Kurkkaus tuleviin tietomallivaatimuksiin

"Yleiset tietomallivaatimukset 2012" alkavat valmistua, kirjottajien deadline osien 1-9 kohdalta on umpeutunut.

Tämä projekti on kantanut myös nimeä "COBIM", "Kansalliset tietomallivaatimukset" ja vaikka mitä muunnoksia näistä sanoista.

Yleiskielisin nimitys lienee kuitenkin  "Senaatin uudet tietomalliohjeet", vaikka kyseessä eivät ole ohjeet, vaan vaatimukset sekä Senaatti kiinteistöt on vain yksi osapuoli muiden joukossa tässä projektissa.

Ajattelin valoittaa tässä blogissani muutamia uusia asioita, joihin otetaan kantaa osassa 4, "Talotekninen suunnittelu".

Aloitan palvelualuekaavioista.

Palvelualuekaavioita vaaditaan yleissuunnitteluvaiheessa ilmanvaihdon palvelualueista, dokumenttipohjaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelijan tulee toimittaa tilaajalle pohjakuvat, johon on esimerkiksi erivärisillä rasteroinneilla kerrottu ilmanvaihtokoneiden palvelualueet, kerroskohtaisena. AutoCAD -termein, solid-hatcheina.

Kuten tiedämme, hyvä TATE-suunnittelija tekee tämän lisäksi paljon muitakin palvelualuekaavioita, mutta vaatimuksena on minimissään iv-koneiden alueet. Dokumenttipohjainen tekotapa ei kuitenkaan liity mitenkään tietomalleihin. Tietomallipohjaisten palvelualuekavioiden teko vaatii vielä erikoisosaamista (ja joissakin tapauksissa myös ohjelmistoinvestointeja, arkkitehdin työkaluja), jota ei kenties ole olemassa kaikkialla suomenniemen alueella. Siksi vaatimuksissa aloitetaan tämä asia ensimmäiseltä portaalta - dokumenttipohjaisuudesta.

Tietomallipohjaiset palvelualuekaaviot koostuvat tilaobjekteista, jotka ovat ryhmitelty joukoksi -> lopputuloksena IFC-tiedostoon voidaan tallettaa IfcZone -tyyppisiä tilaryhmiä, joita voidaan käsitellä esim. Simplebimillä, Solibrilla tai muulla, "hyvinvarustellulla" IFC-tiedostojen tarkasteluohjelmistolla.

(Sivuhuomiona, että Tekla BIMsightillä en saanut palvelualueita näkyville. Softa kyllä luki ne, eli objektipuussa olivat Zonet näkyvissä, mutta en pystynyt (tai osannut) visualisoida niitä ruudulle. Jos sammutti spacet, niin lähti kokorakennus pois, vaikka Zonet olivat päällä. Jos joku Teklalaisista tätä blogia lukee, niin vinkatkaahan, olenko EVO (ei vaan osaa) vai onko kyseessä "feature". Ohjelmaersio oli 1.4.1.)

Rakennuksen kaikkien kerrosten palvelualueita voidaan tarkastella IV-konekohtaisesti, jolloin hahmottuu paljon paremmin se, minne kaikkialle IV-kone vaikuttaa.

Samaa tekniikkaa voidaan käyttää mihin tahansa alueeseen, joka koostuu tiloista. Samalla tekniikalla voidaan havainnollistaa TATE-tekniset tilavaraukset. Tehdään arkkitehdin mallintamista konehuoneista, jakokeskuksista, kuiluista, hormeista ja muista teknisistä tiloista omat palvelualueet, jolloin ne voidaan visualisoida ifc-katseluohjelman kautta.

Ja koska kyseessä on tietomalli, käyttötarkoitukset eivät lopu tähän. Kun tietomallipohjainen kaavio otetaan käyttöön kiinteistöjen ylläpidossa, voidaan tilalta suoraan kysyä "minkä jakokeskuksen ja iv-koneeen piiriin kuulut?". Näin esimerkiksi tilamuutosten aiheuttamat häiriöalueet muihin tiloihin selviävät välittömästi. Ei tarvitse kaivaa vanhoja, päivittämättömiä piirustuksia arkistoista. Muutostyöt voidaan suunnitella huomattavasti paremmin, kun kokonaisuuteen liittyvät faktat on tiedossa heti suunnittelun alkuvaiheessa.

