välillä ihmetellyt, kuinka ammattitaidottomasti  suunnittelua tilataan sekä valvotaan. Tilaajalla pitää olla vaatimuksia siitä, minkälaisen rakennuksen he haluavat. Jos he eivät ole ammattilaisia rakentamisessa, niin suunnittelijan tulee kertoa heille, mitä he haluavat.

Tuo ei ole monimutkaista, vaan varsin yksinkertaista asiakkaan palvelemista - tehdään sitä mitä on tilattu.

Asiakkaalle kerrotaan vaatimusmallin avulla, mitä he tulevat saamaan. Vaatimusmallin kautta voidaan keskustella sisälämpötilat, puhtaustasot sekä yli-/alipaineisuudet ennen, kuin suunnittelua on varsinaisesti edes aloitettu.

Olen itse mokannut eräässä kohteessa vaatimusmallin tekemisen. Asiakas halusi tilaan "jäähdytetyn tuloilman". En tajunnut tarkentaa asiaa, vaan käytin alueen iv-konetta, jossa on jäähdytyspatteri. Kyseessä oli laboratoriorakennus ja vastaanoton jälkeen käyttäjä roudasi tilan täyteen erinäistä teknisiä laitteita. Sisälämpötila karkasi käsistä.

Kun asiaa selvitettiin, viitattiin huonekorttiin, jossa oli vaade "jäähdytetylle tuloilmalle". Yritä siinä sitten selittää, että erillisjäähdytystä ei oltu suunniteltu, kun olin tajunnut asian väärin.

Vaatimusmalli on yksinkertaisuudessaan excel -taulukko, jossa on kerrottu tilatyypin suunnitteluperusteet. Joissain piireissä sitä kutsutaan sisäilmataulukoksi.

Tietomallipohjaisen vaatimusmallin suunnitteluperusteet ovat liitetty esim. tilaobjektiin (IfcSpace). Suunnitteluperusteina voi olla esim. tilan max.lämpötila kesäaikana, tilan ilmamäärä rakennusmääräyskokoelman mukaisesti l/s /m2 tms.

Tietomallipohjainen vaatimusmalli mahdollistaa sen, että suunnittelun edetessä vaatimusten toteutumista voidaan tarkastella siihen soveltuvilla ohjelmistoilla. Ihmisen ei siis tarvitse erikseen excelistä tarkastella, että täyttääkö suunnitelma vaatimuksia, vaan tietokoneen voi valjastaa tarkastustyöhon. Ne tilat, jotka eivät täytä vaatimuksia, värjäytyvät esim. punaiseksi.

Tämä tekee vastaanottovaiheessa tilojen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen kohtalaisen yksinkertaiseksi. Valitettavasti en ole vain koskaan nähnyt, että kohteen vastaanottaja olisi verrannut toteutuneita ilmamääriä tai jäähdytystehoja (huonejäähdytyksen nestepiirin "l/s"arvoja) suunnittelun alkuvaiheessa annettuihin vaatimuksiin.

Vaatimusmallin käsittely kehittyy projektin etenemisen myötä. Vaatimuksista tulee tavotteita, tavotteista tulee simuloituja arvoja ja niistä taasen suunnitteluarvoja. Loppupeleissä voidaan puhua mitatusta arvosta sekä vaatimusten toteutumisesta.

Yksinkertaistaen:
Tilan max. lämpötilavaade: 26oC kesällä
Olosuhdesimulointi kertoo, että tämä toteutuu ilmamäärällä 28 l/s ja erillisjäähdytyksellä 386W
Suunnittelija päättää, että tilan arvot ovat 30 l/s ja 400W
Urakoitsija mittaa tilasta 29 l/s ja 430W
Tilan lämpötila on mitoituskelissä alle 26°C

Voidaan todeta, että tila on täyttänyt vaatimukset sisäilmaolosuhteiden toteutumiselle.

Vaatimusmalli on tehnyt tehtävänsä.

Viikon kuva:


Tietomallipohjainen vaatimusmalli, mitä tummempi väri, sitä enemmän ilmaa / neliömetri tilaan tungetaan:

Rakennuskelpoinen TATE-malli

Viime aikoina olen miettinyt, miten tate-järjestelmämalli tulisi tehdä, jotta kaikilla osapuolilla olisi win-win -tilanne.

Lopputulos menee aina siihen, että tate-urakoitsijan tulee valittuna ennen, kun suunnittelija on tehnyt toteutussuunnitteluvaiheen järjestelmämallin.

Tämä taas tarkoittaa sitä, että myös tate-puolella tulee olla suunnitteluvaihe nimeltä "Hankintoja palveleva suunnittelu". Rakennepuolella tuo on arkipäivää, tate -puolella ei.