Kun ollaan saatu selville iv-koneen palvelualue, voidan ottaa näkymä iv-kanavistoon. Nähdään, miten kanavistot kerroksessa kulkevat - voidaan päätellä, mistä kohtaa kytkentäkanavat pitää katkaista aiheuttamatta häiriötä muille tiloille.

Tai toinen huoltomiehen perustehtävä: asiakas valittaa, että ilma ei vaihdu. Ensimmäiset kysymykset ovat, mikä IV-kone, missä on palopelti? Molemmat selviävät tietomallitarkastelun avulla, käyttäen IFC-tiedostojen katseluohjelmistoa.

Tietomallipohjaisen palvelualueen käyttötarkoituksia rajoittaa ainoastaan mielikuvitus. Tämä tapa toimia  tuo mielestäni uusia ulottuvuuksia tietomallien tarkasteluun - ei aina tarvitse katsella seiniä, ikkunoita tai kanavia. Riittää, että tutkii tilaobjektien tietosisältöä ja niistä muodostettuja kokonaisuuksia.

Tilaobjektien hyötykäytössä olemme vasta alkuvaiheessa. Niistä seuraavissa kirjoituksissa lisää, kun avaan hieman "vaatimusmalli" -käsitettä.

Viikon kuvat, palvelualueet Solibrissa:

IV-koneiden palvelualueet

TATE-tilavaraukset, näkyvillä kuiluja, sähkötiloja ja IV-konehuoneet

Yhdistetty IV-kanavistomalli sekä IV-koneiden palvelualuekaavio

Trimble osti Plancalin

Trimble jatkaa tietomallisoftafirmojen ostoksia. Ensiksi lähti Tekla, sitten Plancal:
http://www.trimble.com/news/release.aspx?id=011212a

Plancal on mielenkiintoinen MEP softa, jossa on mukana laskennat sekä IFC.

Nyt alkaa murenemaan minun unelma siitä, että Trimble olisi ostanut Progmanin ja tunkenut MagiCADin Teklan sisälle...

Tutustuin softaan Frankfurthin ISH2011 messuilla, mutta minulle ei demottu softaa parista pyynnöstä huolimatta... syynä kuulemma se, että softa oli vain saksaksi / ranskaksi ja demoajat eivät osaa englantia. Tuo kielitaidottomuus oli kyllä totta, sillä minulle haettiin pitkin ständiä yhtä kaveria, joka osasi lontoota - tämän kaverin kanssa juteltiin varmaan 20min, mutta silti ei demoa irronnut. Jälkeenpäin ihmettelin, että miksi? Ehkä asiaan vaikutti se, että ilmoitin heti alkuun olevani MagiCAD käyttäjä ja nordic -alue ei ole heidän myyntialueena / tavoitteena.

Se, mitä muiden olan yli softaa kyyläilin korkeajännityssaksantaidoillani, vaikutti kyllä aika hyvälle. Oli nopea, pystyi käyttämään eri valmistajien tuotetietoja ja sisälsi monipuolisia muokkaustoimintoja.

Tuosta kielitaidottomuudesta / markkinastrategiasta kertoo hyvin myös se, että Plancalin englanninkieliset nettisivut on todella syvältä, verrattuna ranskan / saksankielisiin.

Plancal on  tiukasti rakennettu keskieurooppalaiseen suunnitteleutapaan. Pohjoismaisiin markkinoihin ei nykyisellä versiolla ole asiaa. Mutta kuten DDS on osoittanut, matka ei ole enää pitkä.

On mielenkiintoista spekuloida sillä, ostiko Trimble ammattitaitoa vai valmiin MEP-softan? Kehitetäänkö Plancalinsta maailmanlaajuinen softa vai olisiko alustana sittenkin Teklan systeemit..?

Uskon, että 5-10 vuoden sisällä  pääsemme nauttimaan taloteknisestä suunnittelusta ilman tiedostokohtaisia kerrosrajotteita myös Suomessa.

Viikon kuva:
Arviolta 8 vuotta olen pyydellyt Progmania tekemään pdf-tulostusta varten 2D-näkymän, jossa verkostot on väritettynä. Eli saisi työmaalle toimitettua selvempiä värikuvia.
Jossain softissa sellainen kuva näyttää pyörivän ruudullakin...

CAD-softat ja 3D

Geometrialtaan onnistuneen tietomallinnuksen edellytyksenä on yhdistelmämallin luominen heti suunnittelun alkuvaiheissa.

CAD-softia käyttävät suunnittelijat tietävät, että markkinoilla ei löydy sovellusta, joka toimisi tietomallien rakentamistyökaluna ja samaan aikaan kokonaisuutta hallitsevana yhdistelmämallisovelluksena.

Jos joku teille väittää, että käyttää omaa cad-softaansa yhdistelmämallien tarkastelutyökaluna, hän on joko softamyyjä tai ammattitaidoton turisti.

Kun rakennuksen pinta-ala on luokkaa 4.000m2 tai suurempi, alkaa cad-softista potku lopppua, jos siihen tungetaan kaikki suunnittelualat - joko suoraan objekteina (miten päivitetään?) tai viitekuvatekniikoilla (näkyvät cad-softassa yhtenä isona mötikkänä). 

RYM Oy:n DRUM -hanke (http://www.rym.fi/tutkimusohjelmat/PRE/drum/) on mielenkiintoinen tekniikka, joka jollain tasolla toivottovasti lyö itsensä läpi. Valitettavasti osa meistä elää kuitenkin Autodesk -maailmassa joten olen erittäin skeptinen tekniikaltaan hyvien ajatusten löytämistä perille näihin softiin. Onhan yleisesti tiedossa, että paras tekniikka ei takaa markkinajohtajuutta tai läpimurtoa - sen takaa iso markkinointikoneisto.

Miten sitten tänä päivänä esimerkiksi TATE-suunnittelija voi toimia 3D:ssä, jos käytetty cad-softa ei sitä tue?

Pitää ottaa käyttöön joku apusofta, esim. Navisworks, Solibri, BIMsight, CadFaster tms. Sitten cad-softan tiedostot linkitetään kiinni valittuun apuohjelmistoon. Formaattina esim. dwg, ifc, nwc tai joku muu.

Ym. asia kuulostaa yksinkertaiselta, mutta matkassa on paljon mutkia edessä. Käytettäessä esim. MagiCADiä, ei ko. yhdistelmämallisoftiin voida suoraan linkittää dwg-tiedostoja. Tämä siksi, että magi käyttää proxyobjekteja. Jotta 3D-informaatio saataisiin siirtymään yhdistelmämallisoftaan, tulisi magicadissä ensiksi laittaa "3D-tila" päälle ja sitten tallettaan dwg + päivittää yhdistelmämallisofta lukemaan päivitetyt tiedostot.

Ja kun yhdistelmämallisoftassa on kiinni 20-50 dwg-tiedostoa, voi vain kuvitella kuinka kauan se kestää.

Ja kun viisi kollegaa mallintaa tietenkin samaan aikaan jotain toista osa-aluetta rakennuksessa, niin he eivät ole välttämättä tallettaneet omia osuuksiaan 3D-tilassa -> lopputuloksena yhdistelmämallisoftassa näkyy vain 2d-tietoa näiltä osin.

Entäpä IFC? Ihan toimiva, mutta esim. Navisworks ei osaa käyttää ainakaan magicadin värejä (kaikki menee valkoisena sisälle). Lisäksi IFC:n teko ja lukeminen kestää isommassa kohteessa liian kauan aikaa jolloin sen käyttö ei ole riittävän tehokasta, kun puhutaan lähes reaaliaikaisesta mallien päivitettävyydestä. 