Homma menee näin:

- yleissuunnitteluvaiheen jälkeen tulee saada tate-urakoitsija kiinni projektiin (tai mieluiten jo ennen yleissuunnitteluvaihetta, mutta annetaan nyt edes vähän löysää...)

- tate-suunnittelija alkaa yhdessä urakoitsijan kanssa tehdä toteutussuunnittelua. Jos urakoitsijalla on vuosisopimuksia joidenkin toimittajien kanssa, niin tate-suunnittelija alkaa tehdä suunnittelua heidän tuotteillaan. Tuotteet ja periaatteet on tietenkin sovittu etukäteen urakoitsijan kanssa.

Tämä ei tarkoita KVR-urakkaa, vaan suunnittelija pitää huolta siitä, että tilaajan tavoitteet ja vaatimukset tulevat toteutumaan - sellaisilla tuotteilla, jotka ovat riittävät niiden toteuttamiseen. Ei siis "ylimitoitettuja" mersuja, vaan välillä tojotallakin pärjää.

Jos ja kun ei ole vuosisopimuksia, tulee suunnitteluvaihe "Hankintoja palveleva suunnittelu". Siinä tate-suunnittelija tekee yhdessä urakoitsijan kanssa hankintasuunnitelman, jossa käydään järjestelmäkohtaisesti läpi, minkä firman tuotteilla lähdetään viemään mallinnusta eteenpäin. Tehdään jokin mallialue, jossa testataan yhdessä valituiden tuotteiden toimivuus ja tavoitteidenmukaisuus.

Tässä vaiheessa ei ole siis massaluetteloita, lukumääriä tms. mallista otettuna. Päätökset hankittavista tuotteista tehdään kuitenkin tässä vaiheessa. Suunnittelija voi ilmoittaa, että säätöpeltejä menee 200-250kpl. Se riittää urakoitsijalle, joka tekee kauppaa valmistajien kanssa.

Tarvittaessa hankintoja varten voidaan tehdä mallinnustyötäkin. Jos tarvitaan arvioita kanava- tai putkimenekistä, niin mikä estää niitä mallintamasta - vain metrimäärien ulosottoa varten. Tällöin puhutaan hankintoja varten tehdystä mallista. Pitää aina muistaa, että mallinnus tehdään jotain käyttötarkoitusta varten.

Kun ollaan päästy pidemmälle, aletaan tehdä rakennuskelpoista mallia. Tällöin suunnittelijalla on jo tiedossa ne valmistajat, joiden tuotteita urakoitsija aikoo käyttää. Malli voidaan tehdä siis suoraan niillä tuotteilla, joilla rakennus aiotaan rakentaa. 

Rakennuskelpoisen mallin tekemiseen tarvitaan myös urakoitsijan ammattitaitoa. Urakoitsija ottaa kantaa asennusjärjestyksiin, kannakointiin ja huoltoon. Tämä on sitä tietoa, jota suunnittelijalla ei ole olemassa. Lisäksi voidaan ottaa kantaa erilaisiin hankintapaketteihin. Malliin voidaan lisätä tietoa, joka helpottaa urakoitsijan hankintoja tai asennusta, esim. kuiluihin asennettavat putket / kanavat erotellaan muusta massasta. 

Teknisten tilojen mallinnus helpottuu huomattavasti, kun otetaan huomioon urakoitsijoiden käytännössä havaitsemat ongelmat ja muista vastaavista kohteista saadut hyvät ominaisuudet.

Kaikki nämä asiat voidaan siis mallintaa suoraan toteutuskelpoiseen tietomalliin tate-suunnittleijan toimesta. Näin toimien urakoitsija on saanut äänensä kuuluville ja sitoutuu paremmin kohteen toteuttamiseen suunnitelmien mukaisesti.

Lisäksi tilaaja on saanut sitä mitä on tilattu - vaatimukset täyttävän rakennuksen sillä kustannuksella, joka siihen kuuluukin mennä. Ei alihinnoiteltuna, eikä ylihinnoiteltuna - tarkoituksenmukaisena.

Lisäksi ym. menettely mahdollistaa tietomallin käyttämisen ylläpidossa. Kun tate -malli on tehty suoraan oikeilla tuotteilla ja verkostogeometria on käyty läpi urakoitsijan kanssa, niin sen tarkkuustaso on jotain aivan muuta kuin mitä ollaan tähän asti totuttu näkemään. As-built -mallit voidaan unohtaa, ne ovat sitä jo ennen kun on alettu tekniikkaa asentamaan. Mallin pitää olla siis rakennuskelpoinen - sen mukaan rakennus tehdään.

IPD:tä odotellassa...

Viikon kuva:

Tämä kuva ei liity mitenkään tekstiin, mutta taas kun katselin kaukoputkella taivaalle, siellä oli 17 kerroksinen avaruusalus...