IFC on hyvä formaatti, kun siirretään tietoa esim. projektipankin kautta muille suunnitteluosapuolille. Toimiston päivittäisenä, sisäisenä tiedonsiirtoratkaisuna se on liian massiivinen / hidas.

Toimivimmaksi ratkaisuksi Autodesk -maailmassa ehdottaisin kantapään kautta oppineena yhdistelmää magi + nwc + navisworks. Tällä tekniikalla yhdistelmämallin päivitys esim. minuutin välein on mahdollista ja takaa mallintajalle lähes reaaliaikaisen 3D-näkymän kokonaisuuteen. 

Isotkin kohteet pyörivät, päivitysten nopeus on riittävä, joskaan ei tehokas isoissa kohteissa. Aina menee jossain kohtaa raja sille, koska pitää suunniteltava kohde pilkkoa pienempiin osiin.

Toimivaa softaa ei ole olemassa, sellaisesta ei kannata edes uneksia. On selvitettävä tarjolla olevat vaihtoehdot ja valittava vähiten huono ratkaisu. Lisäksi on oltava rohkeutta luopua vääristä ratkaisuista, kun tekniikka kehittyy jollain muulla alustalla paremmaksi / pidemmälle. 

Viikon kuva:

Autodesk -tuotteet sulassa sovussa. Näköjään tehoa riittää vielä MP3-musiikin pyörittämiseenkin...

Huomioi, että kyseessä on todellinen suunnittelijan työpiste - kolmioviivotin on edelleenkin yksi tietomallinnuksen perustyökaluja.

Miten rakentamisen maailma muutetaan?

Huomauttaisin heti alkuun, että otsikossa on kysymysmerkki.

Olin pari päivää läheisessä kosketuksessa saksalaiseen rakentamiskulttuuriin ja voin todeta, että meillä suomessa asiat ovat hyvin - vaikka haluankin olla mukana muuttamassa suomalaista rakentamiskulttuuria totaalisesti.

Saksalaisten "normaali" tapa antaa kohteesta tarjous on hintakilpailu. Ei laatua, ei energiavertailuja, ei innovaatioita. Yksi hinta, yksi voittaja.

Kun tämä "voittaja" on saatu valittua, alkaa selvittely, mitä tilaaja ihan oikesti haluaa. Siinä voi olla pieni mahdollisuus siihen, että tehtäisiin jotain järkevääkin bulkkirakennuksen sijasta. Yleensä kuulemma ei tapahdu mitään erikoista - sillä hinnalla, jolla ollaan materiaalitietojen perusteella rakennus tarjottu, se tullaan toteuttamaan.

Olen niin rikki ym. tapaan toimia, että en viitsi asiasta enempää kirjoittaa. Palataan otsikon aiheeseen.

Miten rakentamisen maailma muutetaan.

Se lähtee yksilöistä. Jonkun on oltava eri mieltä. Jonkun on saatava muutkin ammattilaiset vakuuttuneeksi siitä, että homma haisee. Sitten nämä muut omalla toiminnallaan ajavat tilanteen siihen pisteeseen, että systeemiä aletaan muuttaa. Meitä on paljon, meissä on voimaa - meidän pitää vain toimia.

Kun suunnittelemme ja rakennamme rakennuksia, meidän pitää oppia tekemään yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa. Työmaan siivooja on yhtä pätevä ammattilainen kuin insinöörikoulutuksen käynyt suunnittelija. Molempia tarvitaan, molemmat tekevät työtä yhteisen päämäärän eteen - tilaajan tulee saada se, mitä he ovat tilanneet.

Arkkitehdin ja tilaajan pitää ymmärtää, että talotekniikka tarvitsee rakennuksesta tiloja. Talotekniset laitteet tulee olla huollettavissa, niihin pitää päästä käsiksi vielä takuuajan jälkeenkin. Tämä on rakennuksen omistajan etu, jonka todellisena valvojana projektissa on pääsuunnittelija.

Kun suunnittelemme rakennuksia, on tietomallinnus erinomaisena apuna faktatiedon tai visuaalisen esittelyn työkaluna. Mutta mikään ei poista sitä velvollisuutta, että meidän rakennusalan ammattilaisten pitää tehdä omalta osa-alueeltamme se tehtävä, mihin meidät on koulutettu. Yhdessä teemme rakennuksia, yksilönä teemme vain projekteja.

Tietomallinnus on prosessimuutos rakennusteollisuudessa. Se ei ole cad-softa, se ei ole tietotekniikkaa. Tietomallinnus on mahdollistaja - muutos ajattelutavassa.

Onneksi pieni osa suomalaisia alan ammattilaisia on hahmottanut tämän asian. Infrapuolella on jo ollut esim. allianssihankkeita. Senaatti kiinteistöt ajaa sitä testimielessä myös rakennuspuolelle.

Allianssihankkeen tavoitteet ovat nopeasti katsottuna aivan kuten IPD / Lean -hankkeen oppikirjasta. Valitaan suunnittelu- ja rakentamisryhmä  laadullisin perustein, asetetaan tekemiselle selviä tavotteita. Tehdään työtä yhdessä, jaetaan riskit ja voitot yhdessä.

Miten tilaaja saa rakennuksensa mahdollisimman edullisella kustannuksella laadusta tinkimättä? Miten se pystytään osoittamaan virtuaalisesti, ennen kuin kaivuri on työmaalla? Miten rakennuksen tekijät saavat sen taloudellisen voiton, joka heille kuuluu kun tavoitteet on saavutettu?

Näihin kaikkiin kysymyksiin on jo vastaukset olemassa. Asia pitää vain konkretisoida todellisen projektin kautta.

Tässä maailmassa minä haluan olla mukana - aktiivisena osapuolena.

Viikon linkki:
http://www.rtk.fi/Download.aspx?id=8345&type=1
Lukekaa ajatuksella... Liikenneviraston uudet linjaukset, Allianssia, PPP-mallia ja vaikka mitä mukavaa.

Lisätty todellisuus

Välillä pääsee / joutuu hankkeisiin, joissa tapahtuu jotain hienoa.

http://virtual.vtt.fi/virtual/proj2/multimedia/

Augmented Reality on  "lisätyn todellisuuden" tekniikka, jossa suomessa professori Charles Woodward luo uusia lumia siihen tahtiin, että kohta (no, muutamia vuosia) nähdään ihmeitä tapahtuvan myös kiinteistöjen ylläpidossa.

Ajattelepa, että otat käsiisi iPadin ja osoittelet sillä alakattoa. Omenahärveli kuvaa alakattoa ja siihen kuvaan lisätään kohteen tietomalli ohjelmallisesti. Näet alakaton sisään.

Voit kysyä iPadissa näkyvältä kanavalta, mihin järjestelmän se kuuluu. Voit nähdä, missä huollettava ilmavirtasäädin todella on.

Mitäpä jos kuvataankin tilaa, ja nähdään sen todellinen, mitattu lämpötila  ja verrataan sitä vaatimusmallin lämpötilaan, tämänhetkisellä ulkolämpötilalla... täyttyykö arvot?

Seuraava steppi on lisätä samaan systeemiin automaatiojärjestelmän tiedot. Millä ilmavirralla ilmavirtasäädin on tarkoitettu toimivan (tulee tietomallista)? Millä ilmavirralla se nyt toimii (tulee automaagiojärjestelmästä).

Kuulostaa Star Trekiltä, mutta tämä todellisuudessa ei olla kuitenkaan kaukana Hollywood -todellisuudesta. Puuttuu vain "hieman" tutkimusta sisätilojen paikannustekniikasta sekä jostain pitäisi saada tietomalli, joka vastaa todellisuutta.