Yleiset tietomallivaatimukset 2012

Yleiset Tietomallivaatimukset 2012 julkaistaan 27.3.2012

Onneksi meillä on kuitenkin Internet, joka julkaisee aina  etukäteen hyvienkin artistien levyt...

Täältä löytyvät käsikirjoitukset ensimmäisen vaiheen (osat 1-9) kirjoituksille:
http://www.buildingsmart.fi/

Samalla voidaan iloita siitäkin, että BuildingSMART Finland on vihdoinkin saanut aikaiseksi kotisivut.

Kaksi osaa talotekniikalle, tulossa vielä käytön ja ylläpidon vaatimukset.

PS. haastan kaikki tämän blogin lukijat lukemaan osat 4 ja 9 sekä laittamaan minulle palautetta ( tero(miumau)jarvinen.org ) mahdollisimman pikaisesti kirjoitusvirheistä, huonosta suomesta jne. jotta saadaan sisältö ymmärrettävään muotoon. Ammattitaitoni (?) on jossain muualla kuin suomen kielen kirjottamisessa.

Kurkkaus tuleviin tietomallivaatimuksiin

"Yleiset tietomallivaatimukset 2012" alkavat valmistua, kirjottajien deadline osien 1-9 kohdalta on umpeutunut.

Tämä projekti on kantanut myös nimeä "COBIM", "Kansalliset tietomallivaatimukset" ja vaikka mitä muunnoksia näistä sanoista.

Yleiskielisin nimitys lienee kuitenkin  "Senaatin uudet tietomalliohjeet", vaikka kyseessä eivät ole ohjeet, vaan vaatimukset sekä Senaatti kiinteistöt on vain yksi osapuoli muiden joukossa tässä projektissa.

Ajattelin valoittaa tässä blogissani muutamia uusia asioita, joihin otetaan kantaa osassa 4, "Talotekninen suunnittelu".

Aloitan palvelualuekaavioista.

Palvelualuekaavioita vaaditaan yleissuunnitteluvaiheessa ilmanvaihdon palvelualueista, dokumenttipohjaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelijan tulee toimittaa tilaajalle pohjakuvat, johon on esimerkiksi erivärisillä rasteroinneilla kerrottu ilmanvaihtokoneiden palvelualueet, kerroskohtaisena. AutoCAD -termein, solid-hatcheina.

Kuten tiedämme, hyvä TATE-suunnittelija tekee tämän lisäksi paljon muitakin palvelualuekaavioita, mutta vaatimuksena on minimissään iv-koneiden alueet. Dokumenttipohjainen tekotapa ei kuitenkaan liity mitenkään tietomalleihin. Tietomallipohjaisten palvelualuekavioiden teko vaatii vielä erikoisosaamista (ja joissakin tapauksissa myös ohjelmistoinvestointeja, arkkitehdin työkaluja), jota ei kenties ole olemassa kaikkialla suomenniemen alueella. Siksi vaatimuksissa aloitetaan tämä asia ensimmäiseltä portaalta - dokumenttipohjaisuudesta.

Tietomallipohjaiset palvelualuekaaviot koostuvat tilaobjekteista, jotka ovat ryhmitelty joukoksi -> lopputuloksena IFC-tiedostoon voidaan tallettaa IfcZone -tyyppisiä tilaryhmiä, joita voidaan käsitellä esim. Simplebimillä, Solibrilla tai muulla, "hyvinvarustellulla" IFC-tiedostojen tarkasteluohjelmistolla.

(Sivuhuomiona, että Tekla BIMsightillä en saanut palvelualueita näkyville. Softa kyllä luki ne, eli objektipuussa olivat Zonet näkyvissä, mutta en pystynyt (tai osannut) visualisoida niitä ruudulle. Jos sammutti spacet, niin lähti kokorakennus pois, vaikka Zonet olivat päällä. Jos joku Teklalaisista tätä blogia lukee, niin vinkatkaahan, olenko EVO (ei vaan osaa) vai onko kyseessä "feature". Ohjelmaersio oli 1.4.1.)

Rakennuksen kaikkien kerrosten palvelualueita voidaan tarkastella IV-konekohtaisesti, jolloin hahmottuu paljon paremmin se, minne kaikkialle IV-kone vaikuttaa.

Samaa tekniikkaa voidaan käyttää mihin tahansa alueeseen, joka koostuu tiloista. Samalla tekniikalla voidaan havainnollistaa TATE-tekniset tilavaraukset. Tehdään arkkitehdin mallintamista konehuoneista, jakokeskuksista, kuiluista, hormeista ja muista teknisistä tiloista omat palvelualueet, jolloin ne voidaan visualisoida ifc-katseluohjelman kautta.

Ja koska kyseessä on tietomalli, käyttötarkoitukset eivät lopu tähän. Kun tietomallipohjainen kaavio otetaan käyttöön kiinteistöjen ylläpidossa, voidaan tilalta suoraan kysyä "minkä jakokeskuksen ja iv-koneeen piiriin kuulut?". Näin esimerkiksi tilamuutosten aiheuttamat häiriöalueet muihin tiloihin selviävät välittömästi. Ei tarvitse kaivaa vanhoja, päivittämättömiä piirustuksia arkistoista. Muutostyöt voidaan suunnitella huomattavasti paremmin, kun kokonaisuuteen liittyvät faktat on tiedossa heti suunnittelun alkuvaiheessa.

Kun ollaan saatu selville iv-koneen palvelualue, voidan ottaa näkymä iv-kanavistoon. Nähdään, miten kanavistot kerroksessa kulkevat - voidaan päätellä, mistä kohtaa kytkentäkanavat pitää katkaista aiheuttamatta häiriötä muille tiloille.

Tai toinen huoltomiehen perustehtävä: asiakas valittaa, että ilma ei vaihdu. Ensimmäiset kysymykset ovat, mikä IV-kone, missä on palopelti? Molemmat selviävät tietomallitarkastelun avulla, käyttäen IFC-tiedostojen katseluohjelmistoa.

Tietomallipohjaisen palvelualueen käyttötarkoituksia rajoittaa ainoastaan mielikuvitus. Tämä tapa toimia  tuo mielestäni uusia ulottuvuuksia tietomallien tarkasteluun - ei aina tarvitse katsella seiniä, ikkunoita tai kanavia. Riittää, että tutkii tilaobjektien tietosisältöä ja niistä muodostettuja kokonaisuuksia.

Tilaobjektien hyötykäytössä olemme vasta alkuvaiheessa. Niistä seuraavissa kirjoituksissa lisää, kun avaan hieman "vaatimusmalli" -käsitettä.

Viikon kuvat, palvelualueet Solibrissa:

IV-koneiden palvelualueet

TATE-tilavaraukset, näkyvillä kuiluja, sähkötiloja ja IV-konehuoneet

Yhdistetty IV-kanavistomalli sekä IV-koneiden palvelualuekaavio

Trimble osti Plancalin

Trimble jatkaa tietomallisoftafirmojen ostoksia. Ensiksi lähti Tekla, sitten Plancal:
http://www.trimble.com/news/release.aspx?id=011212a

Plancal on mielenkiintoinen MEP softa, jossa on mukana laskennat sekä IFC.

Nyt alkaa murenemaan minun unelma siitä, että Trimble olisi ostanut Progmanin ja tunkenut MagiCADin Teklan sisälle...

Tutustuin softaan Frankfurthin ISH2011 messuilla, mutta minulle ei demottu softaa parista pyynnöstä huolimatta... syynä kuulemma se, että softa oli vain saksaksi / ranskaksi ja demoajat eivät osaa englantia. Tuo kielitaidottomuus oli kyllä totta, sillä minulle haettiin pitkin ständiä yhtä kaveria, joka osasi lontoota - tämän kaverin kanssa juteltiin varmaan 20min, mutta silti ei demoa irronnut. Jälkeenpäin ihmettelin, että miksi? Ehkä asiaan vaikutti se, että ilmoitin heti alkuun olevani MagiCAD käyttäjä ja nordic -alue ei ole heidän myyntialueena / tavoitteena.

Se, mitä muiden olan yli softaa kyyläilin korkeajännityssaksantaidoillani, vaikutti kyllä aika hyvälle. Oli nopea, pystyi käyttämään eri valmistajien tuotetietoja ja sisälsi monipuolisia muokkaustoimintoja.

Tuosta kielitaidottomuudesta / markkinastrategiasta kertoo hyvin myös se, että Plancalin englanninkieliset nettisivut on todella syvältä, verrattuna ranskan / saksankielisiin.

Plancal on  tiukasti rakennettu keskieurooppalaiseen suunnitteleutapaan. Pohjoismaisiin markkinoihin ei nykyisellä versiolla ole asiaa. Mutta kuten DDS on osoittanut, matka ei ole enää pitkä.

On mielenkiintoista spekuloida sillä, ostiko Trimble ammattitaitoa vai valmiin MEP-softan? Kehitetäänkö Plancalinsta maailmanlaajuinen softa vai olisiko alustana sittenkin Teklan systeemit..?

Uskon, että 5-10 vuoden sisällä  pääsemme nauttimaan taloteknisestä suunnittelusta ilman tiedostokohtaisia kerrosrajotteita myös Suomessa.

Viikon kuva:
Arviolta 8 vuotta olen pyydellyt Progmania tekemään pdf-tulostusta varten 2D-näkymän, jossa verkostot on väritettynä. Eli saisi työmaalle toimitettua selvempiä värikuvia.
Jossain softissa sellainen kuva näyttää pyörivän ruudullakin...