Mitäpä jos kävelisi iv-konehuoneeseen, ja härvelin läpi näkyisi punaisella vilkuvalla värillä ne laitteet, jotka eivät toimi suunnitelluilla arvoilla? Tai ovat muuten epäkurantissa mielentilassa. Tämä selviää kyllä jo nykyisinkin helposti automaatiojärjestelmän kautta, mutta toisi ruohonleikkaaja-kiinteistönhuoltajille hieman enemmän konkretiaa taloteknisen järjestelmän toimivuuteen.

Lisätyn todellisuuden edut tietomallien hyötykäytössä ovat erinomaiset. Nyt pitää vain osata erottaa hype todellisesta tarpeesta. Voisi olla mahdollista nähdä esim. työmaaoloissa tyhjää, juuri valmistunutta käytävää kuvattaessa sinne tulevat talotekniset asennukset. Tai sama juttu IV-konehuoneessa.

Onko siitä kuitenkaan mitään muuta hyötyä, kuin ensivaikutelman WOW-efekti...? En tiedä, mutta hieno juttu tuo olisi...

Kun näin ensimmäisen kerran pörssifirman vuosikatsauksen alkusivuilla toimitusjohtajan nousevan juttelemaan menneesta ja tulevasta kuten Prinsessa Leia Star Warsissa, luulin näkeväni näkyjä.

Sitten heräsin, ja tajusin, että LVI-suunnittelu on parasta, mitä ihmisen uralle voi tapahtua.
.
Testatkaa itse:
Printaa tämä papreille:
http://virtual.vtt.fi/virtual/proj2/multimedia/TechOutlook2020.pdf
laita se pöydälle, ja kuvaa läppärin tms. kameralla sitä tämän sivun kautta:
http://www.dnv.com/moreondnv/research_innovation/foresight/outlook/video.asp

Miten suunnitellaan alakatto?

Tässä blogissa piti kertoa, että mitä tarkoittaa IDM / MVD -lyhenteet, mutta ajattelinkin kertoa, miten suunnitellaan alakatto.

En tiedä, kumpi on tärkeämpi asia (siis prosessikaavio alakaton suunnittelusta) vai konkreettinen työjärjestys ja sisällöntuotto ongelman ratkaisemiseksi.

Olen aivan täynnä projekteja, joissa yhdistelmämallitarkastelussa talotekniset komponentit eivät osu oikeaan paikkaan alakatoissa. Joko ne ovat 5mm (luit oikein, viisi millimetriä) liian korkealla tai sitten puhallinkonvektorin reunalista tulee 600x600 ruudussa valaisimen päälle - ne eivät siis voi olla vierekkäin.

Puhumattakaan kaiuttimesta, jonka läpi on tulossa sprinklersuutin samassa kohdassa.

Ja miksi näin? No jospa arkkitehdille olisi annettu edes jonkinlainen mahdollisuus tehdä 

alakattosuunnittelu talotekniikkasuunnittelijan tietojen pohjalta?

Nyt hän saa jotain tietomalleja, joista ei selviä päätelaitteiden paikka tai ne ovat ainakin aivan kummallisissa paikoissa (siis arkkitehdin mielestä). Sen jälkeen nuori, juuri valmistunut arkkitehti joutuu laittamaan tate-komponentit paikoilleen. Koulussa tälle arkkitehdille on iskostettu päähän taiteellisuutta ja kokonaisuuden hallintaa - hän päättää, hän tietää.

Jälleen kerran on unohdettu suunnittelu ja vaiheistus. Projektin vetäjille alakattoasiat ovat yksi pieni vaihe projektissa, joka menee perinteisesti aina väärin. Se on kuin reikäkuvat, aina piikataan.

Eräs Skanskan (iso)johtaja on kuulemma sanonut jotain tähän tyyliin: "Rakentaminen on helppoa. Niin kauan kun valetaan enemmän kuin piikataan, niin se on taloudellisesti kannattavaa". Tämä siis täyttä kuulopuhetta eikä firmakaan välttämättä ole oikea.

Alakatoissa muutostyöt ovat onneksi helpompia, mutta muistan itsekin olleeni työmaalla pohtimassa miten kamat saadaan mahtumaan määrättyyn tilaan tai paikkaan. Näistäkin tupakinmittaisista tuumaustauoista voi päästä eroon noudattamalla näitä ohjeita:

Yleissuunnitteluvaihe

1. TATE tekee 2d-leikkaukset, joiden perusteella saadaan alakattokorko

2. ARK ja RAK tekee 3D-mallihuoneen tai -alueen jonne yhteistyössa arkkitehdin kanssa TATE mallintaa päätelaitteet alakattoon. Huomioi se, että ennen mallinnusta on tästäkin alueesta tehty 2d-leikkaus TATE:n toimesta.

3. Molemmat vaiheet tehdään keskustelevasti, suunnitelmallisesti. Ei mitään "tässä on 

tiedosto, piirtele siihen", vaan istutaan saman pöydän viereen ja jutellaan - suunnitellaan.

Toteutussuunnitteluvaihe

1. TATE istuu arkkitehdin kanssa alas palaveriin ja varmistetaan, että yleissuunnitteluvaiheen ratkaisut pätevät vielä. Alakattomaailma tarkennetaan, eli minkätyyppisiä alakattoja olisi tulossa. Avattavuus, huollettavuus, avoimeisuus, luukut jne. käydään läpi.

2. TATE skissaa, kertoo, perustelee ja pyörittelee arkkitehdille perusratkaisut erilaisiin 

tilatyyppeihin. Kertoo reunaehdoista. Vähintään kaikki toistuvat perusratkaistut tulee käydä läpi, mielellään koko rakennus.

3. Arkkitehti piirtää (huom - ei mallinna) alakattopiirustuksen. 2D-alakattopiirustuksessa on kaikki tate-komponentit sijoitettu kuten alakattopalaverissa oli sovittu.

4. Arkkitehti mallintaa alakaton oikeaan korkoon, alapinta on halutussa korossa, paksuudessa huomioitu tukirakenne.

5. TATE mallintaa omat komponentit 2d-alakattokuvan mukaisesti x-y suunnassa oikeaan paikkaan ja 3d-alakattomallinnuksen kanssa korkeusasemaltaan oikeaan paikkaan.

Ym. prosessi toimii teknisesti aina. Valitettavasti suomalainen rakennuttamisprosessi ei tätä metodia tue.

Ja toinen ongelma voinee olla se, että arkkitehtiä sekä tate-suunnittelijaa ei kiinnosta siirtää tätä suunitteluvaihetta toteutussuunnitteluvaiheen alkuun, vaan haluaisivat tehdä sen loppupuolella "kun kaikki asiat on löytäneet paikkaansa". Aivan hölmö peruste.

Tiedän, että ammattilaiset osaavat tehdä päätelaite -ja valaisinsijoitukset ennen kuin mitään on mallinnettu.

Joku voi ihmetellä, miten ym. liittyy tietomallinnukseen. Voin kertoa, että sen on juuri tätä. Tietomallinnus on prosessimuutos rakennus- ja infrateollisuudessa. Tietomallinnus ei ole cad-softan jatke, sillä ei ole juuri mitään tekemistä alakattojen mallintamiseen. Softat ovat vain työkaluja muiden työkalujen joukossa.

Ei saa hämääntyä tietomallinnus -sanasta. Kyse on kuitenkin vain suunnittelusta, rakentamisesta ja kiinteistöjen ylläpidosta.

Helppoa.

Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, IDM ja MVD:

http://buildingsmart.com/standards/mvd/model-view-definitions-mvd/mvd-process

http://idm.buildingsmart.no/confluence/download/attachments/446/IDM2_Methodology.pdf

http://iug.buildingsmart.com/idms

Open BIM Blues

Kitaramusiikki on aina ollut lähellä sydäntäni ja nyt OpenBIM -porukka on tehnyt hienon promootion tietomallinnuksen hienouksista.

Onneksi olkoon, Graphisoft, Tekla, DDS ja muut .

(suora linkki: http://www.youtube.com/watch?v=3-TaMp4_Nfo)